KIRKKONUMMI
Mediatietojen mukaan kaikkien hyönteisten häviäminen on todellinen uhka. Perustuuko tämä ajatus oikein tulkittuihin havaintoihin? Onko kyse vain tiettyjen hyönteisryhmien ongelmasta? Mikä on pölyttäjien merkitys ja tulevaisuus? Ovatko metsähyönteiset erityisen suurten ongelmien edessä? Onko kyse maailmanlaajuisesta muutoksesta? Mitä huolestunut yksittäinen suomalainen ihminen voi tehdä?
Vuoden 2019 alussa julkaistiin australialaisen tutkijan keräämä laaja yhteenveto maailman hyönteismäärien muutoksista. Teollistuneisiin maihin kuten Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan painottuvassa analyysissä todettiin eri lahkoihin (esim. perhoset, kovakuoriaiset jne) kuuluvien hyönteisten lajirikkauden ja kokonaismassan merkittävä ja monella tavalla järkyttävä väheneminen.
Mukana olevien seurantajaksojen vähimmäispituus on ollut 10v, monissa tutkimuksissa paljon pidempikin. Kuten on odotettavissa, monet hyönteislajit ovat seuranta-aikana runsastuneet, mutta kokonaisuutena vaaka kallistuu selvästi hyönteiskadon puolelle, eikä loppupäätelmän paikkansapitävyydestä sinänsä näyttäisi olevan epäilystä.
Johtopäätösten vetäminen tämän laajan ja perusteellisesti laaditun yhteenvedon tuloksista koko maapallon osalta tai tulevaisuuden suhteen on vaikeampaa. Myös taustasyiden selvittely vaatii runsaasti työtä, vaikka analyysin yksittäisissä julkaisuissa ihmisen toimilla näyttäisi olevan tärkein rooli hyönteiskadon taustalla. Eri hyönteislajien kokonaismassan muutoksia on tutkittu vähän. Etenkin kehitysmaista on riittävän korkeatasoisia ja luotettavia tutkimuksia niukasti. Hyönteisten merkitys ekosysteemien ja ravintoketjujen osina on aivan keskeinen, ja esimerkiksi ihmisen elämään suoraan vaikuttavien pölyttäjähyönteisten kato on jo todennettu monilla alueilla.
Yhteenvedon tekijät esittävät hyönteiskadon syiksi elinympäristöjen merkittävää muuttumista viime vuosikymmeninä. Erityisesti voimakkaasti luonnon laaja-alaiseen yksipuolistumiseen on johtanut tehomaatalous Keski-Euroopan ja Amerikan viljelymailla. Lisätekijä on monilla alueilla kuten Etelä-Amerikan laajoilla viljelmillä vallitseva holtiton hyönteismyrkkyjen käyttö. Laajasti muuallakin käytettyjen myrkkyjen kuten fiproniilin tai neonikotinoidien käytöstä maataloudessa ja merkityksestä pölyttäjähyönteisten vähenemisessä on kiistelty jo pitkään. Oma osansa erityisesti tropiikin hyönteiskadossa on myös ilmaston muuttumisella. Kaikilla osa-alueilla näyttää tärkein rooli olevan meillä ihmisillä.
Mutta mihin tämä kehitys sitten johtaa?
Tule kuuntelemaan äskettäin emeritukseksi siirtyneen professori Jyrki Muonan esitystä aiheesta ”Hyönteiskato. Koska ja miten hyönteiset häviäisivät maailmasta?”. Esitys järjestetään Kino Kirkkonummen tiloissa tiistaina 26.3. klo 18. Prof. Muonan esittely esim. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla osoitteessa www.luomus.fi/fi/jyrki-muona.
KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY
Marjo Alste
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
Mediatietojen mukaan kaikkien hyönteisten häviäminen on todellinen uhka. Perustuuko tämä ajatus oikein tulkittuihin havaintoihin? Onko kyse vain tiettyjen hyönteisryhmien ongelmasta? Mikä on pölyttäjien merkitys ja tulevaisuus? Ovatko metsähyönteiset erityisen suurten ongelmien edessä? Onko kyse maailmanlaajuisesta muutoksesta? Mitä huolestunut yksittäinen suomalainen ihminen voi tehdä?
Vuoden 2019 alussa julkaistiin australialaisen tutkijan keräämä laaja yhteenveto maailman hyönteismäärien muutoksista. Teollistuneisiin maihin kuten Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan painottuvassa analyysissä todettiin eri lahkoihin (esim. perhoset, kovakuoriaiset jne) kuuluvien hyönteisten lajirikkauden ja kokonaismassan merkittävä ja monella tavalla järkyttävä väheneminen.
Mukana olevien seurantajaksojen vähimmäispituus on ollut 10v, monissa tutkimuksissa paljon pidempikin. Kuten on odotettavissa, monet hyönteislajit ovat seuranta-aikana runsastuneet, mutta kokonaisuutena vaaka kallistuu selvästi hyönteiskadon puolelle, eikä loppupäätelmän paikkansapitävyydestä sinänsä näyttäisi olevan epäilystä.
Johtopäätösten vetäminen tämän laajan ja perusteellisesti laaditun yhteenvedon tuloksista koko maapallon osalta tai tulevaisuuden suhteen on vaikeampaa. Myös taustasyiden selvittely vaatii runsaasti työtä, vaikka analyysin yksittäisissä julkaisuissa ihmisen toimilla näyttäisi olevan tärkein rooli hyönteiskadon taustalla. Eri hyönteislajien kokonaismassan muutoksia on tutkittu vähän. Etenkin kehitysmaista on riittävän korkeatasoisia ja luotettavia tutkimuksia niukasti. Hyönteisten merkitys ekosysteemien ja ravintoketjujen osina on aivan keskeinen, ja esimerkiksi ihmisen elämään suoraan vaikuttavien pölyttäjähyönteisten kato on jo todennettu monilla alueilla.
Yhteenvedon tekijät esittävät hyönteiskadon syiksi elinympäristöjen merkittävää muuttumista viime vuosikymmeninä. Erityisesti voimakkaasti luonnon laaja-alaiseen yksipuolistumiseen on johtanut tehomaatalous Keski-Euroopan ja Amerikan viljelymailla. Lisätekijä on monilla alueilla kuten Etelä-Amerikan laajoilla viljelmillä vallitseva holtiton hyönteismyrkkyjen käyttö. Laajasti muuallakin käytettyjen myrkkyjen kuten fiproniilin tai neonikotinoidien käytöstä maataloudessa ja merkityksestä pölyttäjähyönteisten vähenemisessä on kiistelty jo pitkään. Oma osansa erityisesti tropiikin hyönteiskadossa on myös ilmaston muuttumisella. Kaikilla osa-alueilla näyttää tärkein rooli olevan meillä ihmisillä.
Mutta mihin tämä kehitys sitten johtaa?
Tule kuuntelemaan äskettäin emeritukseksi siirtyneen professori Jyrki Muonan esitystä aiheesta ”Hyönteiskato. Koska ja miten hyönteiset häviäisivät maailmasta?”. Esitys järjestetään Kino Kirkkonummen tiloissa tiistaina 26.3. klo 18. Prof. Muonan esittely esim. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla osoitteessa www.luomus.fi/fi/jyrki-muona.
KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY
Marjo Alste
Marjo Alste
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi