SIUNTIO

Siuntion vesihuol­to­lai­tok­sella on käynnissä kokeilu, jossa testataan suomalaisen mikro­bi­o­tek­no­logian innovaation toimintaa haastavissa vesihuol­to­lai­toksen olosuhteissa. ProtectPipe Bioflow -mikro­bi­liu­oksen luonnolliset bakteerit hajottavat kunnalliseen viemä­ri­ver­kostoon ja jäteve­si­pump­paamoon kertyneen orgaanisen jätteen, estäen voimakkaan hajuista ja terveydelle haitallista rikkivetyä muodostumasta sekä helpottaen viemäriverkon puhtaanapitoa ja jäteveden puhdistusta. Onnistuessaan kokeilulla voi olla merkittäviä vaikutuksia veden­puh­dis­tus­toi­mintaan niin kotimaassa kuin kansain­vä­li­sesti.

Kunnallisilla jäteve­si­pump­paa­moilla on keskeinen rooli jäteve­den­puh­dis­tuk­sessa. Pumppaamot paineistavat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien kulkua, sillä painovoima ei yksinään riitä takaamaan jätevesien kulkua lähimmälle, usein kymmenien kilometrien päässä olevalle, jäteve­den­puh­dis­ta­molle.

Valtaosa pumppaamoille saapuvasta jätevedestä on yhdys­kun­ta­jä­te­vesiä, joka sisältää usein huomattavia määriä esimerkiksi typpeä ja fosforia sekä kiinteää tai orgaanista ainesta, kuten ruuantähteitä, rasvaa, pesuaineita, pumpulia ja hiuksia. Orgaaninen aines kerääntyy herkästi lauttamaisiksi komponenteiksi, jotka isoina massoina häiritsevät pumppaamon normaalia toimintaa.

Osa jäteveden orgaanisesta aineksesta saattaa myös jäädä jumiin viemäristön hankaliin kohtiin jo matkalla pumppaamolle tai sen välittömään läheisyyteen. Viemä­ri­ver­kostoon kertyvä orgaaninen jäte paitsi tukkii putkistoa myös synnyttää hajotessaan rikkivetyä, joka haurastuttaa viemäristön rakenteita ja aiheuttaa voimakasta hajua kohotessaan putkistosta ylöspäin. Rikkivedyn vahva tuoksu muistuttaa mätää kananmunaa, ja se on erittäin pahanhajuista ja epämiel­lyt­tävää jo pieninä pitoisuuksina. Asutus­kes­kusten lähellä sijaitsevat jäteve­si­pump­paamot kamppai­le­vatkin usein sekä orgaanisen jätteen aiheuttamien mekaanisten ongelmien, että lähiym­pä­ristöön leviävien hajuhaittojen kanssa.

Ympäris­töys­tä­väl­linen mikrobiliuos

Suomalainen mikro­bi­o­tek­no­logia-alan startup-yritys ProtectPipe tuottaa vesilaitosten tarpeisiin sopivaa, eläviä mikrobikantoja sisältävää liuosta, joka poistaa orgaanisen jätteen viemä­ri­put­kis­tosta luonnollisella tavalla. Ekologinen Bioflow -mikrobiliuos kulkeutuu putkiston kertymäkohtiin, joissa sen sisältämät aktiiviset mikro-organismit kirjai­mel­li­sesti ”syövät” jätteen, muuntaen sen harmittomaksi vedeksi ja hiili­di­ok­si­diksi. Samalla mikrobiliuos estää haitallisia kaasuja, kuten rikkivetyä, muodostumasta ja poistaa epämiel­lyt­tävät viemä­ris­tö­put­kiston hajut.

Mikrobilious on ympäris­töys­tä­väl­linen ja kestävä ratkaisu viemäriputkien haasteisiin. Yritys on yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologien kanssa kehittänyt kannan, joka kestää vaativat olosuhteet sekä merkittävät lämpötilaerot ja ph-arvojen muutokset. Liuos sisältää viittä eri bakteerikantaa, jotka yhdessä poistavat putkistosta niin rasvan, proteiinin, tärkkelyksen, selluloosan kuin rikkivedynkin.

Käänteentekevä pilottihanke

Myös Siuntion kunnan yhteensä 34 jäteve­si­pump­paamoa kattavalla vesihuol­to­lai­tok­sella suurimpana haasteena olivat pahoin pakkautuneet jätelautat sekä pumppaamojen läheisille asuinalueille kulkeutuneet hajuhaitat. Laitoksella aloitettiin mikro­bi­liu­oksen pilotointi syksyllä 2016 muiden vaihtoehtojen osoittauduttua riittä­mät­tö­miksi.

– Lähdimme liikkeelle erään haastavan pumppaamon lautta­on­gel­masta, jota mikään teknologia ei ollut vielä pystynyt ratkaisemaan. Huomasimme, että samalla kun jätelautat poistuivat pidemmältäkin verkostosta, vähenivät myös haitalliset hajut. Tämän myötä laajensimme kokeilun kattamaan myös muita samojen haasteiden kanssa painivia pumppaamoja, kertoo vesihuol­to­lai­toksen käyttömestari Kaj Holmberg.

Mikrobiliuosta syötetään viemäristöön automaat­ti­sella pumpulla. Aiemmin pelkästään rikkivedyn poistamiseen ja hajuhaittojen torjumiseen parhaaksi havaittu ratkaisu on ollut kemikaa­li­syöttö, jolla ei ole kuitenkaan päästy toivottuihin pitkä­kes­toisiin tuloksiin haastavissa olosuhteissa.

– Esimerkiksi kuivan kauden aikaan virtaukset ovat pieniä, jolloin myös kemikaalia tarvittaisiin huomattavasti enemmän, ja tämä näkyy selvinä piikkeinä rikki­ve­ty­ta­soissa. Kokeilun pääasiallinen tavoite onkin löytää varma systeemi, jossa tiedämme koko ajan missä mennään. Myös uuden ratkaisun ympäris­töys­tä­väl­lisyys ja kustan­nus­te­hokkuus houkuttelevat, jatkaa Holmberg.

Rikki­ve­ty­tasoja mitataan jäteve­si­pump­paa­moilla tarkasti. Huomattavan haitallisten hajujen kipurajana pidetään 30ppm mittaa, joka on esimerkiksi juuri kausivaihtelun vuoksi päässyt Siuntion tapauksessa vanhoilla menetelmillä ajoittain ylittymään. Mikrobien vaikutus on ollut havaittavissa kussakin pumppaamossa kahden viikon jälkeen niiden käytön aloittamisesta, ja kokeilussa mukana olevat pumppaamot ovat pysyneet liuoksen käytön aloittamisen jälkeen tasaisesti alle 10ppm arvoissa. Vesihuol­to­lai­tok­sella suhtau­du­taankin varovaisen toiveikkaasti testauksen jatkoon.

– Olen todella tyytyväinen. Lopullisen vaikutuksen toki näkee vasta sitten, kun liuos on ollut pidempään vakiokäytössä. Vuosi on sellainen aika, jossa tiedetään varmasti kaikki olosuhteet. Kyse ei ole vain siitä, että meidän ongelmamme ratkeaisi, vaan siitä että onnistuessaan tämä voi kehittää vesihuoltoa ja koskettaa laajemmin koko puhdistamoalaa, vesilaitoksia ja vesiensuojelua. Esimerkiksi jatko­kä­sit­telyä vaativaa lietettä saattaisi jatkossa muodostua vähemmän jäteve­den­puh­dis­ta­moille, kuvailee Holmberg tunnelmiaan.

Vesihuol­to­lai­tosten viemäröinti ja jäteve­sien­kä­sittely ovat merkittäviä vesiensuojelun toimia. Kehittyvät asumisen keskukset sekä lisääntyvät jätevesimäärät aiheuttavat kuitenkin alalle haasteita. Lisäksi jäteve­si­huollon tulee pystyä vastaamaan myös esimerkiksi ilmas­ton­läm­pe­ne­misen myötä tapahtuviin muutoksiin. Vesihuollon haasteiden arvellaankin muuttuvan yhä enemmän paitsi kuntien rajat ylittäviksi myös globaalia yhteistyötä vaativiksi asioiksi. Orgaanisesta jätteestä muodostuva liete on yksi jäteve­den­puh­dis­ta­moiden tämän hetken suurista ongelmista, joten sen vähentäminen voisi merkitä veden­puh­dis­tuksen tehostumista ja resurssien vapautumista tulevaisuuden haasteiden etupai­not­teiseen ratkomiseen.