INKOO
INKOO
Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken meriputkiosuuden putkenlasku aloitettiin kuluneella viikolla Inkoossa.
– Inkoon ja Viron Paldiskin välille lasketaan kaikkiaan yli 6 400 kaasuputken palaa, jotka hitsataan toisiinsa kiinni putkea laskevalla Lorelay-aluksella. Mereen laskettavien putkien pituus on 12 metriä/kappale ja niiden yhteispaino on 36 000 tonnia. Meriputken asentava Lorelay-alus asentaa putkea parhaillaan Inkoon merialueella ja perjantaina 24.5. asennustyöt olivat edenneet jo Stora Fagerön eteläpuolelle. Putki laskee mereen Inkoon Fjusöstä. Putkenlasku alkoi maanantaina 20.5. ja se etenee 2–3 kilometrin päivävauhdilla Viroa kohti, kertoo Balticconnector-hankkeen toimitusjohtaja Herkko Plit.
– Meriputki on Balticconnector-putken keskeinen osa, ja olemme iloisia voidessamme aloittaa putkenlaskun suunnitelmien mukaisesti, sanoo puolestaan Tom Främling, Baltic Connector Oy:n projektijohtaja.
Putkenlaskun jälkeinen suojaustyö alkaa kesäkuussa ja toteutetaan rinnakkain putkenlaskun kanssa. Työ valmistuu heinäkuussa, jonka jälkeen meriputkelle tehdään painekoestus. Sen jälkeen putki kuivataan ja liitetään Suomen ja Viron maaputkiin.
– On hienoa huomata, että projektimme etenee aikataulussa. Meriputken liittäminen maaputkiin Suomessa ja Virossa yhdistää kaikki hankkeen työmaat toisiinsa ja merkitsee Suomen ja Viron kaasumarkkinoiden yhdistämistä. Tämän vaiheen valmistuminen varmistaa Balticconnector-putken ja sen myötä Suomen kaasumarkkinoiden avautumisen vuoden 2020 alussa, sanoo Herkko Plit, Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja.
Pliit luonnehtii tapahtumaa uudeksi luvuksi energiapolitiikan historiankirjoissa, kun kaasumarkkinoille saadaan muitakin tarjoajia, kuin yksi luonnollinen monopoli.
– Viron kaasunsiirtoverkon hankinnan yhteydessä Elering asetti tavoitteeksi Suomen ja Baltian kaasumarkkinoiden yhdistämisen vuonna 2020, ja tänään voin todeta, että tämä tavoite toteutuu. Kaasuputki tarkoittaa parempaa huoltovarmuutta, tehokkaampia markkinoita ja oletettavasti parempia hintoja kuluttajille, sanoo Taavi Veskimägi, Elering AS:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.
Maaputkiosuuksien rakennustyöt Suomessa ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Maaputkien hitsaustyöt valmistuvat kesäkuussa ja mekaaninen valmius saavutetaan elokuussa. Myös Inkoon kompressoriaseman rakennustyöt etenevät aikataulussa, ja aseman odotetaan valmistuvan elokuussa. Kaasuputken koekäytöt aloitetaan syyskuussa, ja Suomen maaputkiosuudet ovat valmiina kaupalliseen käyttöön joulukuussa 2019.
Myös Balticconnectorin Viron puoleisen maaputkiosuuden rakentaminen on edennyt aikataulussa. 92 prosenttia hitsaustyöstä ja 90 prosenttia eristystyöstä on tehty, ja 34 kilometriä putkea on jo kaivettu maahan. Paldiskin ja Puiatun kompressoriasemien rakennustyöt on aloitettu. Tämänhetkinen eteneminen mahdollistaa putkilinjan käytön pienennetyllä kapasiteetilla jo vuoden 2020 alussa.
Herkko Pliit kertoo, että Balticconnectorin hankkeen kokonaishinta on noin 250 miljoonaa euroa ja suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan Unionilta. Putken kapasitetti on noin 2,6 miljardia kuutiota vuodessa, joka on suunnilleen sama määrä, jota maakaasua käytetään Suomessa vuosittain. Tähän saakka kaikki Suomessa käytetty maakaasu on tullut Venäjältä ja Suomi on ollut maakaasun suhteen saari, meren takana muun euroopan kaasumarkkinoista.
Eurooppalainen kaasu monipuolistaa Suomen energiavalikoimaa. Hiilestä maakaasuun siirryttäessä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 40 prosenttia. Kaasu onkin fossiilisista polttoaineista kaikkein puhtain.
Suomen pääsy eurooppalaisille kaasumarkkinoille on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Balticconnector mahdollistaa sekä kaasun tuonnin että viennin. Balticconnector on Suomen ensimmäisen merenalainen kaasuputki.
JUSSI SALO
BALTICCONNECTOR-putki mahdollistaa Suomen kaasumarkkinoiden avautumisen vuoden 2020 alussa, kertoo putken laskua perjantaina Inkoossa seurannut Herkko Plit, Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja.
Jussi Salo
TUULA Lamberg ja Mikko Ruokonen esittelemässä kaasuputken kompressoriasemaa.
Jussi Salo
KAASUPUTKET kuljetetaan niitä laskevalle Lorelay alukselle Felicity-aluksella.
Jussi Salo
KAASUPUTKI nousee maihin Fjusössä Inkoossa.
Jussi Salo
INKOON Kompressoriaseman 6,4 MW:n kompressori. Kompressorin avulla nostetaan maakaasun painetta ja lisätään maakaasuverkoston siirtokapasiteettia.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
INKOO
INKOO
Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken meriputkiosuuden putkenlasku aloitettiin kuluneella viikolla Inkoossa.
– Inkoon ja Viron Paldiskin välille lasketaan kaikkiaan yli 6 400 kaasuputken palaa, jotka hitsataan toisiinsa kiinni putkea laskevalla Lorelay-aluksella. Mereen laskettavien putkien pituus on 12 metriä/kappale ja niiden yhteispaino on 36 000 tonnia. Meriputken asentava Lorelay-alus asentaa putkea parhaillaan Inkoon merialueella ja perjantaina 24.5. asennustyöt olivat edenneet jo Stora Fagerön eteläpuolelle. Putki laskee mereen Inkoon Fjusöstä. Putkenlasku alkoi maanantaina 20.5. ja se etenee 2–3 kilometrin päivävauhdilla Viroa kohti, kertoo Balticconnector-hankkeen toimitusjohtaja Herkko Plit.
– Meriputki on Balticconnector-putken keskeinen osa, ja olemme iloisia voidessamme aloittaa putkenlaskun suunnitelmien mukaisesti, sanoo puolestaan Tom Främling, Baltic Connector Oy:n projektijohtaja.
Putkenlaskun jälkeinen suojaustyö alkaa kesäkuussa ja toteutetaan rinnakkain putkenlaskun kanssa. Työ valmistuu heinäkuussa, jonka jälkeen meriputkelle tehdään painekoestus. Sen jälkeen putki kuivataan ja liitetään Suomen ja Viron maaputkiin.
– On hienoa huomata, että projektimme etenee aikataulussa. Meriputken liittäminen maaputkiin Suomessa ja Virossa yhdistää kaikki hankkeen työmaat toisiinsa ja merkitsee Suomen ja Viron kaasumarkkinoiden yhdistämistä. Tämän vaiheen valmistuminen varmistaa Balticconnector-putken ja sen myötä Suomen kaasumarkkinoiden avautumisen vuoden 2020 alussa, sanoo Herkko Plit, Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja.
Pliit luonnehtii tapahtumaa uudeksi luvuksi energiapolitiikan historiankirjoissa, kun kaasumarkkinoille saadaan muitakin tarjoajia, kuin yksi luonnollinen monopoli.
– Viron kaasunsiirtoverkon hankinnan yhteydessä Elering asetti tavoitteeksi Suomen ja Baltian kaasumarkkinoiden yhdistämisen vuonna 2020, ja tänään voin todeta, että tämä tavoite toteutuu. Kaasuputki tarkoittaa parempaa huoltovarmuutta, tehokkaampia markkinoita ja oletettavasti parempia hintoja kuluttajille, sanoo Taavi Veskimägi, Elering AS:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.
Maaputkiosuuksien rakennustyöt Suomessa ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Maaputkien hitsaustyöt valmistuvat kesäkuussa ja mekaaninen valmius saavutetaan elokuussa. Myös Inkoon kompressoriaseman rakennustyöt etenevät aikataulussa, ja aseman odotetaan valmistuvan elokuussa. Kaasuputken koekäytöt aloitetaan syyskuussa, ja Suomen maaputkiosuudet ovat valmiina kaupalliseen käyttöön joulukuussa 2019.
Myös Balticconnectorin Viron puoleisen maaputkiosuuden rakentaminen on edennyt aikataulussa. 92 prosenttia hitsaustyöstä ja 90 prosenttia eristystyöstä on tehty, ja 34 kilometriä putkea on jo kaivettu maahan. Paldiskin ja Puiatun kompressoriasemien rakennustyöt on aloitettu. Tämänhetkinen eteneminen mahdollistaa putkilinjan käytön pienennetyllä kapasiteetilla jo vuoden 2020 alussa.
Herkko Pliit kertoo, että Balticconnectorin hankkeen kokonaishinta on noin 250 miljoonaa euroa ja suurin osa rahoituksesta tulee Euroopan Unionilta. Putken kapasitetti on noin 2,6 miljardia kuutiota vuodessa, joka on suunnilleen sama määrä, jota maakaasua käytetään Suomessa vuosittain. Tähän saakka kaikki Suomessa käytetty maakaasu on tullut Venäjältä ja Suomi on ollut maakaasun suhteen saari, meren takana muun euroopan kaasumarkkinoista.
Eurooppalainen kaasu monipuolistaa Suomen energiavalikoimaa. Hiilestä maakaasuun siirryttäessä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 40 prosenttia. Kaasu onkin fossiilisista polttoaineista kaikkein puhtain.
Suomen pääsy eurooppalaisille kaasumarkkinoille on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Balticconnector mahdollistaa sekä kaasun tuonnin että viennin. Balticconnector on Suomen ensimmäisen merenalainen kaasuputki.
JUSSI SALO
BALTICCONNECTOR-putki mahdollistaa Suomen kaasumarkkinoiden avautumisen vuoden 2020 alussa, kertoo putken laskua perjantaina Inkoossa seurannut Herkko Plit, Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja.
Jussi Salo
TUULA Lamberg ja Mikko Ruokonen esittelemässä kaasuputken kompressoriasemaa.
Jussi Salo
KAASUPUTKET kuljetetaan niitä laskevalle Lorelay alukselle Felicity-aluksella.
Jussi Salo
KAASUPUTKI nousee maihin Fjusössä Inkoossa.
Jussi Salo
INKOON Kompressoriaseman 6,4 MW:n kompressori. Kompressorin avulla nostetaan maakaasun painetta ja lisätään maakaasuverkoston siirtokapasiteettia.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi