INKOO
Kirkkopitäjä ja kunta Ingå / Inkoo on vanha asuinpaikka. Nimi mainitaan asiakirjoissa 1300-luvulla, mutta kivikirkon arvellaan olevan peräisin jo 1200-luvulta.
Nimi on kirjoitettu vanhoissa asiakirjoissa muotoihin Jnga v. 1335, Jngaa 1369, Jnghaa 1392, Ingo 1441 ja Jngo 1527.
Suomalaisääntämyksen mukainen nimi Inkoo on hyvin myöhäistä perua. Mistä sai nimensä tämä Ingå Ingå å -joen varsilla?
Nimestä oli alkuun useitakin selitysarveluja, kun kaikkiaan seitsemän eri tutkijaa esitti arvelujaan nimen alkuperästä.
Yhteistä selityksissä on ollut, että nimen loppuosan –å selityksenä on ruotsin sana å ’joki’ ja että se tarkoittaa 19 km pitkää Inkoonjokea. Sen alkulähteet ovat Tjärnan- ja Linkullasjön-järvet ja vuolaat luonnonlähteet Lohjanharjun rinteillä, Lohjantien varrella.
Sitten on esitetty vain henkilönnimeä eli miehen nimeä Inge nimen perusteeksi. Inkoon kunta esittää nettisivuillaan suomeksi: Kansainvaellusten aikana lähes autioitunut alue täyttyi viikinkien jälkeläisillä ja ehkä heidän joukossaan oli heimopäällikkö nimeltään Inge, joka sai antaa nimensä ensin joelle ja sitten jokivarren ympärille syntyneelle asutusalueelle ja kulttuuriseudulle. Ingå olisi siis juuri ”Inges å”, Ingen joki.
Selitys ei vakuuta, sillä joet eivät olleet koskaan kenenkään yksityisen omistuksessa eivätkä nautinnassa. Suomessa ei missään ole yhtään ainutta jokea, jonka nimessä on henkilön nimi.
Kun joki oli lohi- ja taimenjoki, sen kalastusoikeudet olivat useampien talojen ja kylien nautintaoikeuksia. Kukin vuorollaan kalasti, ei vain yksi isäntä nimeltään Inge.
Vasta kun Suomessa 1700-luvulta alkaen pantiin toimeen Isojako, maat tulivat yksityisten henkilöiden omistukseen ja henkilön nimiä saattoi tulla enemmän paikan nimiin, mutta jokien kalastusoikeudet eivät silloinkaan tulleet yksityisille vaan pysyivät yhteisnautinnassa.
Kun nimessä Ingå / Inkoo ei ole henkilönnimeä Inge, niin mitä nimessä sitten on tuo alku Ing-?
Löytyy tarkka ja tyhjentävä selitys, mutta se löytyy Ingå å joen varsilta, alangoilta.
Kun jokisuulta mennään hiukan sisämaahan, jokivarren alangot ovat hyvin laajoja. Oli myös hyvin matala, aika laaja järvi Varsträsket laajoine luhtaheinärantoineen. Sitten laskettu perkaamalla jokea ja saatiin laajat heinäniityt ja viljapeltoja.
Laajat niityt ovat siis aikoinaan olleet hyvin hallitseva maaston osa tulvivan joen varrella.
Tarkoittaako nimessä Ingå tuo alku Ing- ’niittyä’ ruotsin vanhassa kielessä?’.
Tuon sanan ing sanan äng toisena, ilmeisen vanhana muotona esittävät myös Suomen ruotsinkieliset tutkijat sekä norjalaiset kielentutkijat tarkoissa sanakirjoissaan.
Kun normannit Ranskasta käsin valloittivat Brittein saaria vuodesta 1066 alkaen, he veivät sanan ing ’niittyä’ tarkoittavana sanana lukuisiin Brittein saarten paikannimiin.
Niinpä englantilaisissa paikannimien selityksissä esitetäänkin: Ings is an old word og Norse origin referring to water medows and marshes.
Kun käy läpi Suomen paikannimiä, niin tuo sana ing tarkoittaen ’niittyä’on tavattoman monissa paikannimissä. Turun saaristossa vanha kuntanimi Iniö on tätä ing-sanastoa niittyineen, samoin Paraisten saari Innamo.
Kun suomenkielisillä seuduilla oli aikoinaan niin runsaasti ruotsinkielisten kartanoita, pappiloita ja sotaväen ja voutien virkataloja, niin suomenkielisillä seuduilla tuo ’niitty’-sana ing on peräti 60 paikannimessä.
Jopa Koillismaan Taivalkoskella talon ja kylän nimessä on Inget/Inkee, johtuen paikan märistä luhtaniityistä.
Nimi Ingå on siis ainakin 1500 vuotta vanha asutuspaikan nimi eli rautakautista paikannimistöä.
Vasta joskus 700 vuotta myöhemmin Inkoosta tuli kristillinen kirkkopitäjä ja nimi pysyi samana.
Inkoossa on ’niittyä’ tarkoittavaa sanastoa paikannimissä enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa.
Sana äng on peräti 74 Inkoon paikannimessä peruskartalla!
Vaikka niin monet laiskat ja kielitaidottomat tutkijat toistavat tuota sinänsä kaunista, historiallisromanttista kertomustaan Inge-nimisestä viikinkipäälliköstä Inkoon asuttajana, kertomus on tarkemmin tutkien kuitenkin valhetta vain.
Kun jollekin paikan nimelle on selitys paikan luonnon ja elinkeinojen sanastoista, se ohittaa aina epämääräiset henkilön nimiarvelut nimen perusteena.
Ingå – ’niittyjoen pitäjä’.
ILMARI KOSONEN
metsänhoitaja,
matkailuopas, Enonkoski
OMAN kotitalon järven saraheinikosta Savonlinnassa löytynyt vanhan kansan katajainen heinähanko innosti kirjoittajaa tutkimaan kaikista pohjoisista kielistä tullutta niittysanastoa Suomen paikannimissä.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
INKOO
Kirkkopitäjä ja kunta Ingå / Inkoo on vanha asuinpaikka. Nimi mainitaan asiakirjoissa 1300-luvulla, mutta kivikirkon arvellaan olevan peräisin jo 1200-luvulta.
Nimi on kirjoitettu vanhoissa asiakirjoissa muotoihin Jnga v. 1335, Jngaa 1369, Jnghaa 1392, Ingo 1441 ja Jngo 1527.
Suomalaisääntämyksen mukainen nimi Inkoo on hyvin myöhäistä perua. Mistä sai nimensä tämä Ingå Ingå å -joen varsilla?
Nimestä oli alkuun useitakin selitysarveluja, kun kaikkiaan seitsemän eri tutkijaa esitti arvelujaan nimen alkuperästä.
Yhteistä selityksissä on ollut, että nimen loppuosan –å selityksenä on ruotsin sana å ’joki’ ja että se tarkoittaa 19 km pitkää Inkoonjokea. Sen alkulähteet ovat Tjärnan- ja Linkullasjön-järvet ja vuolaat luonnonlähteet Lohjanharjun rinteillä, Lohjantien varrella.
Sitten on esitetty vain henkilönnimeä eli miehen nimeä Inge nimen perusteeksi. Inkoon kunta esittää nettisivuillaan suomeksi: Kansainvaellusten aikana lähes autioitunut alue täyttyi viikinkien jälkeläisillä ja ehkä heidän joukossaan oli heimopäällikkö nimeltään Inge, joka sai antaa nimensä ensin joelle ja sitten jokivarren ympärille syntyneelle asutusalueelle ja kulttuuriseudulle. Ingå olisi siis juuri ”Inges å”, Ingen joki.
Selitys ei vakuuta, sillä joet eivät olleet koskaan kenenkään yksityisen omistuksessa eivätkä nautinnassa. Suomessa ei missään ole yhtään ainutta jokea, jonka nimessä on henkilön nimi.
Kun joki oli lohi- ja taimenjoki, sen kalastusoikeudet olivat useampien talojen ja kylien nautintaoikeuksia. Kukin vuorollaan kalasti, ei vain yksi isäntä nimeltään Inge.
Vasta kun Suomessa 1700-luvulta alkaen pantiin toimeen Isojako, maat tulivat yksityisten henkilöiden omistukseen ja henkilön nimiä saattoi tulla enemmän paikan nimiin, mutta jokien kalastusoikeudet eivät silloinkaan tulleet yksityisille vaan pysyivät yhteisnautinnassa.
Kun nimessä Ingå / Inkoo ei ole henkilönnimeä Inge, niin mitä nimessä sitten on tuo alku Ing-?
Löytyy tarkka ja tyhjentävä selitys, mutta se löytyy Ingå å joen varsilta, alangoilta.
Kun jokisuulta mennään hiukan sisämaahan, jokivarren alangot ovat hyvin laajoja. Oli myös hyvin matala, aika laaja järvi Varsträsket laajoine luhtaheinärantoineen. Sitten laskettu perkaamalla jokea ja saatiin laajat heinäniityt ja viljapeltoja.
Laajat niityt ovat siis aikoinaan olleet hyvin hallitseva maaston osa tulvivan joen varrella.
Tarkoittaako nimessä Ingå tuo alku Ing- ’niittyä’ ruotsin vanhassa kielessä?’.
Tuon sanan ing sanan äng toisena, ilmeisen vanhana muotona esittävät myös Suomen ruotsinkieliset tutkijat sekä norjalaiset kielentutkijat tarkoissa sanakirjoissaan.
Kun normannit Ranskasta käsin valloittivat Brittein saaria vuodesta 1066 alkaen, he veivät sanan ing ’niittyä’ tarkoittavana sanana lukuisiin Brittein saarten paikannimiin.
Niinpä englantilaisissa paikannimien selityksissä esitetäänkin: Ings is an old word og Norse origin referring to water medows and marshes.
Kun käy läpi Suomen paikannimiä, niin tuo sana ing tarkoittaen ’niittyä’on tavattoman monissa paikannimissä. Turun saaristossa vanha kuntanimi Iniö on tätä ing-sanastoa niittyineen, samoin Paraisten saari Innamo.
Kun suomenkielisillä seuduilla oli aikoinaan niin runsaasti ruotsinkielisten kartanoita, pappiloita ja sotaväen ja voutien virkataloja, niin suomenkielisillä seuduilla tuo ’niitty’-sana ing on peräti 60 paikannimessä.
Jopa Koillismaan Taivalkoskella talon ja kylän nimessä on Inget/Inkee, johtuen paikan märistä luhtaniityistä.
Nimi Ingå on siis ainakin 1500 vuotta vanha asutuspaikan nimi eli rautakautista paikannimistöä.
Vasta joskus 700 vuotta myöhemmin Inkoosta tuli kristillinen kirkkopitäjä ja nimi pysyi samana.
Inkoossa on ’niittyä’ tarkoittavaa sanastoa paikannimissä enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa.
Sana äng on peräti 74 Inkoon paikannimessä peruskartalla!
Vaikka niin monet laiskat ja kielitaidottomat tutkijat toistavat tuota sinänsä kaunista, historiallisromanttista kertomustaan Inge-nimisestä viikinkipäälliköstä Inkoon asuttajana, kertomus on tarkemmin tutkien kuitenkin valhetta vain.
Kun jollekin paikan nimelle on selitys paikan luonnon ja elinkeinojen sanastoista, se ohittaa aina epämääräiset henkilön nimiarvelut nimen perusteena.
Ingå – ’niittyjoen pitäjä’.
ILMARI KOSONEN
metsänhoitaja,
matkailuopas, Enonkoski
OMAN kotitalon järven saraheinikosta Savonlinnassa löytynyt vanhan kansan katajainen heinähanko innosti kirjoittajaa tutkimaan kaikista pohjoisista kielistä tullutta niittysanastoa Suomen paikannimissä.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi