HELSINKI

Porkkalan lukion oppilaat tutustuivat eduskuntaan tiistaina 29.1. Vierailun isäntänä toimi oma paikallinen kansa­ne­dus­ta­jamme, Anders Adlercreutz. Vierailun aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan itse eduskun­ta­taloon sekä sen jälkeen kansa­ne­dus­tajan työhön. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi eduskunta hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin.

Täysistunto eduskuntatyön näkyvin osa

Täysistunto on eduskunnan työn näkyvin osa. Kevät­ ja syysis­tun­to­kau­della täysistuntoja on neljä kertaa viikossa tiistaista perjantaihin. Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansa­ne­dus­tajan aloitteesta. Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Vähintään 50 000 äänio­i­keu­te­tulla on oikeus tehdä eduskunnalle kansa­lai­sa­loite lain säätämiseksi. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihank­keisiin voi kulua vuosia.

Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähete­kes­kus­te­lulla. Keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa, johon lakiesitys lähetetään käsiteltäväksi. Valio­kun­ta­kä­sit­telyn jälkeen lakiehdotus palaa täysistuntoon ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä, pykälistä. Toisessa käsittelyssä laki joko hyväksytään tai hylätään. Presidentin vahvistettua lain se julkaistaan Suomen säädös­ko­ko­el­massa.

Täysistunto on myös ajankohtaisen poliittisen keskustelun areena. Monen mielestä viikon mielen­kiin­toisin täysistunto on torstain kyselytunti, jossa ministerit vastaavat kansa­ne­dus­tajien kysymyksiin.

Missä kaikki edustajat ovat ?

Eduskunnassa vierailevat ihmiset kysyvät usein, missä kaikki kansa­ne­dus­tajat ovat, kun täysistunto on käynnissä ja sali puolityhjä. Vastaus löytyy täysistuntojen erilaisesta luonteesta. Vaikka virallisesti kaikki ovat täysistuntoja, käytännössä istunnoissa on päätösosuuksia ja puheosuuksia. Kun asioista päätetään äänestyksen kautta, ovat paikalla kaikki, jotka eivät työmatkan, sairauden tai muun syyn takia ole estyneitä saapumasta istuntoon. Puheosuudetkin ovat olennainen osa demokratiaa, sillä kansa­ne­dus­tajat on valittu edustamaan kansaa ja sen mielipiteitä. Suomessa kansa­ne­dus­ta­jalla on oikeus puhua käsiteltävänä olevasta aiheesta niin pitkään ja niin monta kertaa kuin haluaa. Demokratiaa on myös se, että kaikkien ei ole pakko istua kuuntelemassa toistensa mielipiteitä.

Suurin työ tehdään valiokunnissa

Valiokunta on kansa­ne­dus­tajan tärkein vaikutuskanava, sillä kaikki eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Täysistunnossa käydyn lähete­kes­kus­telun jälkeen hallituksen esitys lähetetään siihen valiokuntaan, jonka erityisalaa asia on. Esimerkiksi kouluja koskevat lait käsitellään sivis­tys­va­li­o­kun­nassa ja verolait valti­o­va­rain­va­li­o­kun­nassa. Valiokunta voi myös antaa toiselle valiokunnalle lausunnon. Valiokunnissa kansa­ne­dus­ta­jilla on mahdollisuus kuulla asian­tun­ti­joita, jotka kertovat, mitä vaikutuksia lain säätämisellä on. Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi kansalais­ ja etujärjestöjen edustajia, yliopis­to­tut­ki­joita sekä ministeriöiden tai virastojen virkamiehiä.

Kansa­ne­dus­tajat pystyvät kysymyksiä esittämällä perehtymään lain sisältöön hyvinkin yksityis­koh­tai­sesti, ja siten tarvittaessa tarkentamaan pykälien sisältöjä. Useimmat kansa­ne­dus­tajat työskentelevät kahdessa eri valiokunnassa. Asian­tun­ti­ja­kuu­le­misen ja keskustelun pohjalta valiokunta päättää, mitä mieltä se hallituksen esityksestä on. Valiokunta voi mietinnössään esittää lain hyväksymistä sellaisenaan, sen muuttamista tai jopa hylkäämistä. Valiokunnan jälkeen lakiesitys käsitellään vielä eduskunnan täysistunnossa. Kansa­ne­dus­tajat voivat esittää siihen muutoksia, mutta useimmiten valiokunnan kannasta tulee myös koko eduskunnan päätös.

Eduskuntatalo valmistui 1931

Suomalaiset ovat jo yli sadan vuoden ajan valinneet kansa­ne­dus­ta­jansa suorilla vaaleilla. Vuonna 1906 voimaan tullut valti­o­päi­vä­jär­jestys uudisti kansa­ne­dus­tus­lai­toksen perin pohjin. Sääty­val­ti­o­päivät korvattiin yksika­ma­ri­sella eduskunnalla. Samalla äänioikeus muuttui yleiseksi ja yhtäläiseksi. Äänestämään pääsy ei enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta. Uudistus kymmen­ker­taisti äänio­i­keu­tet­tujen määrän verrattuna sääty­val­ti­o­päivien aikaan. Vuoden 1907 vaaleissa valittiin maailman ensimmäiset 19 naispar­la­men­taa­rikkoa. Näissä ensimmäisissä eduskun­ta­vaa­leissa äänioikeuttaan käytti 70,7 prosenttia äänio­i­keu­te­tuista. Eduskunta kokoontui aluksi väliaikaisissa tiloissa, kunnes arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Eduskuntatalo on Suomen itsenäisyyden ja demokratian tärkein symboli. Eduskuntatalo kuuluu suomalaisille ja se on yleisölle avoin. Eduskunnassa käykin vuodessa pitkälle toista­sa­taa­tu­hatta vierasta.