Tänä vuonna 8.12. tulee 150 vuotta kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen syntymästä. Tämän juhlavuoden johdosta Ateneumissa oleva näyttely kertoo vuoropuhelusta säveltäjä Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa taiteilijoiden kanssa. Taidemaalari Eero Järnefelt oli Sibeliuksen vaimon Ainon veli, heillä oli paljon yhteisiä keskusteluja taiteesta ja Suomen kansallisesta heräämisestä kohti itsenäistä Suomea. Pekka Halonen asui Tuusulanjärven rannalla ja maalasi.
Akseli Gallen-Kallela liittyi tähän taitelijoiden joukkoon ja heitä Sibeliuksen kanssa yhdisti erityisesti kalevalalainen maisema, josta Gallen-Kallela maalasi ja kuvitti teoksen ja Sibelius sävelsi Karelia-sarjan. Runonlaulaja Larin Paraske asui Porvoossa usean vuoden ajan ja Sibelius ja monet muut taitelijat vierailivat hänen luonaan. Sibeliuksen läpimurtoteos kalevalaisista teemoista oli Kullervo 1982. Wiipurilainen osakunta tilasi Sibeliukselta keväällä 1893 musiikin Karjalan historiaa käsittelevään kuvaelmasarjaan. Sibelius kiinnostui tehtävästä, koska oli sävelmänkeruumatkallaan tutustunut rajaseudun elämän runollisiin piirteisiin ja koska historia ja myytit kiehtoivat häntä. Karelia-musiikin ensiesitys oli 13. marraskuuta 1893, ja säveltäjä johti itse orkesteria.
Näyttely koostuu erilaisista teemoista ja jokainen sali on oma kokonaisuus. Se avautuu parhaiten musiikin kautta, lipunoston yhteydessä on kuulokkeita vuokrattavana ja näyttelysaleissa kiertäessä kuhunkin teemaan liittyy Sibeliuksen sävellys, musiikkivalinnat on tehnyt MuT Folke Gräsbeck.
Pääsalissa on koottuna näyttelyn päähenkilöstä Sibeliuksesta kuvia, joita on maalauksina, veistoksina ja piirroksina. Autenttiset valokuvat täydentävät kokonaisuutta. Ainolasta on saatu lainaksi esineistöä, huonekaluja, pukuja ja astioita. Ainolan ”kirjastossa” voi istua ja pysähtyä kuuntelemaan musiikkia, varsinkin jos ei ole vuokrannut kuulokkeita. Mielestäni mielenkiintoisinta oli kuunnella Sibeliuksen ääntä hänen antaessaan ohjeita kapellimestarille esitystä varten, tämän nauhoitteen voi kuunnella vanhasta puhelimesta.
Suomalainen luonto innoitti taitelijoita, huoneessa Puut soivat pianokappaleet Kuusi ja Koivu, molemmat Sibeliuksen pianosävellyksiä ja ne tulkitsee pianotaitelija Folke Gräsbeck. Puita ja metsää ovat maalanneet Pekka Halonen, Tyko Sallinen ja Ellen Thesleff. Vähän tuntemattomampi taitelija Oscar Parviainen oli Sibeliuksen hyvä ystävä, heidän keskusteluistaan syntyi sekä maalauksia että sävellyksiä. Sibelius omisti kaksi sävellystä Parviaiselle.
Koskettava teos näyttelyssä on Oscar Parviaisen maalaus Rukous. Se oli Ainolassa flyygelin takana siten, että säveltäessään Sibelius näki teoksen. Parviainen antoi sen lahjana Sibeliuksen perheelle Kirsti-tyttären kuoleman jälkeen 1900.
Sinfoniset maisemat huone avautuu katsojalle musiikin kautta. Näiden laajojen näkymien ja kauaskantoisen horisontin luomaa maisemaa sävyttää Sibeliuksen Sinfonia orkesterille nro 4 a-molli. Sibelius ammensi maisemista sävellyksiinsä sisäistäen ne kokemuksen kautta tunne-elämyksinä. Lankonsa Eero Järnefeltin kanssa koettu Koli ja sen huikaiseva näky ovat tallentuneet neljänteen sinfoniaan.
LEENA SALMENSAARI
