KIRKKONUMMI

Asunto-osakeyhtiö Kantopiha Kirkkonummen Kantohaassa on vaihtanut taloyhtiön lämmitysmuodon maalämpöön. Energi­a­re­monttia alettiin valmistella jo kolmisen vuotta sitten, kun oli tiedossa, että kiinteistön määräaikainen kauko­läm­pö­so­pimus oli katkolla ja tuolloin alettiin selvitellä kiinteistön lämmitysmuodon vaihtamista maalämpöön.

– Aloitimme projektin asukasillalla, jossa maaläm­pö­u­ra­koitsija oli kertomassa asukkaille maaläm­pö­jär­jes­telmän eduista, kertoo As Oy Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.

– Maaläm­pö­jär­jes­telmä kilpai­lu­tettiin ja päätimme valita järjestelmän ”avaimet käteen” -periaatteella, jatkaa Oksanen. Järjestelmää suunniteltiin kaikkiaan parisen vuotta, ennekuin pääsimme tositoimiin. Energi­a­re­montti vaati uusia tilajär­jes­te­lyitä lämmön­ja­ko­huo­neessa ja siksi päätimme, että remonttityöt suoritetaan kesällä lämmityskauden ulkopuolella.

Asukkaille tiedottaminen tärkeää

– Asukkailla luonnollisesti oli omia epäilyksiään maalämmöstä ja sen toimivuudesta sekä siitä, saadaanko lämmitystavan muutoksella aikaan säästöjä. Saimme asukkaat kuitenkin vakuutettua siitä, että remontti on kannattava, se tuo sekä säästöjä rahallisesti että keventää asumisen hiili­ja­lan­jälkeä, kertoo Oksanen. Myös huoneis­to­koh­taiset lämpötila-anturit ovat tuoneet lisämukavuutta asumiseen ja mahdollistavat lämmityksen tarkan ohjaamisen.

– Kun saimme maalämpöön siirtymisestä yhtiökokouksen päätöksen, pääsimme tositoimiin uuden lämmi­tys­jär­jes­telmän rakentamiseksi. Kyseessä on kattoremontin lisäksi suurin yhtiöömme tehty remontti. Remontti ei lisännyt asumis­kus­tan­nuksia, sillä laina otettiin taloyhtiölle, eikä sitä siirretty vastikkeisiin, vaan sitä maksetaan lämmi­tys­kus­tan­nuk­sista kertyneillä säästöillä, jotka ovat merkittävät, kertoo Oksanen.

– Lämmi­tys­jär­jes­telmän muutos sujui hyvin, eikä siitä koitunut juurikaan haittaa asukkaille, kertoo As Oy Kantopihan asukas Pekka Alanen, joka puolestaan kertoo, että remonteissa asukkaille tiedottaminen on tärkeää aina ennen kuin tapahtuu muutoksia. Lähinnä järjestelmän yliheitto näkyi asukkaille siten, että lämpimän käyttöveden jakelu keskeytyi muutamaksi tunniksi.

Lämpö saadaan lämpökaivoista

– Maaläm­pö­jär­jes­telmän toteut­ta­mi­seksi taloyhtiön tontille piti porata kymmenen lämpökaivoa, joiden syvyys oli noin 300 metriä per kaivo, eli yhteensä lämpökaivoa porattiin noin kolme kilometriä. Kaivot porattiin suurimmaksi osaksi yhtiön parkki­paik­kojen alle. Kaivojen poraamiseen tarvitsee kunnalta luvan. Raken­nus­val­vonnan kanssa yhteistyömme on sujunut loistavasti, kiittelee Oksanen.

Kaivojen poraamisen jälkeen lämmön­ja­ko­huo­neeseen vaihdettiin lämmön­vaih­timien tilalle maalämpöpumput, joilla lämpö pumpataan maasta lämmi­tys­jär­jes­telmään. Huoneistoihin lämpö siirtyy samaa vanhaa vesiläm­mi­tys­jär­jes­telmää pitkin, joten huoneistoihin ei tarvitse tehdä juuri muutoksia, vaan ne koskevat vain kaivojen poraamista sekä lämmön­ja­ko­huoneen laitteistojen vaihtamista. Huoneistoihin laitoimme lämpötila-anturit, jotka antavat lämmi­tys­jär­jes­tel­mälle jatkuvaa tietoa huoneistojen lämpötilasta.

Kimmo Lyly maaläm­pö­jär­jes­telmiä toimittavalta Tom Allen Seneralta kertoo, että he tekevät maaläm­pö­re­montteja sekä omako­ti­ta­loihin, että rivi- ja kerrostaloihin sekä myös liike­huo­neis­toihin. Peruskohteet heillä ovat kuitenkin kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt. 300 metrin syvyydessä maan lämpö on noin 10-12 astetta ja tätä lämpöä pumpataan maan uumenista kiinteistöjen lämmitykseen.

Merkittävät säästöt

Kantopihan isännöitsijä, TaloVarman Pertti Burgman kertoo, että maaläm­pö­jär­jes­telmään siirtymällä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä kiinteistön energi­a­kus­tan­nuk­sissa.

– Suurimmat säästöt saadaan korvaamalla öljylämmitys maalämmöllä, seuraavaksi suurin säästö saadaan maakaasusta luopumalla ja kolmanneksi suurin säästö luopumalla kaukolämmöstä. Yleensä taloyhtiöt saavat maaläm­pöin­ves­toinnin kuoletettua syntyneillä säästöillä noin 10-12 vuodessa, mutta yleensä lainan pituus otetaan hieman pidemmäksi aikaa, noin 15 vuodeksi. Kuten tässäkin tapauksessa, laina otetaan yhtiölle, eikä siitä muodosteta osakaslainaa, joten sillä ei ole vaikutusta yhtiö­vas­tik­keeseen, kertoo Burgman.

Kantopihan hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen kertoo, että 31 asunnon taloyhtiön energi­a­re­montti kaivojen poraamisineen ja kaikkine laitteis­toineen maksoi noin 250 000 euroa ja investointi maksetaan takaisin tulevina vuosina lämmi­tys­ku­luista säästyneillä varoilla.

Burgman kertoo, että taloyhtiöiden energi­a­re­montteja tehdään nyt jatkuvasti ja että 35-40 prosenttia hänen asiakas­kiin­teis­töistään on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Yleensä tarjouksia pyydetään kolmelta eri toimijalta ja usein maaläm­pö­han­kin­nassa käytetään myös konsultteja.

– Konsul­toin­ti­kus­tannus on tämän­tyyp­pi­sessä hankkeessa marginaalinen, jatkaa Burgman ja suosittelee, että mikäli konsulttia halutaan käyttää, kannattaa siitä päättää jo enne hankkeen kilpailutusta. Taloyhtiön kannattaa myös palkata urakalle valvoja, jotta kaikki työt tulee tehtyä oikein.

– Ei voi liikaa korostaa, että asian­tun­ti­joiden työstä kannattaa maksaa, silloin tulee mahdollisimman vähän yllätyksiä, sanoo puolestaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen.

JUSSI SALO