KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Rakennus- ja ympäristölautakunta on merkinnyt tiedokseen Mankinjoen ja Estbyånin vesistöjen sähkökoekalastusten tulokset vuodelta 2019. Sähkökoekalastuksia tehtiin vuoden 2019 aikana 15 eri koealalla. Tarkoituksena on ollut selvittää vesistöjen kalastoa virtavesien hoidon ja kunnostuksen pohjaksi.
Mankinjoen vesistöalueella koekalastuksia tehtiin Loojärven yläpuolisissa virtavesissä Kauhalanjoessa, Kakarlammenpurossa, Kalljärvenojassa, Lamminojassa, Kalakoskibäckenissä ja Tampajanpurossa. Kalastusten perusteella alueen virtavesien kalalajisto koostuu yleislajeista, kuten hauesta, ahvenesta, kiiskestä ja särkikaloista, joita tavataan lähes kaikkialla seudun seisovissa ja virtaavissa vesissä. Kalakoskibäckenistä saatiin pikkunahkiaisen tai nahkiaisen toukkia. Toukkavaiheessa lajia ei pysty määrittämään, mutta raportissa arvioidaan kyseessä olevan pikkunahkiainen, jota tavataan lähes koko Suomessa kaiken kokoisissa virtavesissä. Kalojen lisäksi saaliiksi saatiin täplärapuja.
Aiemmin on pidetty mahdollisena, että joissain Loojärven yläpuolisissa virtavesissä olisi saattanut säilyä patoamisesta ja perkauksista huolimatta pieni paikallinen taimenkanta. Koekalastusten perusteella tällaisen taimenkannan säilyminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Näin ollen taimenen siirtoistutusten suunnittelulle ja toteuttamiselle Loojärven yläpuolisiin virtavesiin ei katsota olevan esteitä.
Estbyånin vesistöalueella koekalastuksia tehtiin Estbyånin päähaarassa ja tämän yläjuoksun sivuhaaroissa sekä Jolkbynjoessa. Kalastusten perusteella taimen muodostaa valtaosan kohteena olleiden virta-alueiden kalastosta. Kohteiden muu kalalajisto koostuu koekalastusten perusteella yleislajeista, kuten hauesta, ahvenesta, kiiskestä, särkikaloista ja piikkikaloista. Kvarnbyånista saatiin yksi aikuinen merestä kudulle noussut nahkiainen, mikä vahvistaa lajin kuuluvan Estbyånin vesistön kalastoon. Kalojen lisäksi saaliiksi saatiin täplärapuja.
Koekalastuksissa saaliiksi saaduista taimenista valtaosa ei kokonsa perusteella sopinut yhteenkään tunnettuun Estbyånin vesistön virtavesiin tehtyyn istutukseen, eivätkä ne myöskään ulkoisten tuntomerkkiensä perusteella vaikuttaneet poikasistukkailta. Estbyånin vesistön virtavesiin on Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n toimesta tehty taimenen kotiutusistutuksia vuosina 2008–2010, 2012–2013 ja 2019. Raportissa arvioidaan, että koekalastuksissa saaliiksi saadut taimenet ovat yhtä yksilöä lukuun ottamatta villejä luonnonkudusta Estbyånin vesistössä syntyneitä yksilöitä.
Koekalastusten tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että Estbyånin vesistön alajuoksulle on vähitellen kotiutumassa luonnonvarainen meritaimenkanta. Taimenen lisääntymistä on koekalastusten perusteella tapahtunut myös vesistön yläjuoksulla ainakin kolmena peräkkäisenä vuotena. Poikastiheydet ovat koekalastusten perusteella toistaiseksi vielä varsin pieniä lukuun ottamatta Estbyånin Kvarnbyån-nimisen osuuden alajuoksua, jossa taimenen poikastiheys on ainakin näiden koekalastusten perusteella kohtuullisen korkea.
Raportin mukaan taimenen poikastuotanto on Estbyånin vesistön virtavesissä todennäköisesti rajoittunut edelleen varsin rajallisille alueille, joissa olosuhteet soveltuvat parhaiten lajin lisääntymiseen. Koekalastusten heikko tulos Överbynkoskesta johtuu ilmeisesti siitä, että koskeen riittävä alivirtaama on vedensäännöstelyn vuoksi kuivina ajanjaksoina niukka ja riittää vesittämään vain osan uomasta.
Muualla Estbyånin vesistössä taimenen poikastuotantoa rajoittaa eniten sopivien lisääntymisalueiden puute. Kutuun soveltuvia karkeasta sorasta koostuvia pohjia ja poikasille suojaa tarjoavia kivikoita on hyvin niukasti virta-alueille tehtyjen perkausten seurauksena. Virta-alueiden palauttaminen ja kunnostaminen hyödyttäisi taimenen ohella muitakin vaelluskaloja ja yleisemmin virtavesiluontoa. Vaellusesteiden poistaminen mahdollistaisi vaelluskalojen nousun ylävirtaan.
Estbyånin vesistössä vuosittain kutevien taimenemojen määrä on todennäköisesti yhä hyvin pieni. Karkeasti arvioituna korkeintaan muutamia kymmeniä sukukypsiä yksilöitä. Osa yksilöistä lähtee poikasvaiheen jälkeen syönnösvaellukselle merialueelle ja osa jää jokivesistöön kasvamaan sukukypsäksi. Lisääntymiseen osallistuu merivaelluksen tehneitä ja paikallisia yksilöitä. Tätä tukevat myös aiemmin tehdyt havainnot kutupesistä. Vähälukuinen vasta kotiutumassa oleva taimenkanta ei kestä minkäänlaista salakalastusta joessa tai jokisuulla. Koekalastusten yhteydessä havaittiin, että ainakin Kvarnbyånin alajuoksulla jokivarteen oli tallattu polkuverkosto, joka viittasi nimenomaan salakalastukseen taimenpitoisilla virta-alueilla. Kvarnbyånin alueella tapahtuu yhden maanomistajan mukaan myös salaravustusta. Asia olisi hyvä huomioida Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen tulevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ja alueella tehtävässä kalastuksenvalvonnassa.
ESTBYÅNIN vesistön alajuoksulle on kotiutumassa luonnonvarainen meritaimenkanta. Kuvassa taimenistukas, arkistokuva.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Rakennus- ja ympäristölautakunta on merkinnyt tiedokseen Mankinjoen ja Estbyånin vesistöjen sähkökoekalastusten tulokset vuodelta 2019. Sähkökoekalastuksia tehtiin vuoden 2019 aikana 15 eri koealalla. Tarkoituksena on ollut selvittää vesistöjen kalastoa virtavesien hoidon ja kunnostuksen pohjaksi.
Mankinjoen vesistöalueella koekalastuksia tehtiin Loojärven yläpuolisissa virtavesissä Kauhalanjoessa, Kakarlammenpurossa, Kalljärvenojassa, Lamminojassa, Kalakoskibäckenissä ja Tampajanpurossa. Kalastusten perusteella alueen virtavesien kalalajisto koostuu yleislajeista, kuten hauesta, ahvenesta, kiiskestä ja särkikaloista, joita tavataan lähes kaikkialla seudun seisovissa ja virtaavissa vesissä. Kalakoskibäckenistä saatiin pikkunahkiaisen tai nahkiaisen toukkia. Toukkavaiheessa lajia ei pysty määrittämään, mutta raportissa arvioidaan kyseessä olevan pikkunahkiainen, jota tavataan lähes koko Suomessa kaiken kokoisissa virtavesissä. Kalojen lisäksi saaliiksi saatiin täplärapuja.
Aiemmin on pidetty mahdollisena, että joissain Loojärven yläpuolisissa virtavesissä olisi saattanut säilyä patoamisesta ja perkauksista huolimatta pieni paikallinen taimenkanta. Koekalastusten perusteella tällaisen taimenkannan säilyminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Näin ollen taimenen siirtoistutusten suunnittelulle ja toteuttamiselle Loojärven yläpuolisiin virtavesiin ei katsota olevan esteitä.
Estbyånin vesistöalueella koekalastuksia tehtiin Estbyånin päähaarassa ja tämän yläjuoksun sivuhaaroissa sekä Jolkbynjoessa. Kalastusten perusteella taimen muodostaa valtaosan kohteena olleiden virta-alueiden kalastosta. Kohteiden muu kalalajisto koostuu koekalastusten perusteella yleislajeista, kuten hauesta, ahvenesta, kiiskestä, särkikaloista ja piikkikaloista. Kvarnbyånista saatiin yksi aikuinen merestä kudulle noussut nahkiainen, mikä vahvistaa lajin kuuluvan Estbyånin vesistön kalastoon. Kalojen lisäksi saaliiksi saatiin täplärapuja.
Koekalastuksissa saaliiksi saaduista taimenista valtaosa ei kokonsa perusteella sopinut yhteenkään tunnettuun Estbyånin vesistön virtavesiin tehtyyn istutukseen, eivätkä ne myöskään ulkoisten tuntomerkkiensä perusteella vaikuttaneet poikasistukkailta. Estbyånin vesistön virtavesiin on Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n toimesta tehty taimenen kotiutusistutuksia vuosina 2008–2010, 2012–2013 ja 2019. Raportissa arvioidaan, että koekalastuksissa saaliiksi saadut taimenet ovat yhtä yksilöä lukuun ottamatta villejä luonnonkudusta Estbyånin vesistössä syntyneitä yksilöitä.
Koekalastusten tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että Estbyånin vesistön alajuoksulle on vähitellen kotiutumassa luonnonvarainen meritaimenkanta. Taimenen lisääntymistä on koekalastusten perusteella tapahtunut myös vesistön yläjuoksulla ainakin kolmena peräkkäisenä vuotena. Poikastiheydet ovat koekalastusten perusteella toistaiseksi vielä varsin pieniä lukuun ottamatta Estbyånin Kvarnbyån-nimisen osuuden alajuoksua, jossa taimenen poikastiheys on ainakin näiden koekalastusten perusteella kohtuullisen korkea.
Raportin mukaan taimenen poikastuotanto on Estbyånin vesistön virtavesissä todennäköisesti rajoittunut edelleen varsin rajallisille alueille, joissa olosuhteet soveltuvat parhaiten lajin lisääntymiseen. Koekalastusten heikko tulos Överbynkoskesta johtuu ilmeisesti siitä, että koskeen riittävä alivirtaama on vedensäännöstelyn vuoksi kuivina ajanjaksoina niukka ja riittää vesittämään vain osan uomasta.
Muualla Estbyånin vesistössä taimenen poikastuotantoa rajoittaa eniten sopivien lisääntymisalueiden puute. Kutuun soveltuvia karkeasta sorasta koostuvia pohjia ja poikasille suojaa tarjoavia kivikoita on hyvin niukasti virta-alueille tehtyjen perkausten seurauksena. Virta-alueiden palauttaminen ja kunnostaminen hyödyttäisi taimenen ohella muitakin vaelluskaloja ja yleisemmin virtavesiluontoa. Vaellusesteiden poistaminen mahdollistaisi vaelluskalojen nousun ylävirtaan.
Estbyånin vesistössä vuosittain kutevien taimenemojen määrä on todennäköisesti yhä hyvin pieni. Karkeasti arvioituna korkeintaan muutamia kymmeniä sukukypsiä yksilöitä. Osa yksilöistä lähtee poikasvaiheen jälkeen syönnösvaellukselle merialueelle ja osa jää jokivesistöön kasvamaan sukukypsäksi. Lisääntymiseen osallistuu merivaelluksen tehneitä ja paikallisia yksilöitä. Tätä tukevat myös aiemmin tehdyt havainnot kutupesistä. Vähälukuinen vasta kotiutumassa oleva taimenkanta ei kestä minkäänlaista salakalastusta joessa tai jokisuulla. Koekalastusten yhteydessä havaittiin, että ainakin Kvarnbyånin alajuoksulla jokivarteen oli tallattu polkuverkosto, joka viittasi nimenomaan salakalastukseen taimenpitoisilla virta-alueilla. Kvarnbyånin alueella tapahtuu yhden maanomistajan mukaan myös salaravustusta. Asia olisi hyvä huomioida Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen tulevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ja alueella tehtävässä kalastuksenvalvonnassa.
ESTBYÅNIN vesistön alajuoksulle on kotiutumassa luonnonvarainen meritaimenkanta. Kuvassa taimenistukas, arkistokuva.
Jussi Salo
SIUNTIO
KIRKKONUMMI
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi