UUSIMAA
Uudellemaalle on ensimmäistä kertaa valmisteltu koko maakunnan kattava ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Se sisältää tiedot 50 ampumaradasta ja rataverkoston kokonaistilanteesta, arviointia ratojen riittävyydestä sekä kehittämissuosituksia. Uudenmaan liitto on käyttänyt laatimaansa suunnitelmaa Uusimaa-kaavan ampumaratavarausten määrittelyssä.
Juuri lausunnoille lähtevä Uusimaa-kaava 2050 sisältää viisi maakunnallisesti merkittävää ampumarata-aluetta. Ne ovat Sipoon ampumaratakeskittymä, Hirvihaaran ampumaurheilukeskus Mäntsälässä, Hyvinkään ampumaurheilukeskus, Inkoon ampumarata sekä Kovelon ampumarata Karkkilassa. Lisäksi kaavakartassa osoitetaan puolustusvoimien alueilla sijaitsevat ampumaradat. Maakuntakaavalla varmistetaan kattava ja monipuolinen ampumaratapalveluiden ydinverkosto.
Uudenmaan nykyisten ampumaratojen toiminnan turvaaminen ja niiden kehittäminen on välttämätöntä rataverkoston säilyttämiseksi. Kehittämissuunnitelmaa varten selvitettiin myös tarpeet uusille radoille niin aselajien osalta kuin alueellisestikin. Uusia tai palveluiltaan kehitettäviä ratoja tarvitaan erityisesti Loviisan seudulla, Raaseporin seudulla sekä pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä.
Ratojen määrä on viime vuosikymmeninä ollut tiheästi asutulla Uudellamaalla vähenemään päin. Yhtenä syynä on ampumaratojen aiheuttama melu. Joillakin radoilla on jouduttu supistamaan lajivalikoimaa tai lopettamaan toiminta kokonaan.
– Asutuksen laajentuessa meluhaitta on noussut ongelmaksi ja kunnat eivät aina ole voineet uusia ympäristölupia. Jatkossa tarvitaan entistä vahvempaa viranomaisten yhteistyötä ja kokonaishyötyjen arviointia kaavoituksen kaikilla tasoilla, painottaa erityisasiantuntija Maija Merikanto Uudenmaan liitosta.
Ampumaratojen kehittämisessä tärkeä näkökulma on ympäristövaikutusten ehkäiseminen. Melun lisäksi haittoja aiheuttavat päästöt ja maaperän pilaantuminen. Haitalliset ympäristövaikutukset voidaan hallita, kun ampuminen keskitetään sille erikseen varatuille radoille. Valvotut ja rajatut olosuhteet lisäävät myös ammunnan turvallisuutta.
– Suunnitelman myötä haluamme tukea tiedonkulkua ja rakentavaa keskustelua eri osapuolien välillä. Tämä on aihe, joka herättää helposti ristiriitaisia mielikuvia ja vaatii siksi eri näkökulmien yhteensovittamista, sanoo Merikanto.
Ampumaratojen käyttäjät ovat pääasiassa ampumaurheilijoita, metsästäjiä, varusmiehiä ja ammattinsa vuoksi ampumataitoa ylläpitäviä, kuten esimerkiksi poliiseja. Aihe koskettaa laajaa toimijajoukkoa, sillä Uudellamaalla on rekisteröity 230 000 aselupaa.
Ampumaratojen toiminta on viime vuosina avautunut ja monipuolistunut. Harrastus ei ole enää vain iäkkäämpien miesten laji, vaan myös naisampujia ja nuoria on yhä enemmän mukana. Laajentuvana ryhmänä ovat ruokaharrastajat, jotka haluavat itse metsästää syömänsä lihan.
FAKTAA AMPUMARADOISTA
Uudellamaalla on 50 ampumarataa, joista 10 on sisäampumaratoja ja 5 on puolustusvoimien käytössä.
Uudenmaan liitto on laatinut ampumaratojen kehittämissuunnitelman yhteistyössä ampuma-alan toimijoiden kanssa sekä kuntia ja muita viranomaisia kuullen.
Liitto on käyttänyt maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävien ratojen määrittelyssä kriteereinä ampumaratatoiminnan monipuolisuutta ja laajuutta sekä maankäytöllisiä perusteita.
Uudellamaalla on kymmeniä tuhansia ampumaratojen käyttäjiä. Riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on 31 000. Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu Etelä-Suomessa noin 8 000 jäsentä.
Ampumaratojen kehittämistä ohjaa ampumaratalaki.
UUDELLEMAALLE on ensimmäistä kertaa valmisteltu koko maakunnan kattava ampumaratojen kehittämissuunnitelma.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
UUSIMAA
Uudellemaalle on ensimmäistä kertaa valmisteltu koko maakunnan kattava ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Se sisältää tiedot 50 ampumaradasta ja rataverkoston kokonaistilanteesta, arviointia ratojen riittävyydestä sekä kehittämissuosituksia. Uudenmaan liitto on käyttänyt laatimaansa suunnitelmaa Uusimaa-kaavan ampumaratavarausten määrittelyssä.
Juuri lausunnoille lähtevä Uusimaa-kaava 2050 sisältää viisi maakunnallisesti merkittävää ampumarata-aluetta. Ne ovat Sipoon ampumaratakeskittymä, Hirvihaaran ampumaurheilukeskus Mäntsälässä, Hyvinkään ampumaurheilukeskus, Inkoon ampumarata sekä Kovelon ampumarata Karkkilassa. Lisäksi kaavakartassa osoitetaan puolustusvoimien alueilla sijaitsevat ampumaradat. Maakuntakaavalla varmistetaan kattava ja monipuolinen ampumaratapalveluiden ydinverkosto.
Uudenmaan nykyisten ampumaratojen toiminnan turvaaminen ja niiden kehittäminen on välttämätöntä rataverkoston säilyttämiseksi. Kehittämissuunnitelmaa varten selvitettiin myös tarpeet uusille radoille niin aselajien osalta kuin alueellisestikin. Uusia tai palveluiltaan kehitettäviä ratoja tarvitaan erityisesti Loviisan seudulla, Raaseporin seudulla sekä pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä.
Ratojen määrä on viime vuosikymmeninä ollut tiheästi asutulla Uudellamaalla vähenemään päin. Yhtenä syynä on ampumaratojen aiheuttama melu. Joillakin radoilla on jouduttu supistamaan lajivalikoimaa tai lopettamaan toiminta kokonaan.
– Asutuksen laajentuessa meluhaitta on noussut ongelmaksi ja kunnat eivät aina ole voineet uusia ympäristölupia. Jatkossa tarvitaan entistä vahvempaa viranomaisten yhteistyötä ja kokonaishyötyjen arviointia kaavoituksen kaikilla tasoilla, painottaa erityisasiantuntija Maija Merikanto Uudenmaan liitosta.
Ampumaratojen kehittämisessä tärkeä näkökulma on ympäristövaikutusten ehkäiseminen. Melun lisäksi haittoja aiheuttavat päästöt ja maaperän pilaantuminen. Haitalliset ympäristövaikutukset voidaan hallita, kun ampuminen keskitetään sille erikseen varatuille radoille. Valvotut ja rajatut olosuhteet lisäävät myös ammunnan turvallisuutta.
– Suunnitelman myötä haluamme tukea tiedonkulkua ja rakentavaa keskustelua eri osapuolien välillä. Tämä on aihe, joka herättää helposti ristiriitaisia mielikuvia ja vaatii siksi eri näkökulmien yhteensovittamista, sanoo Merikanto.
Ampumaratojen käyttäjät ovat pääasiassa ampumaurheilijoita, metsästäjiä, varusmiehiä ja ammattinsa vuoksi ampumataitoa ylläpitäviä, kuten esimerkiksi poliiseja. Aihe koskettaa laajaa toimijajoukkoa, sillä Uudellamaalla on rekisteröity 230 000 aselupaa.
Ampumaratojen toiminta on viime vuosina avautunut ja monipuolistunut. Harrastus ei ole enää vain iäkkäämpien miesten laji, vaan myös naisampujia ja nuoria on yhä enemmän mukana. Laajentuvana ryhmänä ovat ruokaharrastajat, jotka haluavat itse metsästää syömänsä lihan.
FAKTAA AMPUMARADOISTA
Uudellamaalla on 50 ampumarataa, joista 10 on sisäampumaratoja ja 5 on puolustusvoimien käytössä.
Uudenmaan liitto on laatinut ampumaratojen kehittämissuunnitelman yhteistyössä ampuma-alan toimijoiden kanssa sekä kuntia ja muita viranomaisia kuullen.
Liitto on käyttänyt maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävien ratojen määrittelyssä kriteereinä ampumaratatoiminnan monipuolisuutta ja laajuutta sekä maankäytöllisiä perusteita.
Uudellamaalla on kymmeniä tuhansia ampumaratojen käyttäjiä. Riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on 31 000. Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu Etelä-Suomessa noin 8 000 jäsentä.
Ampumaratojen kehittämistä ohjaa ampumaratalaki.
UUDELLEMAALLE on ensimmäistä kertaa valmisteltu koko maakunnan kattava ampumaratojen kehittämissuunnitelma.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi