KIRKKONUMMI

Koululaiset ovat saaneet nauttia ilmaisesta ruoasta jo 70 vuoden ajan. Kirkkonummella merkittävää virstan­pyl­västä juhlistettiin paitsi kouluille myönnettyjen Koulu­ruo­ka­dip­lomien ja päiväkotien Makuaakkoset- diplomien, myös kouluruoan 70 v. juhlaviikon merkeissä.

– Olemme muokanneet ruokalistaa keräämällä juhlaviikolle suosikkiruokia eri vuosi­kym­me­niltä, kertoi Kirkkonummen ruoka­pal­ve­lu­johtaja Toini Linnanmäki Heikkilän koulussa kun koululle luovutettiin koulu­ruo­ka­diplomi Ammat­ti­keit­ti­öo­saajat ry:n toimin­nan­johtaja Marjut Huhtalan ojentamana.

Koulu­ruo­ka­diplomi on kouluille ja Makuaakkoset-diplomi päiväkodille myönnettävä tunnustus ravit­se­muk­sel­li­sesti, kasva­tuk­sel­li­sesti ja ekologisesti kestävän koulu- tai päivä­ko­ti­ruo­kailun edistämisestä. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa tai päiväkodissa huolehditaan ruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakas­va­tus­ta­voit­teiden toteutumisesta. Diplomi kertoo myös hyvästä yhteistyöstä. Koulu­ruo­ka­diplomi on lanseerattu 2013 ja Makuaakkoset-diplomi tammikuussa 2016.

Heikkilän koulussa ilmaista kouluruokaa ja koulu­ruo­ka­dip­lomia juhlistettiin tekemällä päivittäisestä ruokai­lu­het­kestä astetta arvokkaampi kutsumalla koulun kuudes­luok­ka­laiset tarjoilijoiksi sekä liinoittamalla ruokapöydät. Juhlallisessa miljöössä nautitun lounaan kruunasi vielä makoisa jälkiruoka.

Kouluruoasta tykätään

Kirkkonummen kunnassa kouluruokailu on pidettyä.

– Toukokuussa järjestetyssä kyselyssä selvisi, että 86 % piti kouluruokaa hyvänä tai kohtalaisena ja 6 % piti sitä erinomaisena. 94 % ilmoitti syövänsä kouluruokaa, 4 % kerran viikossa ja 2 % jättää kouluruoan nauttimatta. Kysely järjestettiin kunnan 4. ja 8. vuosikurssin oppilaille sekä henki­lö­kun­nalle. Kyselyyn vastasi 811 henkilöä, kertoi Kirkkonummen ruoka­pal­ve­lu­johtaja Toini Linnanmäki.

Mieluisimmat kouluruuat Kirkkonummella ovat: 1. Wrappi 2. Kalapuikot perunasoseen ja kerma­vii­li­kas­tikkeen kera 3. Ohrasuu­ri­mo­puuro marjakeiton kera 4. Pinaat­ti­o­hukkaat perunasoseen ja lounassalaatin kanssa 5. Makaro­ni­laa­tikko.

Perinteiset ja tutut ruoat ovat suosituimpia, mutta erittäin paljon pidettiin myös keitoista, uunilohesta ja uutuutena ruokalistalle tulleesta possunposkesta. Itse tehdyt kokojy­vä­säm­pylät ovat keittopäivän herkkua

Ruokalistalle toivottiin lisää kasvis­ruo­ka­päiviä, pyttipannua ja lisää makkararuokia.

Puurot ruokalistalle ensimmäisinä

Koululounas on poliittinen päätös, osa opetus­suun­ni­telmaa ja lasten tärkeä tasa-arvotekijä sekä osa suomalaista ruoka­kult­tuuria. Vuonna 1948 yhteiskunnan ravintotilanne oli heikko, jolloin kouluruoan merkitys nähtiin välttä­mät­tömänä lasten terveyden ja kehittymisen näkökulmasta.

–Puurot tulivat ruokalistalle ensimmäisinä 40-50 -luvuilla, keitot esim. kalakeitto 50-60 -luvuilla, broileriruuat kuten esim. broile­rin­koivet 80-luvulla. Ruokalistat kansain­vä­lis­tyivät 2000-luvulla ja silloin esim. wrappi, tortillat ja lasagne tulivat kuntien ruokalistoille. 2010- luvulla on opittu käyttämään ruhojen eri osia hyödyksi ja viimeisimpänä ruoka­lis­tal­lemme on noussut possunposki, joka on saavuttanut suuren suosion, kertoi Toini Linnanmäki.

1970-luvulla tulivat erityis­ruo­ka­valiot koulu­keit­ti­öiden valmis­tet­ta­vaksi. Kasvisruoka tuli 1990-luvulla. Nykyään kouluissa kasvisruoka on perusruoan rinnalla vapaasti otettavissa.

Alkuaikojen puurot ja vellit ovat vaihtuneet monipuolisiin ja terveellisiin ateri­a­ko­ko­nai­suuksiin. Kouluruokailu ei ole pelkkää vatsantäytettä. Lounashetken yhteydessä opitaan ruokaosaamista, terveellisiä elämäntapoja, suomalaista ruoka­kult­tuuria ja hyviä käytöstapoja.

SATU HOLMLUND