KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Suomi 100-juhlapäivä tuntui niin isolle ja arvokkaalle asialle, että miten sellaista päivää edes osaa oikein juhlia, jännitin etukäteen. Mutta juuri arvoisensa puitteet juhla sai jylhässä Kirkkonummen keskiaikaisessa kivikirkossa, jossa Yhdessä -teema näkyi ja kuului suomen- ja ruotsinkielisten yhteisessä jumalanpalveluksessa, seppelten laskussa sankarihaudoille, lippukulkueen juhlallisessa tulossa kirkkoon, nuoren sukupolven läsnäolossa partiolaisten kautta, teemapäivää koskettavissa puheissa ja saarnassa sekä väkevässä virrenveisuussa, musiikissa ja lauluissa, jota esittivät Kyrkslätts Manskör, Barbro Smedsin ja St Michael Brass Tarja Viitasen johdolla.
Siinä kaikessa, korkealle taivaisiin nousevan holvikaton suojassa tunsi yhteyden maamme historiaan ja edeltäviin sukupolviin, jotka yhtä lailla, vuosisatojen ajan ovat kiivenneet kirkonmäelle kohtaamaan pyhän Jumalan läsnäoloa, veisaamaan sekä hakemaan siunausta ja voimaa elämänsä erilaisiin vaiheisiin ja hätään. Kirkkonummen kirkossa erityisen kipeänä muistona on vielä Porkkalan vuokra-aika, josta muistuttaa taiteilija Lennart Segerstrålen hiilipiirros viestinään neuvostosotilaille: Jeesus Kristus, kaikkien kansojen Vapahtaja.
Alkusanoissaan vs. kirkkoherra Hannu Suni valotti juhlavuoden teemasanaa, johon sisältyy eri tasoja aina 1800-luvulle asti, yhdessä niiden kanssa, jotka kansallisen heräämisen myötä vasta idullaan unelmoivat itsenäisestä valtiosta sekä yhdessä niiden kanssa, jotka joutuivat puolustamaan omalla hengellään itsenäisyyttä.
– Olemme yhdessä tässä ja nyt, yhtäältä kiitollisina ja toisaalta monien kysymysten ja haasteiden edessä ja yhdessä myös tulevien sukupolvien kanssa – mitä ikinä aika sitten tuokaan heidän eteensä.
– Saamme luottaa myös siihen, että yhdessä meidän kanssamme kulkee kaikkivaltias, ikuinen Jumala. Suni haastoi kuulijoita miettimään, mitä itsenäisyys merkitsee kullekin henkilökohtaisella tasolla.
Ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Aino-Kaarina Lovén valotti Suomen lipun historiaa, joka ristiteemallaan liittyy pohjoismaitten lippujen kanssa samaan perheeseen. Tanskan lippu on vanhin käytössä oleva lippu, vuodelta 1219.
– Vuonna 1863 kun keskusteltiin tiettävästi ensimmäisen kerran Suomen lipun väreistä, otti Sakari Topelius voimakkaasti kantaa sinivalkoisen lipun puolesta. 29.5.1918 Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen piirsivät ehdotukset nykyisestä sinivalkoisesta ristilipusta. Risti muistuttaa meitä kärsimyksistä ja taisteluista, mutta se on myös vahva plusmerkki, jonka suojassa saamme vaeltaa edelleen seuraavat 100 vuotta ja senkin jälkeen.
Lovénin puhe toi itselle mieleen kysymyksen, millaisen lipun nykyajan ihmiset valitsisivat tänä päivänä Suomen lipuksi, jos sitä ei meillä vielä olisi? Mikä olisi sen symboli? Voisiko se olla se vielä 100-vuotiaalle Suomellekin ristilippu?
Sotilaspastori Henri Kivijärvi oli valinnut saarnatekstikseen Matt. 20: 25-28, jossa Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen puhuen heille palvelemisen merkityksestä: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.”
– Tästä aidosta lähimmäisrakkaudesta Jeesus antoi meille mallia antamalla itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, jotta mekin voisimme pyrkiä kohti sitä täydellistä rakkautta, summasi Kivijärvi ja luki lopuksi presidentti Kyösti Kallion radiossa 78 vuotta sitten pitämän, vahvasti hengellisen ja isänmaallisen rukouksen.
Mitä, eikö edes yhtään juhlapuhetta? ihmetteli allekirjoittanut ja moni muukin siitä, että kunnan viralliset Suomi 100-juhlat järjestettiin tällä kertaa poikkeavalla tavalla tanssiaisten merkeissä Masalassa, LähiTapiola Sport Centerissä. Uutta oli myös se, että kaikista Kirkkonummen kouluista oli kutsuttu arpomalla 100 ekaluokkalaista juhliin. Aivan mahtava idea antaa näille lapsille muistoksi nämä 100v-juhlat, kävely punaisella matolla ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnion ja hänen Sari-vaimonsa kättely. Juhlapukeutuminen oli lapsilla mietitty viimeisen päälle ja kävely matolla yllättävän reipasta.
– Vähän jännitti, myönsivät sekä Ainu että Anton Nissnikun koulusta.
– Ihan okei saada kutsu. Kättely oli hauskinta, totesi puolestaan Sofia Sjökullan koulusta. Hänestä vastaanotto ei ihan vetänyt vertoja linnan juhlille: ”Ei tämä ole palatsi!”
Kaiken kaikkiaan nämä pienet kutsuvieraat toivat hauskaa vauhdikkuutta juhlaan. Eipä ole koskaan tätä ennen kunnan virallisissa itsenäisyysjuhlissa tehty kärrynpyöriä – parhaimmillaan joku tyttö heitti niitä neljäkin peräkkäin, juostu hippasilla ja pompittu tyynykasoihin! Näytti aivan siltä, että nämä tulevaisuuden rakentajat viihtyivät hyvin 100v-juhlissa – myös tanssiparketilla, kun Mirja Poikkeus orkestereineen aloitti juhlan viimeisen osion jalkapohjiin rytmin sytyttävän musiikin tahtiin.
Toinen kutsuvierasryhmä, veteraanit kärsi jo osanottajien vähyydestä, mutta olihan heitäkin vielä paikalla, kuten lapsuusaikuiset koulutoverit Helsingistä, sotaveteraanit Torsten Forssell ja Reino Perta menneitä muistellen.
Torsten Forssell tunnusti pilke silmäkulmassaan, että väärensi äitinsä nimikirjoituksen päästäkseen armeijan palvelukseen jatkosodan syttyessä juhannuspäivänä 1941 ja että joutui pian tappeluun puolustaessaan kaveriaan ja putkareissukin osui kohdalle vielä samaisena kesänä! Helpolla eivät nämä miehet sodassa päässeet. Torsten kertoi joutuneensa vankileirille ja Reino sai 20% invaliditeetin taisteluissa.
– Nyt on kaikki hyvin, hymyili Reino Perta, joka iloitsi kovasti siitä, että perhettä oli paikalla kaikkiaan neljä sukupolvea; tytär Hannele, pojanpoika Marko ja hänen poikansa Emil Perta, kaikki miespuoliset toiselta nimeltään Kullervoita.
– Vaari oli Suomea puolustamassa. Kaikkinensa mummo ja vaari ovat olleet meille aikamoisia esikuvia, Marko totesi.
Musiikki on kuulunut aina itsenäisyyspäivään ja sitä oli tarjolla näissäkin juhlissa. Musiikkiopiston ja kamariorkesterin upea soitto Fredrik Paciuksen teoksesta Kaarle Kuninkaan metsästys sekä Linnea Nimisen laulama Suomalainen rukous, serenaadina veteraaneille, nostattivat juhlatunnelmaa.
Myös Raaseporin komppanian järjestämä veteraanien tervehdys lähetettiin perinteisesti matkaan. Tähän mennessä veteraanitervehdyksen on saanut jo 90 veteraania ja lottaa.
Ja tokihan kuultiin puheitakin. Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio painotti tervehdyksessään yhteisöllisyyden ja toinen toistensa kannustamisen merkityksestä.
– Suomen tarina on menestystarina, joka pohjautuu tasa-arvoon, koulutukseen ja yhteisöllisyyteen. Jatko on kiinni yhtenäisyydestämme sekä luottamuksestamme tulevaisuuteen ja sen tekijöihin eli nuoriimme.
– Välittäminen ja kannustaminen saattavat olla merkityksellisempiä kuin luulemmekaan. Miksemme ottaisi niitä menestyksemme aihioiksi edes seuraavaksi vuosikymmeneksi – luulenpa, että ne oikeasti muodostuvat tulevaisuuden menestyjäyhteisöjen ominaispiirteiksi, hän mm. totesi.
Se, mikä antoi päivään omat ainutlaatuiset mausteensa, on, että juhlat valmisteltiin omin voimin, myös lapset siinä mukana. Esimerkiksi hallin seinien upeat sinivalkoiset kukkakoristelut oli tehty käsityö- ja kuvataidekoulussa.
Tarjoilujen järjestäminen ei ottanut riittävästi tuulta purjeisiin, joten kahvileivät ostettiin paikalliselta Rostan yrittäjältä, mutta juomista (kahvi/tee/mehu) vastasi Kirkkonummen salibandyseura Rangersit.
– Ilahduttavan sankka joukko - epävirallisen laskurin mukaan n. 700 henkeä - tuli Masalan tapahtumaan juhlimaan maamme itsenäisyyttä.
– Myös järjestelyissä ja suunnitteluissa oli mukana iso joukko kuntalaisia. Vuoden teema ”Yhdessä - tillsammans” on siis ollut varsin onnistunut ja LähiTapiola Sport Center osoittautui hyväksi paikaksi tehdä tämän tyyppistä suurtapahtumaa, kiittää projektikoordinaattori Susanna Järvenpää.
LIISA KOSONEN
SANKARIHAUDAT oli koristeltu havuseppeleellä, ruusulla ja kynttilällä ja kaiken kruunasi vielä huurteinen ohut lumivaippa. Liput hulmusivat purevassa viimassa.
Anne Puro
KUNNAN seppeleen sankarihaudoille laskivat kunnanhallituksen pj Timo Haapaniemi ja kunnanvaltuuston pj Anders Adlercreutz.
Anne Puro
PERINTEISESTI partiolaisilla on aina lupauksenantotilaisuus itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen jälkeen.
Anne Puro
KIRKOSSA esiintyivät Tarja Viitasen johtama St. Michael Brass ja Barbro Smedsin johtama Kyrkslätts Manskör.
Anne Puro
MAARET Eloranta, juhlien sydän, toivotti omasta ja kunnan puolesta kaikki tervetulleiksi.
Anne Puro
VETERAANIPÖYDÄSSÄ vas. Reino Perta ja Torsten Forssell, Reinon tytär Hannele (seisoo), Emil ja Marko Perta.
Anne Puro
JUHLATILAN pöydät oli kauniisti koristeltu kukkasin ja pöytäliinoin.
Anne Puro
KAHVILEIVÄT oli tehty Rostassa. Sinivalkoinen teema näkyi kattauksessa.
Anne Puro
LINNEA Nieminen lauloi veteraaneille koskettavan ”Suomalainen rukous” –kappaleen, kitaristina toimi Noel Syvälahti.
Anne Puro
20 VUOTTA veteraanijärjestössä toiminut Anja Ollikainen sai veteraanitervehdyksen paikan päälle juhliin.
Anne Puro
MIRJA Poikkeus orkestereineen soitti mukaansatempaavaa tanssimusiikkia. Lava oli upeasti koristeltu sinivalkoisin kukkasin.
Anne Puro
JUHLIIN oli kutsuttu 100 ekaluokkalaista perheineen kunnan eri kouluista. Kättely oli monille jännittävä kokemus.
Anne Puro
TANSSIAISET olivat myös lasten mieleen, erityisesti laulu ”Vaarilla on saari”. Tilaa riitti kaikille.
Anne Puro
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Suomi 100-juhlapäivä tuntui niin isolle ja arvokkaalle asialle, että miten sellaista päivää edes osaa oikein juhlia, jännitin etukäteen. Mutta juuri arvoisensa puitteet juhla sai jylhässä Kirkkonummen keskiaikaisessa kivikirkossa, jossa Yhdessä -teema näkyi ja kuului suomen- ja ruotsinkielisten yhteisessä jumalanpalveluksessa, seppelten laskussa sankarihaudoille, lippukulkueen juhlallisessa tulossa kirkkoon, nuoren sukupolven läsnäolossa partiolaisten kautta, teemapäivää koskettavissa puheissa ja saarnassa sekä väkevässä virrenveisuussa, musiikissa ja lauluissa, jota esittivät Kyrkslätts Manskör, Barbro Smedsin ja St Michael Brass Tarja Viitasen johdolla.
Siinä kaikessa, korkealle taivaisiin nousevan holvikaton suojassa tunsi yhteyden maamme historiaan ja edeltäviin sukupolviin, jotka yhtä lailla, vuosisatojen ajan ovat kiivenneet kirkonmäelle kohtaamaan pyhän Jumalan läsnäoloa, veisaamaan sekä hakemaan siunausta ja voimaa elämänsä erilaisiin vaiheisiin ja hätään. Kirkkonummen kirkossa erityisen kipeänä muistona on vielä Porkkalan vuokra-aika, josta muistuttaa taiteilija Lennart Segerstrålen hiilipiirros viestinään neuvostosotilaille: Jeesus Kristus, kaikkien kansojen Vapahtaja.
Alkusanoissaan vs. kirkkoherra Hannu Suni valotti juhlavuoden teemasanaa, johon sisältyy eri tasoja aina 1800-luvulle asti, yhdessä niiden kanssa, jotka kansallisen heräämisen myötä vasta idullaan unelmoivat itsenäisestä valtiosta sekä yhdessä niiden kanssa, jotka joutuivat puolustamaan omalla hengellään itsenäisyyttä.
– Olemme yhdessä tässä ja nyt, yhtäältä kiitollisina ja toisaalta monien kysymysten ja haasteiden edessä ja yhdessä myös tulevien sukupolvien kanssa – mitä ikinä aika sitten tuokaan heidän eteensä.
– Saamme luottaa myös siihen, että yhdessä meidän kanssamme kulkee kaikkivaltias, ikuinen Jumala. Suni haastoi kuulijoita miettimään, mitä itsenäisyys merkitsee kullekin henkilökohtaisella tasolla.
Ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Aino-Kaarina Lovén valotti Suomen lipun historiaa, joka ristiteemallaan liittyy pohjoismaitten lippujen kanssa samaan perheeseen. Tanskan lippu on vanhin käytössä oleva lippu, vuodelta 1219.
– Vuonna 1863 kun keskusteltiin tiettävästi ensimmäisen kerran Suomen lipun väreistä, otti Sakari Topelius voimakkaasti kantaa sinivalkoisen lipun puolesta. 29.5.1918 Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen piirsivät ehdotukset nykyisestä sinivalkoisesta ristilipusta. Risti muistuttaa meitä kärsimyksistä ja taisteluista, mutta se on myös vahva plusmerkki, jonka suojassa saamme vaeltaa edelleen seuraavat 100 vuotta ja senkin jälkeen.
Lovénin puhe toi itselle mieleen kysymyksen, millaisen lipun nykyajan ihmiset valitsisivat tänä päivänä Suomen lipuksi, jos sitä ei meillä vielä olisi? Mikä olisi sen symboli? Voisiko se olla se vielä 100-vuotiaalle Suomellekin ristilippu?
Sotilaspastori Henri Kivijärvi oli valinnut saarnatekstikseen Matt. 20: 25-28, jossa Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen puhuen heille palvelemisen merkityksestä: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.”
– Tästä aidosta lähimmäisrakkaudesta Jeesus antoi meille mallia antamalla itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, jotta mekin voisimme pyrkiä kohti sitä täydellistä rakkautta, summasi Kivijärvi ja luki lopuksi presidentti Kyösti Kallion radiossa 78 vuotta sitten pitämän, vahvasti hengellisen ja isänmaallisen rukouksen.
Mitä, eikö edes yhtään juhlapuhetta? ihmetteli allekirjoittanut ja moni muukin siitä, että kunnan viralliset Suomi 100-juhlat järjestettiin tällä kertaa poikkeavalla tavalla tanssiaisten merkeissä Masalassa, LähiTapiola Sport Centerissä. Uutta oli myös se, että kaikista Kirkkonummen kouluista oli kutsuttu arpomalla 100 ekaluokkalaista juhliin. Aivan mahtava idea antaa näille lapsille muistoksi nämä 100v-juhlat, kävely punaisella matolla ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnion ja hänen Sari-vaimonsa kättely. Juhlapukeutuminen oli lapsilla mietitty viimeisen päälle ja kävely matolla yllättävän reipasta.
– Vähän jännitti, myönsivät sekä Ainu että Anton Nissnikun koulusta.
– Ihan okei saada kutsu. Kättely oli hauskinta, totesi puolestaan Sofia Sjökullan koulusta. Hänestä vastaanotto ei ihan vetänyt vertoja linnan juhlille: ”Ei tämä ole palatsi!”
Kaiken kaikkiaan nämä pienet kutsuvieraat toivat hauskaa vauhdikkuutta juhlaan. Eipä ole koskaan tätä ennen kunnan virallisissa itsenäisyysjuhlissa tehty kärrynpyöriä – parhaimmillaan joku tyttö heitti niitä neljäkin peräkkäin, juostu hippasilla ja pompittu tyynykasoihin! Näytti aivan siltä, että nämä tulevaisuuden rakentajat viihtyivät hyvin 100v-juhlissa – myös tanssiparketilla, kun Mirja Poikkeus orkestereineen aloitti juhlan viimeisen osion jalkapohjiin rytmin sytyttävän musiikin tahtiin.
Toinen kutsuvierasryhmä, veteraanit kärsi jo osanottajien vähyydestä, mutta olihan heitäkin vielä paikalla, kuten lapsuusaikuiset koulutoverit Helsingistä, sotaveteraanit Torsten Forssell ja Reino Perta menneitä muistellen.
Torsten Forssell tunnusti pilke silmäkulmassaan, että väärensi äitinsä nimikirjoituksen päästäkseen armeijan palvelukseen jatkosodan syttyessä juhannuspäivänä 1941 ja että joutui pian tappeluun puolustaessaan kaveriaan ja putkareissukin osui kohdalle vielä samaisena kesänä! Helpolla eivät nämä miehet sodassa päässeet. Torsten kertoi joutuneensa vankileirille ja Reino sai 20% invaliditeetin taisteluissa.
– Nyt on kaikki hyvin, hymyili Reino Perta, joka iloitsi kovasti siitä, että perhettä oli paikalla kaikkiaan neljä sukupolvea; tytär Hannele, pojanpoika Marko ja hänen poikansa Emil Perta, kaikki miespuoliset toiselta nimeltään Kullervoita.
– Vaari oli Suomea puolustamassa. Kaikkinensa mummo ja vaari ovat olleet meille aikamoisia esikuvia, Marko totesi.
Musiikki on kuulunut aina itsenäisyyspäivään ja sitä oli tarjolla näissäkin juhlissa. Musiikkiopiston ja kamariorkesterin upea soitto Fredrik Paciuksen teoksesta Kaarle Kuninkaan metsästys sekä Linnea Nimisen laulama Suomalainen rukous, serenaadina veteraaneille, nostattivat juhlatunnelmaa.
Myös Raaseporin komppanian järjestämä veteraanien tervehdys lähetettiin perinteisesti matkaan. Tähän mennessä veteraanitervehdyksen on saanut jo 90 veteraania ja lottaa.
Ja tokihan kuultiin puheitakin. Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio painotti tervehdyksessään yhteisöllisyyden ja toinen toistensa kannustamisen merkityksestä.
– Suomen tarina on menestystarina, joka pohjautuu tasa-arvoon, koulutukseen ja yhteisöllisyyteen. Jatko on kiinni yhtenäisyydestämme sekä luottamuksestamme tulevaisuuteen ja sen tekijöihin eli nuoriimme.
– Välittäminen ja kannustaminen saattavat olla merkityksellisempiä kuin luulemmekaan. Miksemme ottaisi niitä menestyksemme aihioiksi edes seuraavaksi vuosikymmeneksi – luulenpa, että ne oikeasti muodostuvat tulevaisuuden menestyjäyhteisöjen ominaispiirteiksi, hän mm. totesi.
Se, mikä antoi päivään omat ainutlaatuiset mausteensa, on, että juhlat valmisteltiin omin voimin, myös lapset siinä mukana. Esimerkiksi hallin seinien upeat sinivalkoiset kukkakoristelut oli tehty käsityö- ja kuvataidekoulussa.
Tarjoilujen järjestäminen ei ottanut riittävästi tuulta purjeisiin, joten kahvileivät ostettiin paikalliselta Rostan yrittäjältä, mutta juomista (kahvi/tee/mehu) vastasi Kirkkonummen salibandyseura Rangersit.
– Ilahduttavan sankka joukko - epävirallisen laskurin mukaan n. 700 henkeä - tuli Masalan tapahtumaan juhlimaan maamme itsenäisyyttä.
– Myös järjestelyissä ja suunnitteluissa oli mukana iso joukko kuntalaisia. Vuoden teema ”Yhdessä - tillsammans” on siis ollut varsin onnistunut ja LähiTapiola Sport Center osoittautui hyväksi paikaksi tehdä tämän tyyppistä suurtapahtumaa, kiittää projektikoordinaattori Susanna Järvenpää.
LIISA KOSONEN
SANKARIHAUDAT oli koristeltu havuseppeleellä, ruusulla ja kynttilällä ja kaiken kruunasi vielä huurteinen ohut lumivaippa. Liput hulmusivat purevassa viimassa.
Anne Puro
KUNNAN seppeleen sankarihaudoille laskivat kunnanhallituksen pj Timo Haapaniemi ja kunnanvaltuuston pj Anders Adlercreutz.
Anne Puro
PERINTEISESTI partiolaisilla on aina lupauksenantotilaisuus itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen jälkeen.
Anne Puro
KIRKOSSA esiintyivät Tarja Viitasen johtama St. Michael Brass ja Barbro Smedsin johtama Kyrkslätts Manskör.
Anne Puro
MAARET Eloranta, juhlien sydän, toivotti omasta ja kunnan puolesta kaikki tervetulleiksi.
Anne Puro
VETERAANIPÖYDÄSSÄ vas. Reino Perta ja Torsten Forssell, Reinon tytär Hannele (seisoo), Emil ja Marko Perta.
Anne Puro
JUHLATILAN pöydät oli kauniisti koristeltu kukkasin ja pöytäliinoin.
Anne Puro
KAHVILEIVÄT oli tehty Rostassa. Sinivalkoinen teema näkyi kattauksessa.
Anne Puro
LINNEA Nieminen lauloi veteraaneille koskettavan ”Suomalainen rukous” –kappaleen, kitaristina toimi Noel Syvälahti.
Anne Puro
20 VUOTTA veteraanijärjestössä toiminut Anja Ollikainen sai veteraanitervehdyksen paikan päälle juhliin.
Anne Puro
MIRJA Poikkeus orkestereineen soitti mukaansatempaavaa tanssimusiikkia. Lava oli upeasti koristeltu sinivalkoisin kukkasin.
Anne Puro
JUHLIIN oli kutsuttu 100 ekaluokkalaista perheineen kunnan eri kouluista. Kättely oli monille jännittävä kokemus.
Anne Puro
TANSSIAISET olivat myös lasten mieleen, erityisesti laulu ”Vaarilla on saari”. Tilaa riitti kaikille.
Anne Puro
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi