KIRKKONUMMI
Olemme kunnan eri luottamuselimissä puhuneet ja pohtineet, mistä johtuu kunnan asukasmäärän hidas kasvu, sehän junnaa melkein paikallaan. Miksi kunta ei ole kiinnostava muuttokohde? Oikeaa vastausta etsitään kiivaasti edelleen.
Tiedossa on, että maassammekin on vallalla kaupungistuminen, urbanisoituminen. Siinä olemme asiantuntijoiden mukaan kovasti jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna. Nyt kuitenkin ilmiö on täällä ja se lienee yksi syy oman kuntamme hitaaseen väestönkasvuun.
Ei muutto kaupunkeihin uutta ole. Ainakin vanhempi väki muistaa vuosien takaa maaltapakoilmiön ja uusien elämisenmahdollisuuksien etsimisen Helsingin seudulta. Sen seurauksena Kirkkonummi kehittyi ja kasvoi joinakin vuosina ihan liiankin nopeasti.
Sellaista kasvuvauhtia tuskin kukaan toivoo, mutta hillittyä ja hallittua kasvua kyllä.
”Omavaraista kasvua” on edelleen jonkun verran, syntyvyys on tosin pienentynyt meilläkin. Myös sisään- ja ulosmuuttoa verrattaessa sisäänmuutto on positiivisesti aavistuksen verran suurempaa. Kunnasta muuttamisen syitä ei tarkasti tiedetä. Arveluja löytyy kyllä: pitkä työmatka, puutteita ehkä palveluissa, asumismahdollisuudet jne.
Kun megatrendi on ollut ja on edelleen kaupungistuminen, on liikettä toisinkin päin. Luin mielenkiinnolla uutista Pariisin väkiluvun vähenemisestä ja maalle tai pienempiin kaupunkeihin muuttamisesta. Uutisen mukaan Ranskassa kaupungistumisen tahti on pysähtynyt ensimmäistä kertaa sitten 1940- luvun lopun. Ihmiset lähtevät pakoon melua ja ilmansaasteita, etsivät rauhallisempaa elämänmenoa. Tämä mahdollisuus on ehkä vain harvoilla ja valituilla, joilla on mahdollisuus toimeentuloon tavalla tai toisella suurkaupungin ulkopuolella. Toisaalta paljon puhutaan etätyöstä, jolloin et ole työpaikkaan sidottu. Ehkä siihen on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia. Muutoksen tuulia ilmassa?
Meillä pääkaupunki jatkaa edelleen kasvua, mutta myös Helsingistä on muutto lähikuntiin kiihtynyt Helsingin kaupunkitutkimuksen mukaan. Kumma kyllä muutto ei kuitenkaan ole mainittavasti kohdentunut meidän kuntaan sen sijaan esim. Nurmijärvelle kyllä. Syytä voimme yrittää pohtia ja arvailla. Onkohan ns. Nurmijärvi-ilmiö nostamassa päätään? Olisiko sijaa myös Kirkkonummi-ilmiölle?
Kunnan talousarvion laatiminen on meneillään tiukassa taloustilanteessa. Meidän kaltaisessa asuinkunnassa nimenomaan kuntalaisten maksamat tuloverot ovat kriittisen tärkeät kunnan talouden kannalta. Jos meitä on enemmän yhdessä, tillsammans, pärjäämme paremmin.
PIRKKO LEHTINEN
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
Olemme kunnan eri luottamuselimissä puhuneet ja pohtineet, mistä johtuu kunnan asukasmäärän hidas kasvu, sehän junnaa melkein paikallaan. Miksi kunta ei ole kiinnostava muuttokohde? Oikeaa vastausta etsitään kiivaasti edelleen.
Tiedossa on, että maassammekin on vallalla kaupungistuminen, urbanisoituminen. Siinä olemme asiantuntijoiden mukaan kovasti jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna. Nyt kuitenkin ilmiö on täällä ja se lienee yksi syy oman kuntamme hitaaseen väestönkasvuun.
Ei muutto kaupunkeihin uutta ole. Ainakin vanhempi väki muistaa vuosien takaa maaltapakoilmiön ja uusien elämisenmahdollisuuksien etsimisen Helsingin seudulta. Sen seurauksena Kirkkonummi kehittyi ja kasvoi joinakin vuosina ihan liiankin nopeasti.
Sellaista kasvuvauhtia tuskin kukaan toivoo, mutta hillittyä ja hallittua kasvua kyllä.
”Omavaraista kasvua” on edelleen jonkun verran, syntyvyys on tosin pienentynyt meilläkin. Myös sisään- ja ulosmuuttoa verrattaessa sisäänmuutto on positiivisesti aavistuksen verran suurempaa. Kunnasta muuttamisen syitä ei tarkasti tiedetä. Arveluja löytyy kyllä: pitkä työmatka, puutteita ehkä palveluissa, asumismahdollisuudet jne.
Kun megatrendi on ollut ja on edelleen kaupungistuminen, on liikettä toisinkin päin. Luin mielenkiinnolla uutista Pariisin väkiluvun vähenemisestä ja maalle tai pienempiin kaupunkeihin muuttamisesta. Uutisen mukaan Ranskassa kaupungistumisen tahti on pysähtynyt ensimmäistä kertaa sitten 1940- luvun lopun. Ihmiset lähtevät pakoon melua ja ilmansaasteita, etsivät rauhallisempaa elämänmenoa. Tämä mahdollisuus on ehkä vain harvoilla ja valituilla, joilla on mahdollisuus toimeentuloon tavalla tai toisella suurkaupungin ulkopuolella. Toisaalta paljon puhutaan etätyöstä, jolloin et ole työpaikkaan sidottu. Ehkä siihen on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia. Muutoksen tuulia ilmassa?
Meillä pääkaupunki jatkaa edelleen kasvua, mutta myös Helsingistä on muutto lähikuntiin kiihtynyt Helsingin kaupunkitutkimuksen mukaan. Kumma kyllä muutto ei kuitenkaan ole mainittavasti kohdentunut meidän kuntaan sen sijaan esim. Nurmijärvelle kyllä. Syytä voimme yrittää pohtia ja arvailla. Onkohan ns. Nurmijärvi-ilmiö nostamassa päätään? Olisiko sijaa myös Kirkkonummi-ilmiölle?
Kunnan talousarvion laatiminen on meneillään tiukassa taloustilanteessa. Meidän kaltaisessa asuinkunnassa nimenomaan kuntalaisten maksamat tuloverot ovat kriittisen tärkeät kunnan talouden kannalta. Jos meitä on enemmän yhdessä, tillsammans, pärjäämme paremmin.
PIRKKO LEHTINEN
valtuutettu
kunnanhallituksen jäsen
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi