Sunnuntaina 26. toukokuuta käydään eurovaalit. Kyseessä ovat tärkeät vaalit, jolloin eurooppalaiset valitsevat mantereemme tulevaisuuden suunnan.
Minä koen, että EU-jäsenyys avaa Suomelle ja suomalaisille paljon mahdollisuuksia. Tämä näkyy myös meillä paikallisesti täällä Länsi-Uudellamaalla. Alueemme yritykset voivat hyödyntää EU:n sisämarkkinoita omassa viennissään, yhdistykset voivat hakea erilaisia tukia esim. seurantalojen kunnostamista varten ja EU:n rakennerahastot voivat tukea omalta osaltaan alueemme kehitystä.
Mielestäni meidän tulee EU:n sisällä panostaa innovatiivisuuteen. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä elementtejä siinä, että uudet ideat kukoistavat. Samalla meidän on kannustettava siihen, että uusia ideoita kokeillaan. Meidän tulee myös luo hyvät toimintaedellytykset yrittäjyydelle. Turhaa byrokratiaa pitää EU:n toimesta välttää. EU:n tulisi olla hankkeiden mahdollistaja.
Kaikille toimijoille toimivat sisämarkkinat ovat tärkeät. Markkinoita tulee entisestään kehittää, sillä tämä hyödyttää suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia. Meidän on huolehdittava siitä, että taloutemme unionin sisällä on kestävällä pohjalla. Meillä pitää olla yhteiset talouden pelisäännöt, joita Euro-maiden on noudatettava. Ilman hyvinvoivaa taloutta ei yhteistä unioniamme voi kehittää emmekä voi turvata hyvinvointia sen kansalaisille.
Työllisyyden edistämiseksi on tehtävä laajemmin ja ponnekkaammin työtä. Euroopassa on suuria haasteita esim. nuorisotyöttömyyden suhteen, johon on löydyttävä ratkaisuja.
Toimiva infrastruktuuri luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja elinkeinoelämälle, mutta myös sujuvalle arjelle. EU:n tulee jatkossakin kehittää infrastruktuuria – tieverkostoa, rautateitä, meriväyliä jne. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi pystyy vahvemmin hyödyntämään niitä rahoitusmahdollisuuksia ja tukirahoja, joita EU tarjoaa. Meidän alueemme infrastruktuuri, kuten esim. rantarata, tulisi myös EU-tasolla tuoda esiin.
Digitalisaatio mahdollistaa myös uusia ratkaisuja, joita meidän on hyödynnettävä turvallisuusnäkökulma huomioon ottaen. Samalla meidän on panostettava kyberturvallisuuden edistämiseen. Meidän on esimerkiksi varmistettava toimivat verkot Euroopassa esim. kuituverkon avulla.
Eurooppa koostuu urbaaneista kaupungeista sekä laajoista maaseutualueista. Meidän on huolehdittava siitä, että kaupunkimme pysyvät mukana globaalissa kilpailussa ja että maaseudulla on mahdollisuus elää ja toimia. Itse koen, että nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Meidän on pidettävä huolta siitä, että maaseutukehitysrahastojen varat pysyvät kilpailukykyisellä tasolla. Tämä on hyödyksi ennen kaikkea Suomelle.
Ilmastokysymykseen löydämme parhaiten ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön avulla. Suomessa on paljon osaamista, mitä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä voi hyödyntää. Meidän tulee nähdä myös mahdollisuuksia tässä kysymyksessä. Ilmastokeskustelu vaatii rakentavaa lähestymistapaa vastakkainasettelun sijaan.
Minä koen, että Suomella on paljon saatavaa eurooppalaisesta yhteistyöstä. EU ei ole täydellinen ja sitä tulee edelleen kehittää. EU:n alkuperäisenä ajatuksena oli taata rauha Euroopassa ja tässä työssä EU on onnistunut oivallisesti. Nyt meidän tulee pitää kiinni arvoistamme ja kehittää EU:ta edelleen. Tätä varten tarvitsemme aktiivisia europarlamentaarikoita, jotka tekevät töitä Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan puolesta.
HENRIK WICKSTRÖM
Eurovaaliehdokas, RKP
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
Sunnuntaina 26. toukokuuta käydään eurovaalit. Kyseessä ovat tärkeät vaalit, jolloin eurooppalaiset valitsevat mantereemme tulevaisuuden suunnan.
Minä koen, että EU-jäsenyys avaa Suomelle ja suomalaisille paljon mahdollisuuksia. Tämä näkyy myös meillä paikallisesti täällä Länsi-Uudellamaalla. Alueemme yritykset voivat hyödyntää EU:n sisämarkkinoita omassa viennissään, yhdistykset voivat hakea erilaisia tukia esim. seurantalojen kunnostamista varten ja EU:n rakennerahastot voivat tukea omalta osaltaan alueemme kehitystä.
Mielestäni meidän tulee EU:n sisällä panostaa innovatiivisuuteen. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä elementtejä siinä, että uudet ideat kukoistavat. Samalla meidän on kannustettava siihen, että uusia ideoita kokeillaan. Meidän tulee myös luo hyvät toimintaedellytykset yrittäjyydelle. Turhaa byrokratiaa pitää EU:n toimesta välttää. EU:n tulisi olla hankkeiden mahdollistaja.
Kaikille toimijoille toimivat sisämarkkinat ovat tärkeät. Markkinoita tulee entisestään kehittää, sillä tämä hyödyttää suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia. Meidän on huolehdittava siitä, että taloutemme unionin sisällä on kestävällä pohjalla. Meillä pitää olla yhteiset talouden pelisäännöt, joita Euro-maiden on noudatettava. Ilman hyvinvoivaa taloutta ei yhteistä unioniamme voi kehittää emmekä voi turvata hyvinvointia sen kansalaisille.
Työllisyyden edistämiseksi on tehtävä laajemmin ja ponnekkaammin työtä. Euroopassa on suuria haasteita esim. nuorisotyöttömyyden suhteen, johon on löydyttävä ratkaisuja.
Toimiva infrastruktuuri luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja elinkeinoelämälle, mutta myös sujuvalle arjelle. EU:n tulee jatkossakin kehittää infrastruktuuria – tieverkostoa, rautateitä, meriväyliä jne. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi pystyy vahvemmin hyödyntämään niitä rahoitusmahdollisuuksia ja tukirahoja, joita EU tarjoaa. Meidän alueemme infrastruktuuri, kuten esim. rantarata, tulisi myös EU-tasolla tuoda esiin.
Digitalisaatio mahdollistaa myös uusia ratkaisuja, joita meidän on hyödynnettävä turvallisuusnäkökulma huomioon ottaen. Samalla meidän on panostettava kyberturvallisuuden edistämiseen. Meidän on esimerkiksi varmistettava toimivat verkot Euroopassa esim. kuituverkon avulla.
Eurooppa koostuu urbaaneista kaupungeista sekä laajoista maaseutualueista. Meidän on huolehdittava siitä, että kaupunkimme pysyvät mukana globaalissa kilpailussa ja että maaseudulla on mahdollisuus elää ja toimia. Itse koen, että nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Meidän on pidettävä huolta siitä, että maaseutukehitysrahastojen varat pysyvät kilpailukykyisellä tasolla. Tämä on hyödyksi ennen kaikkea Suomelle.
Ilmastokysymykseen löydämme parhaiten ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön avulla. Suomessa on paljon osaamista, mitä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä voi hyödyntää. Meidän tulee nähdä myös mahdollisuuksia tässä kysymyksessä. Ilmastokeskustelu vaatii rakentavaa lähestymistapaa vastakkainasettelun sijaan.
Minä koen, että Suomella on paljon saatavaa eurooppalaisesta yhteistyöstä. EU ei ole täydellinen ja sitä tulee edelleen kehittää. EU:n alkuperäisenä ajatuksena oli taata rauha Euroopassa ja tässä työssä EU on onnistunut oivallisesti. Nyt meidän tulee pitää kiinni arvoistamme ja kehittää EU:ta edelleen. Tätä varten tarvitsemme aktiivisia europarlamentaarikoita, jotka tekevät töitä Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan puolesta.
HENRIK WICKSTRÖM
Eurovaaliehdokas, RKP
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi