KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Suomi juhlii sadan vuoden mittaisen itsenäisyytensä huipentumaa kuudes joulukuuta. Huomioimme kiinnittyy samalla sotavuosien sankareihin ja heidän uhrauksiinsa. Sotavuosien 1939- 45 sankareita ja sankarivainajia muistetaan tänä vuonna monella paikkakunnalla kunniavartioin, jossa heidän haudallaan seisoo kuolinhetken ikäinen kunniavartio. Kirkkonummellakin pohdittiin ja selvitettiin samanlaisen kunniavartion järjestämistä. Kirkkonummella järjestetään vuosittain reserviläisyhdistysten toimesta sankarihautojen kunniavartio jouluaattoisin.
Meidän on vaikeaa samaistua siihen tilanteeseen, johon meitä edeltäneet sotavuosien sukupolvet ovat joutuneet. He joutuivat lähtemään kohti rintamaa vailla tietoa paluusta. Samoin heitä ja heidän läsnäoloaan ovat jääneet kaipaamaan omaiset useassa polvessa. Monet joutuivat viettämään elämästään useita vuosia rintamalla, niin kaukana kotoa kuin kotirintamalla. Talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan taisteluissa Suomi menetti kaikkiaan noin 92 563 henkeä. Tähän lukuun eivät sisälly mm. ilmapommitusten ja partisaanihyökkäysten siviiliuhrit eivätkä kaikki ulkomaalaiset, teloitetut omat sotilaat eivätkä 1 400 vuoden 1945 jälkeen kuolleet ja sankarihautoihin haudatut. (1)
Kirkkonummen väestöstä tuolloin suurin osa eli noin 69 % työskenteli maataloudessa ja sen sivuelinkeinoalueissa (2). Kirkkonummen väkiluku oli vuonna 1940 kaikkiaan 8 017 henkeä (3). Kirkkonummen hautausmailla lepää kaikkiaan 148 sankarivainajaa. Enin osa heistä on haudattu Kirkkonummen vanhalle hautausmaalle aivan kirkon läheisyyteen. Kaikissa haudoissa sankarivainajaa ei ole haudassa, vaan hauta on jouduttu jättämään vainajan puuttuessa tyhjäksi. He edustivat suurimmalta osin maataloudessa toimivia ammatteja, maanviljelijöitä ja maatyömiehiä sekä työmiehiä että opiskelijoita. Haudattujen ja kaatuneiden joukossa on viisi upseeria ja 49 aliupseeria sekä 93 miehistöön kuuluvaa että yksi Lotta (4).
Kirkkonummen kaatuneitten keski-ikä on 28 vuotta. Ikäluokista suurin osa oli 19-vuotiaita. Nuorin kaatunut oli 17-vuotias ja iäkkäin 44-vuotias. Talvisodassa enin osa kaatuneista palveli 4. divisioonan Jalkaväkirykmenteissä 10 (ruotsinkielinen rykmentti) ja 24. Talvisodan kirkkonummelaisten suurimmat tappiot muodostuivat vuoden 1940 helmikuun Marjapellonmäen ja maaliskuun Yläsommeen alueen taisteluissa. Kirkkonummen sankarivainajista talvisodassa kaatuneita on 56.
Jatkosodassa enin osa kaatuneista palveli Jalkaväkirykmenteissä 13 ja 24, joka oli osin ruotsinkielinen. Jatkosodassa vastaavasti suurimmat tappiot koettiin hyökkäysvaiheen Sommeen 1941 elokuun lopun ja torjuntavaiheen Tali-Tienhaaran kesäkuun 1944 taisteluissa.
Taistelupaikkojen joukossa on nykyisin vierailta kuulostavia paikkoja kuten Jandeba, Pogost ja Varloi. Mitä ajatteli Sommeen taistelussa seppä ja sotamies Rudolf Artur Lindqvist sunnuntaina 31.8.1941 hetkeä ennen kaatumistaan? Tuona viikonloppuna kaatui kaikkiaan kymmenen kirkkonummelaista.
Yläsommeen taisteluissa muodostui Porlammen motti, jossa suomalaiset motittivat 23. Armeijan 43. ja 123. divisioonat sekä yhden tykistödivisioonan jäljelle jääneet osat. Mottiin jäi näin kaiken kaikkiaan noin 17 000 Puna-armeijan sotilasta. Mottitaistelussa suomalaisten menetys kaatuneina oli 700, haavoittuneita 2 000 ja vihollisen vastaavasti 7 000 kaatunutta, 1 000 haavoittunutta ja 9 000 vankia. Tästä voisi rohkeasti päätellä syntyneen käsitys, että yksi suomalainen vastaa kymmentä vastapuolen sotilasta.
Viimeisin kirkkonummelainen taisteluissa kaatunut oli sotamies Urho Mauritz Holmström, joka kaatui 20-vuotiaana Tornion taisteluissa 6.10.1944. Kirkkonummi menetti sotavuosien taisteluissa kaatuneina noin puolitoista prosenttia väestöstään.
Toivokaamme, ettemme me eivätkä tulevat sukupolvet koskaan joudu antamaan vastaavaa uhrausta isänmaamme puolesta, vaan saamme jatkaa rauhanomaista rinnakkaisoloa kaikkien osapuolien kanssa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, tervehtien Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys ry ja Kirkkonummen Seudun Reserviläiset ry.
VIITTEET
(1) Jatkosodan pikkujättiläinen; toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. - WSOY, 2005.
(2) Suomen virallinen tilasto. VI Väestötilastoa C 101. Luovutettujen ja vuokrattujen alueiden väkiluku vuosina 1940 ja 1945. Helsinki 1950
(3) Martti Favorin, Kirkkonummi, kasvun ja muutoksen vuodet. 2006
(4) Kansallisarkisto. Uudenmaan Liitto. Sotasurmat 1939-1945.
(5) Lähde: Vieremän veteraanit.fi
JUHA-MATTI KOSKINEN
Kirkkonummen Seudun Reserviläiset ry
LUUTNANTTI Håkan Strömberg Lentolaivue 16. menehtyi tiedustelulennolla 7.4.1943, kun GL-273 tuhoutui Kärkijärven luona hajottuaan syöksyssä tiedustelulennolla. SA-kuva.
Jussi Salo
PORLAMMEN motista sotasaaliiksi saatu BA-10 panssariauto. Porlammi, Sommee 1941.09.05. SA-kuva
Jussi Salo
NUORI naimisissa oleva opiskelija, vänrikki Karl Göstä Malmström oli juuri ehtinyt täyttää kaksikymmentä vuotta, kun hän palvellessaan 5. Jääkäripataljoonassa menehtyi Ontajoen taisteluissa 17.9.1941. ”JP5:n miestappioina mitattuna tämä Syväjärven alueen taistelu - Olkkoilan kylän pohjoispuolella purolinjan seudulla oli sotaretken kiivain ja raskain taistelu. Olkkoilan taistelujen jälkeen JP5 sai levätä, tosin 17.9 vihollinen yllättäen hyökkäsi leirialueelle ja teki pahaa jälkeä 1. konekiväärikomppaniassa”.(5) SA-kuva
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Suomi juhlii sadan vuoden mittaisen itsenäisyytensä huipentumaa kuudes joulukuuta. Huomioimme kiinnittyy samalla sotavuosien sankareihin ja heidän uhrauksiinsa. Sotavuosien 1939- 45 sankareita ja sankarivainajia muistetaan tänä vuonna monella paikkakunnalla kunniavartioin, jossa heidän haudallaan seisoo kuolinhetken ikäinen kunniavartio. Kirkkonummellakin pohdittiin ja selvitettiin samanlaisen kunniavartion järjestämistä. Kirkkonummella järjestetään vuosittain reserviläisyhdistysten toimesta sankarihautojen kunniavartio jouluaattoisin.
Meidän on vaikeaa samaistua siihen tilanteeseen, johon meitä edeltäneet sotavuosien sukupolvet ovat joutuneet. He joutuivat lähtemään kohti rintamaa vailla tietoa paluusta. Samoin heitä ja heidän läsnäoloaan ovat jääneet kaipaamaan omaiset useassa polvessa. Monet joutuivat viettämään elämästään useita vuosia rintamalla, niin kaukana kotoa kuin kotirintamalla. Talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan taisteluissa Suomi menetti kaikkiaan noin 92 563 henkeä. Tähän lukuun eivät sisälly mm. ilmapommitusten ja partisaanihyökkäysten siviiliuhrit eivätkä kaikki ulkomaalaiset, teloitetut omat sotilaat eivätkä 1 400 vuoden 1945 jälkeen kuolleet ja sankarihautoihin haudatut. (1)
Kirkkonummen väestöstä tuolloin suurin osa eli noin 69 % työskenteli maataloudessa ja sen sivuelinkeinoalueissa (2). Kirkkonummen väkiluku oli vuonna 1940 kaikkiaan 8 017 henkeä (3). Kirkkonummen hautausmailla lepää kaikkiaan 148 sankarivainajaa. Enin osa heistä on haudattu Kirkkonummen vanhalle hautausmaalle aivan kirkon läheisyyteen. Kaikissa haudoissa sankarivainajaa ei ole haudassa, vaan hauta on jouduttu jättämään vainajan puuttuessa tyhjäksi. He edustivat suurimmalta osin maataloudessa toimivia ammatteja, maanviljelijöitä ja maatyömiehiä sekä työmiehiä että opiskelijoita. Haudattujen ja kaatuneiden joukossa on viisi upseeria ja 49 aliupseeria sekä 93 miehistöön kuuluvaa että yksi Lotta (4).
Kirkkonummen kaatuneitten keski-ikä on 28 vuotta. Ikäluokista suurin osa oli 19-vuotiaita. Nuorin kaatunut oli 17-vuotias ja iäkkäin 44-vuotias. Talvisodassa enin osa kaatuneista palveli 4. divisioonan Jalkaväkirykmenteissä 10 (ruotsinkielinen rykmentti) ja 24. Talvisodan kirkkonummelaisten suurimmat tappiot muodostuivat vuoden 1940 helmikuun Marjapellonmäen ja maaliskuun Yläsommeen alueen taisteluissa. Kirkkonummen sankarivainajista talvisodassa kaatuneita on 56.
Jatkosodassa enin osa kaatuneista palveli Jalkaväkirykmenteissä 13 ja 24, joka oli osin ruotsinkielinen. Jatkosodassa vastaavasti suurimmat tappiot koettiin hyökkäysvaiheen Sommeen 1941 elokuun lopun ja torjuntavaiheen Tali-Tienhaaran kesäkuun 1944 taisteluissa.
Taistelupaikkojen joukossa on nykyisin vierailta kuulostavia paikkoja kuten Jandeba, Pogost ja Varloi. Mitä ajatteli Sommeen taistelussa seppä ja sotamies Rudolf Artur Lindqvist sunnuntaina 31.8.1941 hetkeä ennen kaatumistaan? Tuona viikonloppuna kaatui kaikkiaan kymmenen kirkkonummelaista.
Yläsommeen taisteluissa muodostui Porlammen motti, jossa suomalaiset motittivat 23. Armeijan 43. ja 123. divisioonat sekä yhden tykistödivisioonan jäljelle jääneet osat. Mottiin jäi näin kaiken kaikkiaan noin 17 000 Puna-armeijan sotilasta. Mottitaistelussa suomalaisten menetys kaatuneina oli 700, haavoittuneita 2 000 ja vihollisen vastaavasti 7 000 kaatunutta, 1 000 haavoittunutta ja 9 000 vankia. Tästä voisi rohkeasti päätellä syntyneen käsitys, että yksi suomalainen vastaa kymmentä vastapuolen sotilasta.
Viimeisin kirkkonummelainen taisteluissa kaatunut oli sotamies Urho Mauritz Holmström, joka kaatui 20-vuotiaana Tornion taisteluissa 6.10.1944. Kirkkonummi menetti sotavuosien taisteluissa kaatuneina noin puolitoista prosenttia väestöstään.
Toivokaamme, ettemme me eivätkä tulevat sukupolvet koskaan joudu antamaan vastaavaa uhrausta isänmaamme puolesta, vaan saamme jatkaa rauhanomaista rinnakkaisoloa kaikkien osapuolien kanssa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, tervehtien Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys ry ja Kirkkonummen Seudun Reserviläiset ry.
VIITTEET
(1) Jatkosodan pikkujättiläinen; toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. - WSOY, 2005.
(2) Suomen virallinen tilasto. VI Väestötilastoa C 101. Luovutettujen ja vuokrattujen alueiden väkiluku vuosina 1940 ja 1945. Helsinki 1950
(3) Martti Favorin, Kirkkonummi, kasvun ja muutoksen vuodet. 2006
(4) Kansallisarkisto. Uudenmaan Liitto. Sotasurmat 1939-1945.
(5) Lähde: Vieremän veteraanit.fi
JUHA-MATTI KOSKINEN
Kirkkonummen Seudun Reserviläiset ry
LUUTNANTTI Håkan Strömberg Lentolaivue 16. menehtyi tiedustelulennolla 7.4.1943, kun GL-273 tuhoutui Kärkijärven luona hajottuaan syöksyssä tiedustelulennolla. SA-kuva.
Jussi Salo
PORLAMMEN motista sotasaaliiksi saatu BA-10 panssariauto. Porlammi, Sommee 1941.09.05. SA-kuva
Jussi Salo
NUORI naimisissa oleva opiskelija, vänrikki Karl Göstä Malmström oli juuri ehtinyt täyttää kaksikymmentä vuotta, kun hän palvellessaan 5. Jääkäripataljoonassa menehtyi Ontajoen taisteluissa 17.9.1941. ”JP5:n miestappioina mitattuna tämä Syväjärven alueen taistelu - Olkkoilan kylän pohjoispuolella purolinjan seudulla oli sotaretken kiivain ja raskain taistelu. Olkkoilan taistelujen jälkeen JP5 sai levätä, tosin 17.9 vihollinen yllättäen hyökkäsi leirialueelle ja teki pahaa jälkeä 1. konekiväärikomppaniassa”.(5) SA-kuva
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi