KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Joukko tarmokkaita kirkkonummelaisia varhaiskasvattajia on valmistunut ympäristökasvattajiksi.
– Olemme lähteneet Kirkkonummen varhaiskasvatuksen toiminnassa vahvistamaan kestävyysajattelua ja ympäristökasvatusta sekä lisäämään luontopedagogiikkaa, avaa varhaiskasvatusjohtaja Anu Vesiluoma kunnan päätöstä kouluttaa oppisopimuksin kasvattajiaan.
Vastavalmistuneet uudet ammattilaiset edistävät toimipaikoissaan työtapoja ja arvoja, joilla tuetaan niin lapsia, perheitä kuin kollegoita kasvuun kohti kestävämpää elämäntapaa.
– Keskeisenä tavoitteena on ekososiaalinen sivistys: lapset oppivat ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia muihin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan niin lähellä kuin kaukanakin, selventää Vesiluoma.
Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa Suomen ympäristöopisto SYKLI:ssä. Opinnot kestävät reilun vuoden sisältäen säännöllisiä lähiopetuspäiviä.
– Syksyllä 2018 varhaiskasvatuksessa lähdettiin kouluttamaan ensimmäinen erä ympäristökasvattajia. Vastavalmistuneet kasvattajat ovat antaneet hyvää palautetta koulutuksen sisällöistä ja toteuttamisesta, kertoo Vesiluoma.
Opintojen myötä löytyy muita samat arvot jakavia kollegoita ja henkilökohtaisestikin tärkeiden asioiden eteenpäin vieminen yhdessä on voimaannuttavaa.
– Lähiopetuspäivät olivat todella mielenkiintoiset ja antoivat rutkasti lisää motivaatiota työhömme, summaa tunnelmiaan myös vastavalmistunut Susanna Reijonen.
– Syklin kanssa upeasti sujunut yhteistyö saa pian jatkoa. Seuraava koulutusryhmä aloittaa opintonsa jo tänä keväänä, lisää Vesiluoma. Jatkoa on siis luvassa.
Ensimmäisen ympäristökasvattajaryhmän opintojen myötä saatiin kuntaan luotua myös yhteisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen.
– Kuntatasoisen ympäristökasvatussuunnitelman tavoitteena on saada varhaiskasvatukseen yhtenäinen näkemys ympäristökasvatuksesta ja kestävästä elämäntavasta. Se täydentää ja konkretisoi kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmia. Pyrimme kirjoittamaan selkeän, helposti luettavan ja sisäistettävän suunnitelman, kiteyttävät näyttötyönään suunnitelman laatineet Krista Kurki ja Terhi Hakkarainen.
Viiden opiskelijan yhteisvoimin valmistui myös Ulkona oppimisen ABC, joka sanoittaa kasvattajille ja kodeille tarkemmin ulkona toimimisen pedagogista sisältöä. Tämä työ jaetaan kaikkiin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin tukemaan kunnan varhaiskasvatuksen linjausta viikoittaisista pedagogisista metsäpäivistä.
Opiskelijoiden myötä varhaiskasvatus on saanut myös ulkona oppimiseen painottuvia ryhmiä. Ympäristökasvattaja Silja Tawast aloitti metsäryhmätoiminnan Neidonkallion päiväkodissa sekä Johanna Barck luonto- ja ympäristöpainotteisen esiopetusryhmän Finnsbackan päiväkodissa opintoihinsa liittyvinä kehittämishankkeina. Näissä ryhmissä lapset sekä aikuiset sitoutuvat viettämään kiireetöntä ulkoilmaelämää säällä kuin säällä.
– Metsä oppimisympäristönä luo toki haasteita kasvattajille ja vaatii vähän enemmän, mm. tarvikkeiden kuljetuksen ja ruokailun järjestämisen, mutta antaa paljon enemmän. Metsässä on tilaa, sinne mahtuu ääntä ja omaa rauhaa. Siellä ei tarvitse kinastella leluista, siellä luovuus ja mielikuvitus pääsevät valloilleen, avaa Tawast metsässä toimimisen hyötyjä niin lasten kuin kasvattajienkin näkökulmasta.
– Vuoden 2019 lopulla valmistui ensimmäinen varhaiskasvatuksen kotarakennus, joka tulee toimimaan yhtenä ulkona oppimisen tukikohtana. Kodan avajaisia valmistellaan parhaillaan. Kotaa on paljon toivottu ja odotettu - kiitos siitä kuuluu kunnan päättäjille, jotka tämän ovat lapsille mahdollistaneet, kertoo kunnan muista tukitoimista ulkona oppimisen suhteen Vesiluoma.
Ympäristökasvatus on noussut yhdeksi tämän yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Tarvitsemme taitoa sopeutua elämään yhden maapallon antamissa rajoissa.
– Varhaiskasvatusta ohjaavat kansalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet suuntaavat meitä huomioimaan kaikessa toiminnassa kestävän elämäntavan välttämättömyyden niin ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin myös taloudellisestikin. Ja juuri arjen valinnoilla ja teoilla ilmennämme vastuullista suhtautumistamme luontoon ja ympäristöön, selventää Vesiluoma.
Lapset tarvitsevat luonto- ja ympäristösuhteen ymmärtääkseen ja välittääkseen ympärillään tapahtuvista asioista. Itse luontosuhde syntyy luonnossa liikkumalla ja varhaiskasvatusvuodet ovat tässä herkkyysvaihetta. Yhä harvempi lapsi liikkuu kuitenkin luonnossa oman perheen kanssa. Varhaiskasvatuksen rooli onkin kasvanut lasten luonnossa liikuttajina. Ilman luontosuhdetta työ luonnon puolesta ja luonnon antamien rajojen huomiointi kaiken toiminnan keskiössä voi jäädä merkityksettömäksi.
Pienenä opitut tavat kantavat pitkälle aikuisuuteen ja lapset toimivat myös hyvänä mallina meille aikuisille. Tärkeää on kuitenkin pitää aina mielessä, että lähtökohtaisesti pieni lapsi katsoo ympärillään olevia aikuisia mallina hänelle itselleen. Eläminen yli varojen ja velaksi ei ole malli, jota haluamme kukaan varmasti kasvattaa.
– Ympäristökasvattajien kouluttamisessa edustamme Suomen kärkikuntia, olemme suunnannäyttäjiä. Nyt on tekojen aika, terävöittää Vesiluoma.
VIRPI JUSSILA
FM/Ympäristökasvattaja/Projektipäällikkö
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Toiminnallista oppimista lähiopetuspäivissä Kopparnäsin Sandvikenissä. Kuva: Anna Kettunen.
Satu Holmlund
– Se ilo, joka lasten silmistä paistaa, kun he ihmettelevät ja tutkivat luontoa. Kuva: Silja Tawast.
Satu Holmlund
– Jos päiväkodissa sämpylä tippuu lattialle, sitä ei voi enää syödä, koska se on likainen. Mutta metsässä sämpylän ”leipälautasena” toimii kanto, sammal tai kivi, koska metsä ei ole likainen, toteaa Tawast. Kuva: Silja Tawast.
Satu Holmlund
Finnsbackan päiväkodin lasten keräämistä roskista tehty roskapoliisi. Kuva: Johanna Barck.
Satu Holmlund
Joy A. Palmerin kehittämä ympäristökasvatusmalli, niin sanottu Palmerin puu. (Kuva Sini Malminiemi, Loikkaa ulkoluokkaan- opas ulkona opettamiseen).
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Joukko tarmokkaita kirkkonummelaisia varhaiskasvattajia on valmistunut ympäristökasvattajiksi.
– Olemme lähteneet Kirkkonummen varhaiskasvatuksen toiminnassa vahvistamaan kestävyysajattelua ja ympäristökasvatusta sekä lisäämään luontopedagogiikkaa, avaa varhaiskasvatusjohtaja Anu Vesiluoma kunnan päätöstä kouluttaa oppisopimuksin kasvattajiaan.
Vastavalmistuneet uudet ammattilaiset edistävät toimipaikoissaan työtapoja ja arvoja, joilla tuetaan niin lapsia, perheitä kuin kollegoita kasvuun kohti kestävämpää elämäntapaa.
– Keskeisenä tavoitteena on ekososiaalinen sivistys: lapset oppivat ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia muihin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan niin lähellä kuin kaukanakin, selventää Vesiluoma.
Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa Suomen ympäristöopisto SYKLI:ssä. Opinnot kestävät reilun vuoden sisältäen säännöllisiä lähiopetuspäiviä.
– Syksyllä 2018 varhaiskasvatuksessa lähdettiin kouluttamaan ensimmäinen erä ympäristökasvattajia. Vastavalmistuneet kasvattajat ovat antaneet hyvää palautetta koulutuksen sisällöistä ja toteuttamisesta, kertoo Vesiluoma.
Opintojen myötä löytyy muita samat arvot jakavia kollegoita ja henkilökohtaisestikin tärkeiden asioiden eteenpäin vieminen yhdessä on voimaannuttavaa.
– Lähiopetuspäivät olivat todella mielenkiintoiset ja antoivat rutkasti lisää motivaatiota työhömme, summaa tunnelmiaan myös vastavalmistunut Susanna Reijonen.
– Syklin kanssa upeasti sujunut yhteistyö saa pian jatkoa. Seuraava koulutusryhmä aloittaa opintonsa jo tänä keväänä, lisää Vesiluoma. Jatkoa on siis luvassa.
Ensimmäisen ympäristökasvattajaryhmän opintojen myötä saatiin kuntaan luotua myös yhteisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen.
– Kuntatasoisen ympäristökasvatussuunnitelman tavoitteena on saada varhaiskasvatukseen yhtenäinen näkemys ympäristökasvatuksesta ja kestävästä elämäntavasta. Se täydentää ja konkretisoi kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmia. Pyrimme kirjoittamaan selkeän, helposti luettavan ja sisäistettävän suunnitelman, kiteyttävät näyttötyönään suunnitelman laatineet Krista Kurki ja Terhi Hakkarainen.
Viiden opiskelijan yhteisvoimin valmistui myös Ulkona oppimisen ABC, joka sanoittaa kasvattajille ja kodeille tarkemmin ulkona toimimisen pedagogista sisältöä. Tämä työ jaetaan kaikkiin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin tukemaan kunnan varhaiskasvatuksen linjausta viikoittaisista pedagogisista metsäpäivistä.
Opiskelijoiden myötä varhaiskasvatus on saanut myös ulkona oppimiseen painottuvia ryhmiä. Ympäristökasvattaja Silja Tawast aloitti metsäryhmätoiminnan Neidonkallion päiväkodissa sekä Johanna Barck luonto- ja ympäristöpainotteisen esiopetusryhmän Finnsbackan päiväkodissa opintoihinsa liittyvinä kehittämishankkeina. Näissä ryhmissä lapset sekä aikuiset sitoutuvat viettämään kiireetöntä ulkoilmaelämää säällä kuin säällä.
– Metsä oppimisympäristönä luo toki haasteita kasvattajille ja vaatii vähän enemmän, mm. tarvikkeiden kuljetuksen ja ruokailun järjestämisen, mutta antaa paljon enemmän. Metsässä on tilaa, sinne mahtuu ääntä ja omaa rauhaa. Siellä ei tarvitse kinastella leluista, siellä luovuus ja mielikuvitus pääsevät valloilleen, avaa Tawast metsässä toimimisen hyötyjä niin lasten kuin kasvattajienkin näkökulmasta.
– Vuoden 2019 lopulla valmistui ensimmäinen varhaiskasvatuksen kotarakennus, joka tulee toimimaan yhtenä ulkona oppimisen tukikohtana. Kodan avajaisia valmistellaan parhaillaan. Kotaa on paljon toivottu ja odotettu - kiitos siitä kuuluu kunnan päättäjille, jotka tämän ovat lapsille mahdollistaneet, kertoo kunnan muista tukitoimista ulkona oppimisen suhteen Vesiluoma.
Ympäristökasvatus on noussut yhdeksi tämän yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Tarvitsemme taitoa sopeutua elämään yhden maapallon antamissa rajoissa.
– Varhaiskasvatusta ohjaavat kansalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet suuntaavat meitä huomioimaan kaikessa toiminnassa kestävän elämäntavan välttämättömyyden niin ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin myös taloudellisestikin. Ja juuri arjen valinnoilla ja teoilla ilmennämme vastuullista suhtautumistamme luontoon ja ympäristöön, selventää Vesiluoma.
Lapset tarvitsevat luonto- ja ympäristösuhteen ymmärtääkseen ja välittääkseen ympärillään tapahtuvista asioista. Itse luontosuhde syntyy luonnossa liikkumalla ja varhaiskasvatusvuodet ovat tässä herkkyysvaihetta. Yhä harvempi lapsi liikkuu kuitenkin luonnossa oman perheen kanssa. Varhaiskasvatuksen rooli onkin kasvanut lasten luonnossa liikuttajina. Ilman luontosuhdetta työ luonnon puolesta ja luonnon antamien rajojen huomiointi kaiken toiminnan keskiössä voi jäädä merkityksettömäksi.
Pienenä opitut tavat kantavat pitkälle aikuisuuteen ja lapset toimivat myös hyvänä mallina meille aikuisille. Tärkeää on kuitenkin pitää aina mielessä, että lähtökohtaisesti pieni lapsi katsoo ympärillään olevia aikuisia mallina hänelle itselleen. Eläminen yli varojen ja velaksi ei ole malli, jota haluamme kukaan varmasti kasvattaa.
– Ympäristökasvattajien kouluttamisessa edustamme Suomen kärkikuntia, olemme suunnannäyttäjiä. Nyt on tekojen aika, terävöittää Vesiluoma.
VIRPI JUSSILA
FM/Ympäristökasvattaja/Projektipäällikkö
Suomen Ympäristöopisto SYKLI
Toiminnallista oppimista lähiopetuspäivissä Kopparnäsin Sandvikenissä. Kuva: Anna Kettunen.
Satu Holmlund
– Se ilo, joka lasten silmistä paistaa, kun he ihmettelevät ja tutkivat luontoa. Kuva: Silja Tawast.
Satu Holmlund
– Jos päiväkodissa sämpylä tippuu lattialle, sitä ei voi enää syödä, koska se on likainen. Mutta metsässä sämpylän ”leipälautasena” toimii kanto, sammal tai kivi, koska metsä ei ole likainen, toteaa Tawast. Kuva: Silja Tawast.
Satu Holmlund
Finnsbackan päiväkodin lasten keräämistä roskista tehty roskapoliisi. Kuva: Johanna Barck.
Satu Holmlund
Joy A. Palmerin kehittämä ympäristökasvatusmalli, niin sanottu Palmerin puu. (Kuva Sini Malminiemi, Loikkaa ulkoluokkaan- opas ulkona opettamiseen).
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi