Enää on parisen viikkoa siihen hetkeen, kun uusi Tolsan rautatieasema otetaan käyttöön - enää ei voi puhua seisakkeesta. Virallisia avajaisjuhlallisuuksia vietetään lauantaina, 15.8. ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Paikalle on tulossa mm. Liikenneviraston, kunnan ja rakennuttajatahon väkeä juhlistamaan, kun ensimmäinen juna pysähtyy laiturille kello 11 aikaan.

Junamatkustajille iso muutos on siinä, että laiturialue on pidentynyt 280 metriin ja siirtynyt Helsingin suuntaan junaradan alittavan sillan kohdalle ja pitkälle sen ylikin. Keskiviikkona, toimittajan vierailupäivänä asema-alueella oli käynnissä mm. opastetaulun kaapelointia.

– Molemmille puolille siltaa on rakennettu portaita ja riittävän loivia ramppeja liikuntaesteisille ja lastenvaunuja käyttäville, kuusi katosta polkupyörille ja runsaasti liityntäpysäköintipaikkoja, yhteensä 172 autolle. Hankkeeseen on kuulunut myös tieverkoston ja kevyen liikenteen väylien rakentamista, esittelee pääurakoitsijan, Ralf Ajalin Oy:n toimitusjohtaja Tommi Knaapinen kohdetta, jonka rakentaminen alkoi 1.5. 2014 ja on kestänyt siis reilusti yli vuoden.

Ryteikköä ja maalaismaisemaa

Kun nyt katselee Tolsan asemanseutua, ei voi kuin hämmästellä sitä muutosta, mitä alueella on tapahtunut reilussa 30 vuodessa, minkä ajan olemme siellä asuneet.

Kun perheemme muutti Tolsantien varrelle vuonna 1983, lehmät laidunsivat pellolla, jonne nyt on noussut korkeita kerrostaloja. Hirvet asustivat Laajakallion kupeessa niin että parhaimmillaan, vielä 2000-luvun puolellakin saattoi nähdä neljäkin isoa hirveä aterioimassa radan pohjoispuolella metsikössä, missä ne erityisesti viihtyivät.

Aika kultaa nämä muistot, mutta varjopuolella oli se pelko, miten lapset selviävät junamatkoistaan Tolsan seisakkeella, sillä tottahan heillä oli houkutus ottaa riskejä radan ylityksessä, jos uhkana on myöhästyä junasta - ja lähes äänetön pikajuna aina tulossa jommasta kummasta suunnasta.

Iltaisin pelotti itseäkin tulla syrjäiselle seisakkeelle ja erityisesti vielä senkin takia, kun pimeä, läpipääsemätön ryteikkö ympäröi tietä seisakkeen pohjoispuolella. Ryteikköä riitti toki myös radan eteläpuoleisella alueella, jossa nyt on istutuksia, parkkialue ja nurmikkokin kylvetty.

– Kun näin sen ryteikön, tuumin, että täällä tarvitaan paljon metsureita, Knaapinenkin muistelee ensimmäisiä käyntejään Tolsassa.

700 betonipaalua

Asemanseudun rakentaminen on kaikkinensa ollut arvioitua isompi urakka johtuen mm. savisesta maapohjasta. Radan eteläpuoleista rinnettä jouduttiin vahvasti paaluttamaan, että se kestää raskaan junaliikenteen. Yhteensä maastoon juntattiin viime syksynä 700 pitkää betonipaalua. Pitkin matkaa on suunnitelmia jouduttu hiomaan myös uusien määräysten takia ja käyttömukavuuden lisäämiseksi.

– Kyllä tämä on ollut hyvin haasteellinen kohde, Knaapinen myöntää.

– Muutostöitä on täällä tehty vuoden todella paljon. Jo marraskuussa oli selvää, että urakka ei voi valmistua kesäkuuhun mennessä ja siirsimmekin sen tähden avajaiset elokuulle, hän valottaa aikataulutusta.

Turvallista ja esteetöntä

Jatkossa kulku hyvin valaistulle juna-asemalle on turvallista ja helppoa ja onnistuu kätevästi sillan ja Tolsantien molemmin puolin.

– Myös näkövammaiset on huomioitu täällä todella hyvin, EU-esteettömyysdirektiivin mukaisesti niin, että rampeissa on valkoiset luiskat ja laiturialueella mukulakivikaistale, jotta he pystyvät turvallisesti arvioimaan sijaintinsa. Tauluihin tulee myös pistekirjoitusta, Knaapinen selvittelee.

Ramppien leveydessä ja mutkien kaarteissa on huomioitu myös se, että pelastuslaitoksen kalusto pystyy ajamaan sitä kautta laiturialueen viereen.

Lampi ja kauppa

Koska rakentaminen aiheuttaa hulevesikuormituksen lisääntymistä, se on huomioitu rakentamalla radan ja Kantatie 51 väliin pieni lampi, joka on ns. viipymäallas pohjoisen puolen rinteiltä valuville sadevesille.

– Syksyllä rakensimme jo yhden putken radan alta näille hulevesille, mutta kesäkuussa lisäsimme viereen toisen riittävän kapasiteetin varmistamiseksi, Knaapinen kertoo.

Ja iso parannus alueen asukkaille on se, että aseman välittömään läheisyyteen on nousemassa Siwa-myymälä, joka sekin valmistuu vielä tämän vuoden puolella.

Vaihtuvia tilanteita

Alueen asukkaat ovat saaneet tottua vaihtuviin tilanteisiin rakentamisvuoden aikana. Marraskuussa junarata katkaistiin viikonlopuksi betonikannen siirtämisen takia ja samalla katkaistiin Tolsantieltä suora yhteys Kantatie 51:lle. Koko talven ajan Kantatielle kulkevat ja sieltä tulevat joutuivat pysähtelemään liikennevaloihin sillan kohdalla, jossa oli käytössä vain yksi kaista. Heikkilän puolelta Helsingin suuntaan kulkevat junamatkustajat joutuivat puolestaan kiertämään pitkän matkan sillan alta eteläpuoleiselle asemalaiturille, kun kävely-yhteys junaradan ylitse katkaistiin. Kaiken lisäksi on ollut epävarmaa, kummalle puolelle juna pysähtyy, koska sekin on vaihdellut.

Kunnan upein asema!

Mutta nyt kaikki rakentamisajan hankaluudet alkavat olla takana päin ja niiden vastapainoksi silmä lepää nyt hyvin viimeistellyssä maisemassa. Tienvarret on kivetty, keskisaarekkeet antavat tiealueelle kaupunkimaisen tunnun. Rakennusmiesten lisäksi alueella on pyörinyt runsaasti myös viherrakentajien ammattikuntaa, sillä rinneluiskiin sekä etelän että pohjoisen puolella on istutettu suuret määrät puita ja pensaita ja koko asemanseudun alueelle yhteensä peräti n. 42 000 kappaletta! Alueen asukkaat saavat uuden aseman lisäksi ilokseen siis myös useamman hehtaarin puistoalueet.

100 vuoden uni

Tolsan seisake uinui siis 100 vuotta Ruususen unta. Huolimatta siitä, että ympäröivä yhteiskunta muuttui, junien määrä lisääntyi ja nopeudet kasvoivat tuon reilun 100 vuoden aikana, rataosuus ylitettiin yhä vain kävellen - aina viime vuoteen asti - alituisena uhkana nopeasti ohi porhaltavat pikajunat ja huono näkyvyys Kirkkonummen suuntaan johtuen jyrkästä kaarteesta. Tässä tapauksessa pelastavan prinssin osan jakoivat Kirkkonummen kunta ja Liikennevirasto, jotka ”raivasivat tuon ruusumuurin” ja yhteisvoimin päättivät herättää seisakkeen nykyaikaan. Hanke on ollut kunnalle edullinen, sillä Liikennevirasto maksaa 76% yhteensä tästä noin seitsemän miljoonan euron urakkakohteesta ja kunta loput.

LIISA KOSONEN

JUNA pysähtyy ensimmäisen kerran uudelle laiturialueelle 15.8. klo 11. Laituri on lähes 300 metriä pitkä ja näkövammaiset on huomioitu jaottamalla pintamateriaalit erilaisilla aineksilla: betoni- ja mukulakivillä sekä asfaltilla

NÄKYMÄ laiturialueelta pohjoiseen. Kohteeseen on kuulunut myös tieverkoston ja kevyen liikenteen väylien rakentamista. Oikealle on nousemassa Siwan myymälä, kuvan molemmissa laidoissa näkyvillä osa polkupyöräkatoksista.

LÄNNEN puoleista ramppia on loivennettu, jotta siinä olisi helpompi kulkea pyörätuolilla. Valkoinen kaista on näkövammaisia varten. Alhaalla näkyvissä polkupyöräkatoksia.

SILTATUNNELI on nyt levennetty niin, että kevyen liikenteen väylät pystyttiin rakentamaan Tolsantien molemmin puolin.

KANTATIE 51 varteen on tehty ns.viipymäallas pohjoispuolelta tulevia hulevesiä varten. Ajatuksena on maisemoida se lammeksi.

KEVÄÄLLÄ 2014 tässä kasvoi läpipääsemätön ryteikkö. Syksyllä maan alle juntattiin 700 betonipilaria ja nyt maasto on puistikkoa. Yhteensä asemanseudulle on istutettu 42.000 kasvia.