KIRKKONUMMI

Metal­li­net­sintä toi esiin yllätyksen Porkkalassa. Mikael Salonen ja Petri Ahlroth tekivät 16.5. 2020 metal­li­net­sintää Kirkkonummella, Porkkalan vanhalla kansakoululla. Pitkällisen etsintäpäivän lopuksi kookkaan kiven alta tuli kiintoisa signaali. Kun kivi oli vieritetty paikalta, näkyviin tuli kasa vanhoja, ruotsinvallan aikaisia rahoja. Löydön nähtyään etsijät totesivat löydön siinä määrin merkittäväksi, että ottivat heti yhteyttä Museovirastoon.

Länsi-Uudenmaan museo dokumentoi löydön

Löydöstä tehdyn ilmoituksen perusteella Länsi-Uudenmaan museon arkeologi Niko Anttiroiko kävi tarkastamassa löydön sekä toteutti kätkön arkeologiset tutkimukset yhteistyössä löytäjien kanssa. Kiven alle piilotettu kätkö sisälsi yhteensä 294 yhden ja kahden äyrin kuparirahaa vuosilta 1731–1768. Ennen kätkemistä rahat on ilmeisesti kääritty kankaaseen, jota on säilynyt siihen kosketuksissa olleiden rahojen pinnoilla.

Porkkalasta löytöjä ennenkin

Porkkalasta on löytynyt rahakätkö aiemminkin. Yli sata vuotta sitten (1912) Alvar Rosenvall Porkkalasta, Sundsin tilalta oli nostamassa turvetta maanvil­je­ly­tar­koi­tukseen, kun hän yllättäen löysi suohon haudatun rahakätkön. Löytö oli varsin arvokas, sillä se sisälsi peräti 356 hopeista riikintaaleria, jotka oli haudattu puurasiassa. Rahat ajoittuivat iältään vuosien 1776 ja 1803 välille. Yliopisto lunasti aikoinaan osan hopearahoista, mutta loppujen rahojen nykyinen sijainti ei ole tiedossa. Ilmeisesti vuoden 1912 rahalöytö on tällä hetkellä hajallaan eri omistuksissa.

Kuka kätki rahat - ja miksi?

Onko rahojen kätkemiseen Porkkalassa ollut jokin erityisen painava syy, vai onko vain sattumaa, että alueelta on löytynyt kaksi merkittävää rahakätköä? Suomesta tunnetaan melko runsaasti 1700-luvun rahakätköjä, joista monet ovat toden­nä­köi­sesti olleet tavallisten ihmisten säästöjä. Monet kätköt ovat kuitenkin jääneet noutamatta esimerkiksi sotien, kuten Iso- ja Pikkuvihaan (1713–1721 ja 1742–1743), johdosta. Nyt tehdyn löydön todennäköiseen kätke­mi­sa­jan­kohtaan ei kuitenkaan liity ilmeisiä ulkoisia konflikteja, joten syytä kätkön noutamatta jäämiseen on etsittävä muualta.

Aarteen tulevaisuus

Dokumentoinnin jälkeen löytö palautuu takaisin Porkkalaan, sillä se on Porkkalan paikal­lis­his­torian kannalta merkittävää aineistoa. Kokoelmaa säilytetään Porkkalan vanhalla kansakoululla, Borearctia Oy:n tiloissa. Borearctia Oy järjestää muun muassa pienimuotoista luonto­mat­kailua. Yrityksen järjestämien tilaisuuksien osallistujilla ja yrityksen luonto­mat­kai­lu­a­si­ak­kailla on mahdollisuus tutustua löytöön. Tarvittaessa myös historian tutkijoille tai asiaan vihkiytyneille harrastajille voidaan järjestää pääsy aarteen äärelle. Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimi on myös ehdottanut, että löytö olisi esillä Kirkkonummen uuden kirjaston avajaisissa.

Miten ilmoitan löydöstä?

Arkeologisista löydöistä voi ilmoittaa esimerkiksi Museoviraston Ilppari -palvelun kautta (https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari). Löytöil­moi­tusten tekemisen ja käsittelyn helpot­ta­mi­seksi luodun palvelun kautta tehdään vuosittain jo tuhansia ilmoituksia, joista saadaan valtavasti tutki­muk­sel­li­sesti arvokasta tietoa.