KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Syväjärvellä nuotalla tehdyissä koekalastuksissa viime syksynä saatiin saaliiksi kaikkiaan 490 kg kalaa. Kalastuksen tarkoituksena on ollut selvittää onnistuuko järvessä hoitokalastus nuotalla, paljonko järvessä on kalaa ja minkä verran ravinteita vedestä voidaan poistaa kalastamalla. Nuottauksessa saaliiksi saatiin yhteensä noin 490 kiloa kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä noin 33 717 kalaa ja seitsemän eri kalalajia. Kalalajit olivat ahven, hauki, kiiski, lahna, salakka, sorva ja särki. Saaliin kokonaispainon ollessa noin 490 kiloa, tuli yhden nuotatun hehtaarin saaliiksi noin 89 kg/hehtaari.
Saaliiksi saadut kalat toimitettiin mittauksien ja arvioinnin jälkeen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle biojätteeksi. Suuremmat petokalat laskettiin takaisin järveen.
Särki oli kalastuksen runsain laji kappalemäärässä mitattuna, niitä saatiin yhteensä n. 9650 kappaletta. Särjen laskennallinen keskipaino oli 9,75 g/kpl. Suurin osa särjistä oli 8 -12 cm mittaisia.
Ahvenia saatiin kalastuksessa yhteensä noin 8540 kappaletta. Ahventen keskipaino oli 3,51 grammaa. Kalastuksen saalisotannan ja saaliin näköhavainnon perusteella suuremmat ahvenet puuttuvat lähes kokonaan järvestä, sillä koko nuottasaaliin joukossa oli vain 9 kappaletta yli 15 cm mittaisia ahvenia.
Lahnoja saatiin saaliiksi 6663 kappaletta. Lahnojen osuus saaliin biomassasta oli noin 62%. Lahnojen pituusjakauman ja saalisotannan perusteella lahna on lisääntynyt useampana vuotena hyvin ja on järven valtalaji.
Koekalastuksessa saatiin 43 haukea, joiden yhteenlaskettu paino oli noin 29 kiloa. Suurin osa hauista oli 20-25 cm pitkiä ja noin 100-300 grammaa painavia. Saaliissa ei ollut montaa isompaa haukea. Suurin hauki oli 58 cm pitkä ja noin 1,2-1,5 kiloa painava.
Kalastuksessa saatiin saaliiksi myös salakoita, sorvia ja kiiskejä. Kiiskien määrä oli runsas, noin 8500 kappaletta, mutta kaikki kiisket olivat pienikokoisia ja mitaltaan 4-8 cm, kiiskien keskipaino oli 2,9 grammaa. Salakoita saatiin 267 kappaletta ja sorvia 22 kappaletta.
Saalisotannan ja vapautettujen petokalojen perusteella Syväjärven kaloista petokalojen osuus on noin 6 % biomassasta ja alle 1 % kappaleista. Petokaloiksi Syväjärvellä lasketaan hauki ja yli 15 cm mittainen ahven. Kalastuksessa saatiin vain muutamia suurempia ahvenia ja kohtuullisesti haukia, eivätkä ne yksinään pysty pitämään ylitiheää särkikalakantaa aisoissa.
Syväjärvellä kalastuksen perusteella petokalojen ja muiden kalojen suhteesta voidaan todeta, että järvessä on haukia, mutta erittäin huonosti isompia ahvenia. Järvestä puuttuvat isommat petokalat kokonaan ja järven valtalaji on lahna, mitä pienikokoiset ahvenet ja särjet eivät pysty käyttämään ravintona. Koska hauki on pienikokoista, se ei pysty käyttämään järven valtalajia lahnaa ravinnoksi ja samalla säätelemään sen määrää.
Syväjärven kalaston kokojakaumasta voidaan päätellä, että lähes kaikki järven kalat ovat pienikokoisia. Tämä saattaa osin johtua liian tiheästä kalastosta, jolloin kaloilla on kova ravintokilpailu ja kalasto kääpiöityy, eikä järvessä ole riittävästi eläinplanktonia pienten kalojen ravinnoksi. Tämä eläinplanktonin puute voi myös omalta osaltaan selittää järveä aika ajoin vaivaavat leväkukinnot, koska yksi merkittävimmistä leväkukintojen aiheuttajista on vähäinen eläinplanktonin määrä. Tämä johtuu siitä, että eläinplankton omalta osaltaan pitää kurissa kasviplanktonmääriä ja näin ollen ehkäisee esim. haitallisia sinileväkukintoja.
Toinen merkittävä syy saattaa olla esim. talvisin järven vedessä tapahtuva osittainen happikato, jolloin isoimmat yksilöt menehtyvät pieniä yksilöitä herkemmin. Kuitenkin voidaan todeta, että järvessä ei ainakaan muutamaan vuoteen ole ollut täydellistä happikatoa, koska Syväjärvessä tavataan salakkaa ja kaikista saaliiksi saaduista kaloista saatiin muutama lisääntymiskykyinen yksilö.
Syväjärvi (Djupström) on pieni ja matala järvi Kirkkonummella. Syväjärven pinta-ala on noin 15 hehtaaria, järvi on pitkänmallinen ja sen suurin syvyys on noin 3,5 metriä.
Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsi raportin tiedokseen tammikuun kokouksessaan. Raportin on laatinut Jomiset Oy.
LAHNOJA saatiin saaliiksi 6663 kappaletta. Lahnojen osuus saaliin biomassasta oli noin 62% ja se on järven valtalaji. Arkistokuva.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Syväjärvellä nuotalla tehdyissä koekalastuksissa viime syksynä saatiin saaliiksi kaikkiaan 490 kg kalaa. Kalastuksen tarkoituksena on ollut selvittää onnistuuko järvessä hoitokalastus nuotalla, paljonko järvessä on kalaa ja minkä verran ravinteita vedestä voidaan poistaa kalastamalla. Nuottauksessa saaliiksi saatiin yhteensä noin 490 kiloa kalaa. Saaliiksi saatiin yhteensä noin 33 717 kalaa ja seitsemän eri kalalajia. Kalalajit olivat ahven, hauki, kiiski, lahna, salakka, sorva ja särki. Saaliin kokonaispainon ollessa noin 490 kiloa, tuli yhden nuotatun hehtaarin saaliiksi noin 89 kg/hehtaari.
Saaliiksi saadut kalat toimitettiin mittauksien ja arvioinnin jälkeen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle biojätteeksi. Suuremmat petokalat laskettiin takaisin järveen.
Särki oli kalastuksen runsain laji kappalemäärässä mitattuna, niitä saatiin yhteensä n. 9650 kappaletta. Särjen laskennallinen keskipaino oli 9,75 g/kpl. Suurin osa särjistä oli 8 -12 cm mittaisia.
Ahvenia saatiin kalastuksessa yhteensä noin 8540 kappaletta. Ahventen keskipaino oli 3,51 grammaa. Kalastuksen saalisotannan ja saaliin näköhavainnon perusteella suuremmat ahvenet puuttuvat lähes kokonaan järvestä, sillä koko nuottasaaliin joukossa oli vain 9 kappaletta yli 15 cm mittaisia ahvenia.
Lahnoja saatiin saaliiksi 6663 kappaletta. Lahnojen osuus saaliin biomassasta oli noin 62%. Lahnojen pituusjakauman ja saalisotannan perusteella lahna on lisääntynyt useampana vuotena hyvin ja on järven valtalaji.
Koekalastuksessa saatiin 43 haukea, joiden yhteenlaskettu paino oli noin 29 kiloa. Suurin osa hauista oli 20-25 cm pitkiä ja noin 100-300 grammaa painavia. Saaliissa ei ollut montaa isompaa haukea. Suurin hauki oli 58 cm pitkä ja noin 1,2-1,5 kiloa painava.
Kalastuksessa saatiin saaliiksi myös salakoita, sorvia ja kiiskejä. Kiiskien määrä oli runsas, noin 8500 kappaletta, mutta kaikki kiisket olivat pienikokoisia ja mitaltaan 4-8 cm, kiiskien keskipaino oli 2,9 grammaa. Salakoita saatiin 267 kappaletta ja sorvia 22 kappaletta.
Saalisotannan ja vapautettujen petokalojen perusteella Syväjärven kaloista petokalojen osuus on noin 6 % biomassasta ja alle 1 % kappaleista. Petokaloiksi Syväjärvellä lasketaan hauki ja yli 15 cm mittainen ahven. Kalastuksessa saatiin vain muutamia suurempia ahvenia ja kohtuullisesti haukia, eivätkä ne yksinään pysty pitämään ylitiheää särkikalakantaa aisoissa.
Syväjärvellä kalastuksen perusteella petokalojen ja muiden kalojen suhteesta voidaan todeta, että järvessä on haukia, mutta erittäin huonosti isompia ahvenia. Järvestä puuttuvat isommat petokalat kokonaan ja järven valtalaji on lahna, mitä pienikokoiset ahvenet ja särjet eivät pysty käyttämään ravintona. Koska hauki on pienikokoista, se ei pysty käyttämään järven valtalajia lahnaa ravinnoksi ja samalla säätelemään sen määrää.
Syväjärven kalaston kokojakaumasta voidaan päätellä, että lähes kaikki järven kalat ovat pienikokoisia. Tämä saattaa osin johtua liian tiheästä kalastosta, jolloin kaloilla on kova ravintokilpailu ja kalasto kääpiöityy, eikä järvessä ole riittävästi eläinplanktonia pienten kalojen ravinnoksi. Tämä eläinplanktonin puute voi myös omalta osaltaan selittää järveä aika ajoin vaivaavat leväkukinnot, koska yksi merkittävimmistä leväkukintojen aiheuttajista on vähäinen eläinplanktonin määrä. Tämä johtuu siitä, että eläinplankton omalta osaltaan pitää kurissa kasviplanktonmääriä ja näin ollen ehkäisee esim. haitallisia sinileväkukintoja.
Toinen merkittävä syy saattaa olla esim. talvisin järven vedessä tapahtuva osittainen happikato, jolloin isoimmat yksilöt menehtyvät pieniä yksilöitä herkemmin. Kuitenkin voidaan todeta, että järvessä ei ainakaan muutamaan vuoteen ole ollut täydellistä happikatoa, koska Syväjärvessä tavataan salakkaa ja kaikista saaliiksi saaduista kaloista saatiin muutama lisääntymiskykyinen yksilö.
Syväjärvi (Djupström) on pieni ja matala järvi Kirkkonummella. Syväjärven pinta-ala on noin 15 hehtaaria, järvi on pitkänmallinen ja sen suurin syvyys on noin 3,5 metriä.
Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsi raportin tiedokseen tammikuun kokouksessaan. Raportin on laatinut Jomiset Oy.
LAHNOJA saatiin saaliiksi 6663 kappaletta. Lahnojen osuus saaliin biomassasta oli noin 62% ja se on järven valtalaji. Arkistokuva.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi