KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
– Ihmisten eriarvoisuus on eettisesti väärin. Sillä on monet kasvot. Kuka tahansa voi palaa loppuun, joutua työttömäksi, tehdä konkurssin, menettää itselleen tärkeän ihmisen, joutua väkivaltaisen käytöksen kohteeksi tai sairastua vakavasti. Olemme oman onnemme seppiä vain tiettyyn pisteeseen asti.
– Viestini tänään meille kaikille on: älkäämme ulkoistako välittämistä. Ja toisaalta, luokaamme painetta vähäosaisista välittämiseen. Se on suorassa suhteessa joka ikisen suomalaisen hyvinvointiin, tähdensi kansanedustaja Anders Adlercreutz vuoden 2017 Asunnottomien yön 30v juhlaseminaarissa Kirkkonummella tiistaina, 17.10. Puhujat edustivat laajalti eri näkökulmia emeritusarkkipiispasta alkaen ja äänensä saivat kuuluviin myös itse asunnottomat, maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjät.
Asunnottomien yön tapahtumasta on kehkeytynyt erityislaatuinen ilmiö ja odotettu perinne. Sen lisäksi, että syrjäytyneiden ja asunnottomien ääni nousee kuuluviin, tarjolla on aina kovatasoinen artistikonsertti sekä yömessu kirkossa, jossa tapahtuma on pääsääntöisesti järjestetty.
Selvästi terveempi elämä -yhteistyöryhmään eli järjestäjätahoon kuuluvat kunnan perusturvasta päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut sekä työllistymisyksikkö Toimari, Kisu ry, A-kilta, seurakuntien diakoniatyö sekä Artististi- ja ohjelmatoimisto J. Jalkanen.
– Yhteinen näkymme on kehittää ja eheyttää palveluja, tehdä asioita yhdessä, jakaa vastuuta, turvata toimintoja ja taloutta, Päihdehuollon johtaja Kari Kopra fokusoi lisäten, että yhteistyö on poikinut myös esim. uurnapiirin. Siinä kukin rakensi oman uurnansa, elämänpolkuansa pohtien.
– Kaikki kirjoitukseni ja tutkimustyöni mahtuvat yhteen muistitikkuun, mutta ihmisen tuhka vie paljon tilaa. Teot eivät ole niin merkittäviä kuin ihminen itse, vs. kirkkoherra Hannu Suni konkretisoi asiaa valokuvalla tuhkauurnasta ja muistitikusta vierekkäin.
– Asioihin on puututtava jo ennen kuin eriarvoisuus alkaa! Somali-taustainen Espoon kaupunginvaltuutettu Habiba Ali tähdensi. Hän oli itse kokenut lapsena eriarvoisuutta taustansa takia mutta myös siksi, ettei päässyt maksullisiin harrastuksiin. Myös tukiverkostot puuttuivat 11-lapsiselta perheeltä ja ongelmana oli myös vanhempien kielitaidon puute.
– Itse tahdoin samaa mitä muutkin kantasuomalaiset ystäväni. Niinpä menin kaikkiin mahdollisiin maksuttomiin harrastuksiin, joita löytyi mm. seurakunnasta. Näin sain yhteenkuuluvuuden tunnetta, harrastusten tärkeyttä korosti tämä Ulkomaanavun Reach Out –koordinaattorina työskentelevä sinnikäs nuori nainen.
– Joka päivä 7-8 alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriöistä johtuen. Ne koskettelevat meitä kaikkia joskus elämämme aikana, totesi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka, joka nimesi elämänsä suurimmaksi rikkaudeksi ne ihmiset, joiden arkeen hän on tutustunut, ylpeänä työpaikastaan. Tarinan mukaan seuran olivat perustaneet Koljonvirran sairaalan potilaat tupakkahuoneessa ajamaan omia etujaan teemoilla: ”Mekin olemme olemassa! Olemmeko vähempiarvoisia kuin toiset?”
Sydänmaalakan mukaan eriarvoisuus on aina kiinni yksinäisyyden teemassa ja on väärin nähdä ihminen vain jonkun kapean määritteen kautta, esim. mielenterveyskuntoutujana, sillä hän on aina paljon muutakin.
– Haluaisin päästä eroon erilaisuuksien kohderyhmistä, diagnoosivapaalle vyöhykkeelle niin että näkisimme toisemme kokonaisena ihmisenä, jakamassa samanlaisuutta, joka meitä yhdistää.
– Jokainen meistä on tarinoiden pankki!
– Lisääntymässä on, että edes palkkatyöllä ei aina tule toimeen. Varallisuuserot johtavat terveyspuolella eriarvoisuuteen ja se taas on syynä muihinkin syrjäytymisen ilmentymiin, teemasta puhui kunnanhallituksen 1. varapj Ari Harinen. Hänestä syrjäytymiseen puuttuminen tulisi olla kaikkien hallintoalojen yhteinen tavoite ja sanoittaa se kullekin omine termeineen.
Päivätyönsä erityislasten ja –nuorten parissa tehnyt mies tahtoi myös tuoda esille, että vaikka lukio- ja yliopistokoulutus maksuineen vaikuttaa pienituloisten perheiden valintoihin, sosiaaliturva toimii tässäkin aina lapsen oikeuksien parhaaksi eli nuorten opintoja tuetaan tarvittaessa.
Kunnan vuokra-asuntojen eli KVA Oy:n hallituksen pj:na hänellä oli ilouutisena, että tavoite on aloittaa uusi vuokra-asuntokohde nyt joka toinen vuosi, kun 10 vuoteen ei rakennettu ainuttakaan!
Emeritusarkkipiispa John Vikström muisteli, miten eräässä maailmankonferenssissa joku oli sanonut intialaisille: ”Jos maanne vajoaisi meren pohjaan, emme mitään menettäisi, sillä emme me teitä tarvitse.”
– Entä jos näin sanottaisiin vaikka meille eläkeläisille, sairaille, asunnottomille ja työttömille: ”Emme me teitä tarvitse! Teitä on liikaa!”
Vikström suri nykypäivän trendiä, jossa ihmistä mitataan markkina-arvolla, hyödyllisyytensä mukaan.
– Helposti korvattavan ihmisen arvo on näin vähäisempi kuin sellaisen, joka on ”korvaamaton”. Ihmisyyden perusteella jokaisella on kuitenkin loukkaamaton ihmisarvo. Jokainen on Jumalan luoma ja pelastama. Reformaation lahja Euroopalle oli: renki ja isäntä ovat yhtä vanhurskaita!
Vikström toi esille Suomen jääkiekon MM-kultaan johtaneen valmentaja Kurre Lindströmin arvioita voitosta.
– Peli kulkee parhaiten, kun on paljon erilaisuutta, paljon kokemusta ja näkemyksiä, tietoa, taitoa ja yhteinen päämäärä.
– Peli kulkee, kun on paimenia. Hyvä paimen kulkee välillä joukon edessä, joskus lauman keskellä rohkaisemassa tai viimeisenä valvomassa jaksavatko kaikki vielä pysyä mukana, hän vei ajatukset Raamatun sanomaan lisäten, että koko elämä on jossain määrin joukkuepeliä.
THL-tutkija Jouko Karjalainen selvitteli eriarvoisuuden kehittymistä Suomen 100-vuotisessa historiassa, traagisina muistoina sodat ja kommunismin pelko, joka vauhditti sosiaaliturvan kehittymistä 60-70-luvulla. 1980-luvulla taloudessa elettiin ”kulta-aikaa”, jolloin perusturvaetuuksien ja keskiansioiden erot olivat pienimmällään. Äkkipysäys tuli 1990-luvulla, jolloin sosiaalipolitiikka pysähtyi ja tuloerot repesivät. 15 vuotta ne olivat samalla tasolla, mutta nyt kääntymässä kasvuun.
– Sotien, muuttoliikkeiden ym. myötä asunnottomuus on maailmassa miljardien ihmisten ongelma ja Suomikin sai siitä osansa evakoiden asuttamisessa.
– ”Metsien miesten” takana oli, että rangaistuspohjainen irtolaislaki kumottiin vasta 1987 eli siihen asti asunnottomuudesta saattoi joutua jopa vankilaan! 60-70-luvuilla parannusta asiaan toivat yömajat ja hätämajoitus, Karjalainen valotti asunnottomuuden lähihistoriaa, joka nousi keskusteluun vasta 1987, YK:n teemavuoden ansiosta.
Karjalaisen mukaan nykyään 16% kansalaisista eli 860 000 saa Kelan asumistukea, mikä vuositasolla maksaa Suomelle 2 miljardia! Huolenaiheina hän toi esille keskiasteen koulutuksen keskittymisen, joka pakottaa jopa 15-vuotiaat muuttamaan pois kotoa ja tuloerojen kasvun, jolla voi olla kovat seuraukset: luottamuksen ja naisten aseman heikentyminen, mielenterveysongelmien, lapsikuolleisuuden ja vankien määrän kasvu sekä elinajanodotuksen lyheneminen.
Kirkkonummen Seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry:n edustaja ja Asunnottomien yön tulien sytyttäjä Maj-Lis Jusslin puhui järjestötalon puolesta, antoi kiitosta hyvästä yhteistyöstä kunnan ja seurakuntien kanssa ja valotti Kisun kohtaamispaikan, Katinkontin toimintaa.
– Kaikki tekevät työtä suurella sydämellä ja ilman palkkaa! Tavoitteena on toimia kuntalaisten olohuoneena, tarjota jäsenille mielekästä tekemistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
– Näin hyvässä ja anniltaan monipuolisessa ”koulutustapahtumassa” olen harvoin ollut, totesi perusturvajohtaja Liisa Ståhle loppupuheenvuorossaan kiitellen puhuttelevista kannanotoista, miten kääntää erilaisuus voimaksi ja miten ihminen tulisi nähdyksi.
– Meillä on tavoite vahvistaa lasten ja nuorten peruspalveluja. Vuoden 2018 talousarvioon on esitetty 12 uutta vakanssia, hän kertoi.
Ilta jatkui kirkossa ja eipä tässä voi muuta kuin omasta ja kuntalaisten puolesta kiittää Joona Jalkasta, joka jälleen kerran sai järjestettyä upean hyväntekeväisyyskonsertin, pisteenä iin päälle päätöslaulu ”Olen suomalainen”.
LIISA KOSONEN
YLEISÖÄ oli seminaarissa salin täydeltä.
Satu Holmlund
EMERITUSARKKIPIISPA John Vikström.
Anne Puro
OLAVI Sydänmaalakka, Mielenterveysliiton toiminnanjohtaja.
Satu Holmlund
SOMALI-taustainen Habiba Ali tähdensi harrastusten merkitystä.
Anne Puro
KUNNANTALON aulassa oli Toimarin työpajanäyttely, jonka ihania töitä esitteli Keramiikka & lasipajan vetäjä Tita Mari Asikkala.
Satu Holmlund
ASUNNOTTOMIEN yön tulien sytyttäjä, Kisu ry:tä edustanut Maj-Lis Jusslin ja diakoniatyöntekijä Helvi Vuolasmaa.
Anne Puro
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
– Ihmisten eriarvoisuus on eettisesti väärin. Sillä on monet kasvot. Kuka tahansa voi palaa loppuun, joutua työttömäksi, tehdä konkurssin, menettää itselleen tärkeän ihmisen, joutua väkivaltaisen käytöksen kohteeksi tai sairastua vakavasti. Olemme oman onnemme seppiä vain tiettyyn pisteeseen asti.
– Viestini tänään meille kaikille on: älkäämme ulkoistako välittämistä. Ja toisaalta, luokaamme painetta vähäosaisista välittämiseen. Se on suorassa suhteessa joka ikisen suomalaisen hyvinvointiin, tähdensi kansanedustaja Anders Adlercreutz vuoden 2017 Asunnottomien yön 30v juhlaseminaarissa Kirkkonummella tiistaina, 17.10. Puhujat edustivat laajalti eri näkökulmia emeritusarkkipiispasta alkaen ja äänensä saivat kuuluviin myös itse asunnottomat, maahanmuuttajat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjät.
Asunnottomien yön tapahtumasta on kehkeytynyt erityislaatuinen ilmiö ja odotettu perinne. Sen lisäksi, että syrjäytyneiden ja asunnottomien ääni nousee kuuluviin, tarjolla on aina kovatasoinen artistikonsertti sekä yömessu kirkossa, jossa tapahtuma on pääsääntöisesti järjestetty.
Selvästi terveempi elämä -yhteistyöryhmään eli järjestäjätahoon kuuluvat kunnan perusturvasta päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelut sekä työllistymisyksikkö Toimari, Kisu ry, A-kilta, seurakuntien diakoniatyö sekä Artististi- ja ohjelmatoimisto J. Jalkanen.
– Yhteinen näkymme on kehittää ja eheyttää palveluja, tehdä asioita yhdessä, jakaa vastuuta, turvata toimintoja ja taloutta, Päihdehuollon johtaja Kari Kopra fokusoi lisäten, että yhteistyö on poikinut myös esim. uurnapiirin. Siinä kukin rakensi oman uurnansa, elämänpolkuansa pohtien.
– Kaikki kirjoitukseni ja tutkimustyöni mahtuvat yhteen muistitikkuun, mutta ihmisen tuhka vie paljon tilaa. Teot eivät ole niin merkittäviä kuin ihminen itse, vs. kirkkoherra Hannu Suni konkretisoi asiaa valokuvalla tuhkauurnasta ja muistitikusta vierekkäin.
– Asioihin on puututtava jo ennen kuin eriarvoisuus alkaa! Somali-taustainen Espoon kaupunginvaltuutettu Habiba Ali tähdensi. Hän oli itse kokenut lapsena eriarvoisuutta taustansa takia mutta myös siksi, ettei päässyt maksullisiin harrastuksiin. Myös tukiverkostot puuttuivat 11-lapsiselta perheeltä ja ongelmana oli myös vanhempien kielitaidon puute.
– Itse tahdoin samaa mitä muutkin kantasuomalaiset ystäväni. Niinpä menin kaikkiin mahdollisiin maksuttomiin harrastuksiin, joita löytyi mm. seurakunnasta. Näin sain yhteenkuuluvuuden tunnetta, harrastusten tärkeyttä korosti tämä Ulkomaanavun Reach Out –koordinaattorina työskentelevä sinnikäs nuori nainen.
– Joka päivä 7-8 alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriöistä johtuen. Ne koskettelevat meitä kaikkia joskus elämämme aikana, totesi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka, joka nimesi elämänsä suurimmaksi rikkaudeksi ne ihmiset, joiden arkeen hän on tutustunut, ylpeänä työpaikastaan. Tarinan mukaan seuran olivat perustaneet Koljonvirran sairaalan potilaat tupakkahuoneessa ajamaan omia etujaan teemoilla: ”Mekin olemme olemassa! Olemmeko vähempiarvoisia kuin toiset?”
Sydänmaalakan mukaan eriarvoisuus on aina kiinni yksinäisyyden teemassa ja on väärin nähdä ihminen vain jonkun kapean määritteen kautta, esim. mielenterveyskuntoutujana, sillä hän on aina paljon muutakin.
– Haluaisin päästä eroon erilaisuuksien kohderyhmistä, diagnoosivapaalle vyöhykkeelle niin että näkisimme toisemme kokonaisena ihmisenä, jakamassa samanlaisuutta, joka meitä yhdistää.
– Jokainen meistä on tarinoiden pankki!
– Lisääntymässä on, että edes palkkatyöllä ei aina tule toimeen. Varallisuuserot johtavat terveyspuolella eriarvoisuuteen ja se taas on syynä muihinkin syrjäytymisen ilmentymiin, teemasta puhui kunnanhallituksen 1. varapj Ari Harinen. Hänestä syrjäytymiseen puuttuminen tulisi olla kaikkien hallintoalojen yhteinen tavoite ja sanoittaa se kullekin omine termeineen.
Päivätyönsä erityislasten ja –nuorten parissa tehnyt mies tahtoi myös tuoda esille, että vaikka lukio- ja yliopistokoulutus maksuineen vaikuttaa pienituloisten perheiden valintoihin, sosiaaliturva toimii tässäkin aina lapsen oikeuksien parhaaksi eli nuorten opintoja tuetaan tarvittaessa.
Kunnan vuokra-asuntojen eli KVA Oy:n hallituksen pj:na hänellä oli ilouutisena, että tavoite on aloittaa uusi vuokra-asuntokohde nyt joka toinen vuosi, kun 10 vuoteen ei rakennettu ainuttakaan!
Emeritusarkkipiispa John Vikström muisteli, miten eräässä maailmankonferenssissa joku oli sanonut intialaisille: ”Jos maanne vajoaisi meren pohjaan, emme mitään menettäisi, sillä emme me teitä tarvitse.”
– Entä jos näin sanottaisiin vaikka meille eläkeläisille, sairaille, asunnottomille ja työttömille: ”Emme me teitä tarvitse! Teitä on liikaa!”
Vikström suri nykypäivän trendiä, jossa ihmistä mitataan markkina-arvolla, hyödyllisyytensä mukaan.
– Helposti korvattavan ihmisen arvo on näin vähäisempi kuin sellaisen, joka on ”korvaamaton”. Ihmisyyden perusteella jokaisella on kuitenkin loukkaamaton ihmisarvo. Jokainen on Jumalan luoma ja pelastama. Reformaation lahja Euroopalle oli: renki ja isäntä ovat yhtä vanhurskaita!
Vikström toi esille Suomen jääkiekon MM-kultaan johtaneen valmentaja Kurre Lindströmin arvioita voitosta.
– Peli kulkee parhaiten, kun on paljon erilaisuutta, paljon kokemusta ja näkemyksiä, tietoa, taitoa ja yhteinen päämäärä.
– Peli kulkee, kun on paimenia. Hyvä paimen kulkee välillä joukon edessä, joskus lauman keskellä rohkaisemassa tai viimeisenä valvomassa jaksavatko kaikki vielä pysyä mukana, hän vei ajatukset Raamatun sanomaan lisäten, että koko elämä on jossain määrin joukkuepeliä.
THL-tutkija Jouko Karjalainen selvitteli eriarvoisuuden kehittymistä Suomen 100-vuotisessa historiassa, traagisina muistoina sodat ja kommunismin pelko, joka vauhditti sosiaaliturvan kehittymistä 60-70-luvulla. 1980-luvulla taloudessa elettiin ”kulta-aikaa”, jolloin perusturvaetuuksien ja keskiansioiden erot olivat pienimmällään. Äkkipysäys tuli 1990-luvulla, jolloin sosiaalipolitiikka pysähtyi ja tuloerot repesivät. 15 vuotta ne olivat samalla tasolla, mutta nyt kääntymässä kasvuun.
– Sotien, muuttoliikkeiden ym. myötä asunnottomuus on maailmassa miljardien ihmisten ongelma ja Suomikin sai siitä osansa evakoiden asuttamisessa.
– ”Metsien miesten” takana oli, että rangaistuspohjainen irtolaislaki kumottiin vasta 1987 eli siihen asti asunnottomuudesta saattoi joutua jopa vankilaan! 60-70-luvuilla parannusta asiaan toivat yömajat ja hätämajoitus, Karjalainen valotti asunnottomuuden lähihistoriaa, joka nousi keskusteluun vasta 1987, YK:n teemavuoden ansiosta.
Karjalaisen mukaan nykyään 16% kansalaisista eli 860 000 saa Kelan asumistukea, mikä vuositasolla maksaa Suomelle 2 miljardia! Huolenaiheina hän toi esille keskiasteen koulutuksen keskittymisen, joka pakottaa jopa 15-vuotiaat muuttamaan pois kotoa ja tuloerojen kasvun, jolla voi olla kovat seuraukset: luottamuksen ja naisten aseman heikentyminen, mielenterveysongelmien, lapsikuolleisuuden ja vankien määrän kasvu sekä elinajanodotuksen lyheneminen.
Kirkkonummen Seudun Mielenterveysyhdistys Kisu ry:n edustaja ja Asunnottomien yön tulien sytyttäjä Maj-Lis Jusslin puhui järjestötalon puolesta, antoi kiitosta hyvästä yhteistyöstä kunnan ja seurakuntien kanssa ja valotti Kisun kohtaamispaikan, Katinkontin toimintaa.
– Kaikki tekevät työtä suurella sydämellä ja ilman palkkaa! Tavoitteena on toimia kuntalaisten olohuoneena, tarjota jäsenille mielekästä tekemistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
– Näin hyvässä ja anniltaan monipuolisessa ”koulutustapahtumassa” olen harvoin ollut, totesi perusturvajohtaja Liisa Ståhle loppupuheenvuorossaan kiitellen puhuttelevista kannanotoista, miten kääntää erilaisuus voimaksi ja miten ihminen tulisi nähdyksi.
– Meillä on tavoite vahvistaa lasten ja nuorten peruspalveluja. Vuoden 2018 talousarvioon on esitetty 12 uutta vakanssia, hän kertoi.
Ilta jatkui kirkossa ja eipä tässä voi muuta kuin omasta ja kuntalaisten puolesta kiittää Joona Jalkasta, joka jälleen kerran sai järjestettyä upean hyväntekeväisyyskonsertin, pisteenä iin päälle päätöslaulu ”Olen suomalainen”.
LIISA KOSONEN
YLEISÖÄ oli seminaarissa salin täydeltä.
Satu Holmlund
EMERITUSARKKIPIISPA John Vikström.
Anne Puro
OLAVI Sydänmaalakka, Mielenterveysliiton toiminnanjohtaja.
Satu Holmlund
SOMALI-taustainen Habiba Ali tähdensi harrastusten merkitystä.
Anne Puro
KUNNANTALON aulassa oli Toimarin työpajanäyttely, jonka ihania töitä esitteli Keramiikka & lasipajan vetäjä Tita Mari Asikkala.
Satu Holmlund
ASUNNOTTOMIEN yön tulien sytyttäjä, Kisu ry:tä edustanut Maj-Lis Jusslin ja diakoniatyöntekijä Helvi Vuolasmaa.
Anne Puro
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi