KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelle on kevään aikana perustettu seitsemän uutta luonnonsuojelualuetta. Suojelualueet ovat nimeltään Eerikinkartanon lehdot ja luhdat, Pahamäen kalliot ja pähkinälehto, Volsin luonnonsuojelualue, Timmermossenin aarnimetsä, Kiilakallion luonnonsuojelualue, Syväjärven rantaluhta ja Kantvikin luonnonsuojelualue.
Kirkkonummen kunta haki Uudenmaan ELY-keskukselta alueiden perustamista luonnonsuojelualueiksi. Kunta osallistui näin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaan ”Luontolahjani satavuotiaalle”. Alueet ovat suojeluarvoiltaan monipuolisia, erityyppisiä metsä- ja kosteikkoalueita, jotka ovat pääosiltaan myös tärkeitä virkistysalueita. Alueiden yhteispinta-ala on 120 hehtaaria. Ne säilyvät kunnan omistuksessa. Alueet ovat nykyään ulkoilu- ja virkistyskäytössä ja suojelu turvaa alueiden säilymisen virkistyskohteina myös tulevaisuudessa. Alueiden rajoille on puihin kiinnitetty pieniä luonnonsuojelualue-kylttejä. Alueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden mukaisesti alueiden luontoa hoidetaan ja merkitään alueille polkuja ja levähdyspaikkoja.
Neljä osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Veikkolan eteläpuolella Eerikinkartanon tilalla.
Kalljärven rannan aluetta jakaa järven laskupuro. Ranta-alueella on luhtaa ja vanhaa lehtometsää. Rannan järeässä puustossa on havaittu harmaahaikaran pesintä. Alueen linnustoon kuuluvat myös mm. satakieli, ruokokerttunen, rytikerttunen, viitakerttunen ja luhtakerttunen.
Eteläisillä osa-alueilla on lehtoa ja kalliometsää sekä pieni tervaleppäkorpi. Linnustoon kuuluvat mm. rautiainen, peukaloinen, punarinta, metsäkirvinen, pikkusieppo ja idänuunilintu. Läntisemmän osa-alueen eteläreunassa on erikoinen luonnonmuodostuma, mukurakuusi.
Alueelle on linjattu Pähkinäpolku-luontopolku, jonka merkitseminen on vielä keskeneräinen. Polku kulkee myös Eerikinkartanon pähkinälehdon suojelualueella, joka sijaitsee Haapajärven rannalla liittyen uuteen suojelualueeseen. Esite luontopolusta löytyy esimerkiksi Visit Kirkkonummi -verkkosivuilta.
Kolme osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Juusjärven lounaispuolella. Pahamäen pohjoisrinteellä on lehtomaista kangasmetsää pähkinäpensaineen. Monimuotoisuutta lisää järeähkö kuusilahopuu. Vanhaa puustoa suosivista lajeista alueella on koralliorakasta, rusokääpää ja ruostekääpää. Linnustoon kuuluvat pähkinähakki ja pyy. Aluekokonaisuuteen sisältyy myös maisemallisesti kaunista kalliometsää sekä luonnontilainen saraneva.
Neljä osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Volsissa. Volsintien länsipuolen lehtoiset osa-alueet muodostavat aiemmin perustettujen suojelualueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden Nydalsvikenin itäpuolella. Volsintien itäpuolen osa-alue käsittää Stormossenin rämettä, joka on ennallistumassa rämetyyppien edustavaksi kokonaisuudeksi. Suolla kasvaa mm. isokarpaloa, hillaa ja pyöreälehtikihokkia. Kelot ja maatuvat lahopuut lisäävät uuden suojelualueen monimuotoisuutta. Volsintien länsipuoleiselle suojelukokonaisuudelle on suunnitteilla luontopolku.
Timmermossenin aarnimetsä sijaitsee Myllykylässä Meikon luonnonsuojelualueen itäpuolella rajautuen siihen. Alueeseen sisältyy luonnontilaista vanhaa metsää sekä rämettä. Suopursu ja tupasvilla ovat rämeen tyyppejä edustavia tunnuskasveja. Rämeen ja metsän rajassa on osittain lähdevaikutteinen pienkosteikko. Alueelle on suunnitteilla luontoreitti, joka jatkuu Meikon suojelualueen halki Meiko-järvelle.
Suojelualue sijaitsee Jorvaksessa Gillobackaträsketin kaakkoispuolella. Alueeseen sisältyy lammen rantaluhtaa ja Kiilakallion rinteiden runsaslahopuustoista metsää. Alueen linnustoon kuuluvat mm. nuolihaukka, metsäviklo, pikkutikka, käenpiika, kehrääjä, tiltaltti, puukiipijä, hömötiainen, pyy, metso ja varpushaukka.
Suojelualue sijaitsee Kolsarissa Syväjärven pohjoispuolella lähellä uimarantaa. Lähinnä järveä on luhtaa ja tervaleppäkorpea, kauempana rannasta lehtomaisuutta. Alueella on runsaasti lahoavia tervaleppiä ja koivuja. Alueen linnustoon kuuluvat mm. sirittäjä, mustapääkerttu, tiltaltti, satakieli, ruokokerttunen ja joutsen.
Kantvikin luonnonsuojelualue käsittää kolme osa-aluetta Kantvikin ja Vuohimäen alueella. Storträskin pikkujärven eteläpäässä sijaitsevalla Trehornsbergetin kallioalueella on monimuotoista, maisemaltaan kaunista kalliometsää. Kalliomänniköiden välissä on suopainanteita, pikkurotkoja ja lampare. Kallion päällä on muinaishauta. Rannan läheisyydessä on luonnontilaistuvaa nuorta lehtometsää, vanhaa kuusikkoa ja kosteikkoa. Linnustoon kuuluvat mm. mustapääkerttu, sirittäjä, peukaloinen ja palokärki. Alueella retkeillään ja liikutaan paljon, ja sille on suunnitteilla luontopolku.
Storträskin länsipuolen luhtainen osa-alue muodostaa entisenä maatalousmaana erikoisen puoliavoimen elinympäristön, jossa viihtyy monipuolinen linnusto. Siihen kuuluu mm. kahlaajia, heinäsorsia, tikkoja, peukaloinen, mustapääkerttu, lehtokerttu, pensaskerttu, sirittäjä ja viitakerttunen. Alueeseen liittyy järven rannassa vanhaa kuusikkoa ja pajukkoista kosteikkoa.
Vuohimäessä Båtvikintien ja Kantatie 51:n risteyksen tuntumassa olevalla alueella on kuusikkoa ja tervaleppäluhtaa. Alueeseen kuuluu myös arvokasta perinneluontotyyppiä, jolla kasvaa lehmuksia ja vaahteroita.
Kuvat:
TOM HINDSBERG
Eerikinkartanon alueella nähdään erikoinen luonnonmuodostuma, mukurakuusi.
Marjo Alste
Pahamäen kalliot ja pähkinälehto.
Marjo Alste
Marjo Alste
Timmermossenin aarnimetsän alueeseen sisältyy luonnontilaista vanhaa metsää ja rämettä.
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelle on kevään aikana perustettu seitsemän uutta luonnonsuojelualuetta. Suojelualueet ovat nimeltään Eerikinkartanon lehdot ja luhdat, Pahamäen kalliot ja pähkinälehto, Volsin luonnonsuojelualue, Timmermossenin aarnimetsä, Kiilakallion luonnonsuojelualue, Syväjärven rantaluhta ja Kantvikin luonnonsuojelualue.
Kirkkonummen kunta haki Uudenmaan ELY-keskukselta alueiden perustamista luonnonsuojelualueiksi. Kunta osallistui näin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaan ”Luontolahjani satavuotiaalle”. Alueet ovat suojeluarvoiltaan monipuolisia, erityyppisiä metsä- ja kosteikkoalueita, jotka ovat pääosiltaan myös tärkeitä virkistysalueita. Alueiden yhteispinta-ala on 120 hehtaaria. Ne säilyvät kunnan omistuksessa. Alueet ovat nykyään ulkoilu- ja virkistyskäytössä ja suojelu turvaa alueiden säilymisen virkistyskohteina myös tulevaisuudessa. Alueiden rajoille on puihin kiinnitetty pieniä luonnonsuojelualue-kylttejä. Alueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden mukaisesti alueiden luontoa hoidetaan ja merkitään alueille polkuja ja levähdyspaikkoja.
Neljä osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Veikkolan eteläpuolella Eerikinkartanon tilalla.
Kalljärven rannan aluetta jakaa järven laskupuro. Ranta-alueella on luhtaa ja vanhaa lehtometsää. Rannan järeässä puustossa on havaittu harmaahaikaran pesintä. Alueen linnustoon kuuluvat myös mm. satakieli, ruokokerttunen, rytikerttunen, viitakerttunen ja luhtakerttunen.
Eteläisillä osa-alueilla on lehtoa ja kalliometsää sekä pieni tervaleppäkorpi. Linnustoon kuuluvat mm. rautiainen, peukaloinen, punarinta, metsäkirvinen, pikkusieppo ja idänuunilintu. Läntisemmän osa-alueen eteläreunassa on erikoinen luonnonmuodostuma, mukurakuusi.
Alueelle on linjattu Pähkinäpolku-luontopolku, jonka merkitseminen on vielä keskeneräinen. Polku kulkee myös Eerikinkartanon pähkinälehdon suojelualueella, joka sijaitsee Haapajärven rannalla liittyen uuteen suojelualueeseen. Esite luontopolusta löytyy esimerkiksi Visit Kirkkonummi -verkkosivuilta.
Kolme osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Juusjärven lounaispuolella. Pahamäen pohjoisrinteellä on lehtomaista kangasmetsää pähkinäpensaineen. Monimuotoisuutta lisää järeähkö kuusilahopuu. Vanhaa puustoa suosivista lajeista alueella on koralliorakasta, rusokääpää ja ruostekääpää. Linnustoon kuuluvat pähkinähakki ja pyy. Aluekokonaisuuteen sisältyy myös maisemallisesti kaunista kalliometsää sekä luonnontilainen saraneva.
Neljä osa-aluetta käsittävä luonnonsuojelualue sijaitsee Volsissa. Volsintien länsipuolen lehtoiset osa-alueet muodostavat aiemmin perustettujen suojelualueiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden Nydalsvikenin itäpuolella. Volsintien itäpuolen osa-alue käsittää Stormossenin rämettä, joka on ennallistumassa rämetyyppien edustavaksi kokonaisuudeksi. Suolla kasvaa mm. isokarpaloa, hillaa ja pyöreälehtikihokkia. Kelot ja maatuvat lahopuut lisäävät uuden suojelualueen monimuotoisuutta. Volsintien länsipuoleiselle suojelukokonaisuudelle on suunnitteilla luontopolku.
Timmermossenin aarnimetsä sijaitsee Myllykylässä Meikon luonnonsuojelualueen itäpuolella rajautuen siihen. Alueeseen sisältyy luonnontilaista vanhaa metsää sekä rämettä. Suopursu ja tupasvilla ovat rämeen tyyppejä edustavia tunnuskasveja. Rämeen ja metsän rajassa on osittain lähdevaikutteinen pienkosteikko. Alueelle on suunnitteilla luontoreitti, joka jatkuu Meikon suojelualueen halki Meiko-järvelle.
Suojelualue sijaitsee Jorvaksessa Gillobackaträsketin kaakkoispuolella. Alueeseen sisältyy lammen rantaluhtaa ja Kiilakallion rinteiden runsaslahopuustoista metsää. Alueen linnustoon kuuluvat mm. nuolihaukka, metsäviklo, pikkutikka, käenpiika, kehrääjä, tiltaltti, puukiipijä, hömötiainen, pyy, metso ja varpushaukka.
Suojelualue sijaitsee Kolsarissa Syväjärven pohjoispuolella lähellä uimarantaa. Lähinnä järveä on luhtaa ja tervaleppäkorpea, kauempana rannasta lehtomaisuutta. Alueella on runsaasti lahoavia tervaleppiä ja koivuja. Alueen linnustoon kuuluvat mm. sirittäjä, mustapääkerttu, tiltaltti, satakieli, ruokokerttunen ja joutsen.
Kantvikin luonnonsuojelualue käsittää kolme osa-aluetta Kantvikin ja Vuohimäen alueella. Storträskin pikkujärven eteläpäässä sijaitsevalla Trehornsbergetin kallioalueella on monimuotoista, maisemaltaan kaunista kalliometsää. Kalliomänniköiden välissä on suopainanteita, pikkurotkoja ja lampare. Kallion päällä on muinaishauta. Rannan läheisyydessä on luonnontilaistuvaa nuorta lehtometsää, vanhaa kuusikkoa ja kosteikkoa. Linnustoon kuuluvat mm. mustapääkerttu, sirittäjä, peukaloinen ja palokärki. Alueella retkeillään ja liikutaan paljon, ja sille on suunnitteilla luontopolku.
Storträskin länsipuolen luhtainen osa-alue muodostaa entisenä maatalousmaana erikoisen puoliavoimen elinympäristön, jossa viihtyy monipuolinen linnusto. Siihen kuuluu mm. kahlaajia, heinäsorsia, tikkoja, peukaloinen, mustapääkerttu, lehtokerttu, pensaskerttu, sirittäjä ja viitakerttunen. Alueeseen liittyy järven rannassa vanhaa kuusikkoa ja pajukkoista kosteikkoa.
Vuohimäessä Båtvikintien ja Kantatie 51:n risteyksen tuntumassa olevalla alueella on kuusikkoa ja tervaleppäluhtaa. Alueeseen kuuluu myös arvokasta perinneluontotyyppiä, jolla kasvaa lehmuksia ja vaahteroita.
Kuvat:
TOM HINDSBERG
Eerikinkartanon alueella nähdään erikoinen luonnonmuodostuma, mukurakuusi.
Marjo Alste
Pahamäen kalliot ja pähkinälehto.
Marjo Alste
Marjo Alste
Timmermossenin aarnimetsän alueeseen sisältyy luonnontilaista vanhaa metsää ja rämettä.
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi