VEIKKOLA

Marraskuun alussa Veikkolassa asuva Solbackan vesio­suus­kunnan raha-asiainhoitaja, Seppo Tikkanen sai poikkeuk­sel­lisen yhteydenoton. Matka­pu­he­limeen soittanut oli vesio­suus­kunnan runkoverkon rakentamisen ajoilta eli vuodelta 2009 tuttu valokaapeli-asiantuntija, joka herätti mielenkiinnon, vaan ei sen enempää. Poikkeuk­sel­lista ei ollut sekään, että Sepolta kysyttiin jotakuta esittelemään vesio­suus­kuntaa ja sen toimintaa. Mutta se, että vieraat, joita olisi kymmenkunta, tulisivat Tadzikistanin tasavallasta, oli jo varsin erikoista. Se, että he toivoivat ajankohdaksi itsenäi­syys­päivän aamua, teki tulevasta tapahtumasta poikkeuk­sel­lisen.

Tuosta yhteydenotosta alkoivat Sepon ja Suomen ympäris­tö­kes­kuksen (SYKE) suunnit­te­luin­si­nöörin Johanna Kallion välillä järjestelyt, jotka lopulta johtivat vieraiden saapumiseen juhlapäivän kunniaksi hennon lumipeitteen saaneeseen Veikkolaan ja Solbackaan 100-vuotiaan Suomen itsenäi­syys­päivän aamuna. Johanna Kallion lisäksi kylään saapui seitsemän edustajaa ja tulkki eli yhteensä yhdeksän vierasta.

Tadzhikistanin tasavallasta saapui vesialan virkamiehiä, jotka ovat laatimassa maalleen uutta vesilakia, ja joiden tavoitteena oli oppia Suomesta hyviä käytäntöjä. Tiukasta aikataulusta ja poikkeuk­sel­li­sesti ajankohdasta johtuen Johannan toiveena oli, ettei erillistä tarjoilua järjestetä - lasi raikasta vettä riittää. Sepon vaimo Lea emäntänä olisi mielellään osoittanut suomalaista ja pohjois-kirkko­num­mi­laista vieraan­va­rai­suutta, mutta nyt toimittiin eksoottisten vieraiden ehdoilla.

Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa, ja Keski-Aasian valtioista pienin. Maasta on 93 % vuoristoa ja yli puolet alueesta sijaitsee yli kolmen kilometrin korkeudessa. Pysyvän lumen raja kulkee maan länsiosissa 3,5 kilometrin korkeudessa, idässä kohoten jopa 5 800 metriin. Jäätiköt kattavat ison alueen maasta. Sen vuoristosta alkaa satoja jokia (yhteispituus on yli 28 500 kilometriä), joiden vettä on käytetty sekä puuvil­la­pel­tojen kasteluun että vesivoiman tuottamiseen. Maassa on myös suuria järviä sekä tekojärviä niin, että puhdasta vettä luulisi riittävän. Joet yhdistyvät jokilaaksoiksi, joissa suurin osa maan väestöstä asuu. Verkostosta jaettavaa puhdasta juomavettä on kuitenkin edelleen lähinnä kaupungeissa, ja maaseudun vedenjakeluun liittyen vieraat olivat toivoneet vierailua toimivaan vesio­suus­kuntaan.

Solbackan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2008, sen runkoverkko on pääasiassa rakennettu vuonna 2009. Osuuskunnassa on 34 jäsentä ja runkoverkkoon (4,6 km) on liittynyt 31 taloutta. Osuuskunta on velaton ja sen käyttävät osuuskuntalain mukaisesti päätös­val­taansa osuuskunnan kokouksessa. Hallitus osuuskunnan puheenjohtajan johdolla huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asian­mu­kai­sesta järjes­tä­mi­sestä (yleis­toi­mi­valta).

Vieraat saivat vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten osuuskunta on perustettu? Mitä vaiheita perustamisessa on? Miten vesiosuuskunta toimii? Onko omaa vedenottoa vai ostetaanko vesi? Mitä jätevedelle tehdään, mihin se menee? Mikä on osuuskunnan rooli (=asiakkaiden hallinta, laskutus jne.)? Kuka on vastuussa veden laadusta? Mitataanko veden laatua (=terveys­val­vonnan rooli)? Mitä vesi maksaa käyttäjille?

Teksti: Solbackan VOK:n puheenjohtaja
ANTTI RAUTIAINEN
Kuvat:
ANTTI RAUTIAINEN