TEATTERI
Kun lähestyin Teatteri Hyökyvuoren tuottaman Ronja Ryövärintyttären esityspaikkaa Pakkasmäellä, ryövärijoukkojen iloinen melskaaminen kuului jo kauan ennen kuin sain heidät silmiini. Mukaansatempaavan tunnelman synnyttivät vauhdikkaat tanssikoreografiat, joita parhaillaan harjoiteltiin Ulpu Puhakan tarkassa seurannassa.
Koronan takia Suomen yleensä hyvinkin vilkas kesäteatterikausi lähestulkoon sammui, mutta ohjaaja Leena Gardiner ei lannistunut tämän vakavan uhan alla.
– Kaikesta muusta olin valmis luopumaan, mutta en Ronjasta! Aloitimme harjoitukset pienellä ryhmällä, vain pääosan esittäjien kanssa. Kesäkuussa, kun rajoituksia väljennettiin, saatoimme ottaa jo isommat ryhmäkuviot ja saimme mm. vanhempien kaaret kohdalleen, ohjaaja valottaa työn vaiheita.
Teatteri-ilmaisun opettaja Leena Gardiner on löytänyt tiensä Teatteri Hyökyvuorelle musiikin ja Sirkku Laurilan kautta. Ne, jotka kävivät viime vuonna Pakkasmäellä, muistavat Leenan Kirstin hellyttävästä pääroolista parisuhdekomediassa ”Kaiken takana on nainen”.
Rajoitusten keskelläkin Leena Gardinerilla on ollut vahva usko siihen, että näytelmäproduktio onnistuu.
– On tuntunut siltä, että olemme olleet onnellisten tähtien alla, hän hymyilee iloiten siitä, että sai niin kovan kaartin tekijöitä mukaan. Lavastuksesta vastaa Maria Mastola, koreografiasta Ulpu Puhakka ja äänitekniikasta Benjami Fager-Pintilä.
– Linnamaiset lavasteet rakennetaan paikoilleen vasta lähempänä ensi-iltaa. Ilkivallan takia niitä ei kannata vielä ottaa käyttöön, Leena toteaa. Ilonaiheita oli myös se, että hän sai ”laulucoachiksi” Mari Niemisen, johon hän oli tutustunut maineikkaassa Philomela-kuorossa. Mari esittää myös Ronjan äitiä Loviisaa.
– Tarvitsimme ammattilaisen johdattamaan ryhmää, sillä tässä esityksessä on vaativaa, keskiaikaishenkistä laulamista. Monissa biiseissä mennään viidessä eri äänialassa.
Musiikin on säveltänyt Björn Isfält ja Leenan mukaan oli kova työ metsästää oikeudet hänen perikunnaltaan. Kaikkiin kappaleisiin on nyt tehty suomenkieliset sanat yhdessä Satu Tuomikorven kanssa.
Leena pitää tärkeänä myös tarkkaa ohjausta koreografioissa, jotta näyttelijät saavat riittävän vankan pohjan rakentaa päälle vahvaa tunneilmaisua.
Leena Gardiner pitää Pakkasmäen näyttämöä mahtavana ja monipuolisena esityspaikkana, koska sitä ympäröivät luontonäkymät saadaan osaksi katsojan kokemusta ja roolihahmoja voi tulla esille yllättävistäkin paikoista.
Ronjasta kertova näytelmä on hänestä tosi tärkeä ”lyhty” tässä ajassa, sillä koronan myötä ihmiset ovat löytäneet tiensä takaisin luontoon, kun tapahtumavyöryt ovat joutuneet tauolle.
– Jotenkin tuntuu siltä, että tässä kaikki kertaantuu. Ihmiset liikkuvat nyt luonnossa ja saavat siitä lämpöä ja voimaa, Leena kiteyttää. Hänestä produktio on ollut kaikkinensa hyvin positiivinen kokemus ja helppoakin siinä mielessä, että työryhmä lähti mukaan innolla ja täysillä siihen heittäytyen.
Astrid Lindgrenin teoksesta Annina Enckellin sovittama Ronja Ryövärintytär on Pakkasmäellä suunnattu kaikenikäisille, koko perheen esitykseksi, joskin jännittävyyden takia ikäsuositus on 7-vuotiaasta ylöspäin.
Tarinan keskiössä on nuorten orastava ensirakkaus. Ronja ja Birk ovat tässä 16-vuotiaita eli nähtävillä on Romeo- ja Julia –tyyppinen tarina, metsissä.
Ronjan roolissa on kaksoismiehitys; siinä vuorottelevat Stella Lappalainen ja Karoliina Pyöriä.
– He tekevät saumatonta yhteistyötä. Uskon, että se on edesauttanut kummankin prosessia näyttelijänä, että he ovat saaneet katsella toistensa työtä. Heidän ja Birkiä esittävän Joona Saturin kanssa ollut alun tiivis harjoitusperiodi vahvisti heidän keskinäistä vuorovaikutustaan ja aitoutta toistensa kanssa, iloitsee Leena Gardiner, joka on halunnut nostaa esille myös vanhempien huolet ja pelot oman lapsen menettämisestä. Yhteisön voima ja jokaisen kaipuu saada olla osana omaa yhteisöään kuuluu tärkeänä osana näytelmän tematiikkaan.
– Rakkaus oman leiriväen kesken on vahvaa, mutta kyllä siitä riittää jaettavaa toiseenkin leiriin, sen he oppivat lopulta.
Leena teki paljon sovitustyötä saadakseen koko ryhmälle omat taustansa ja perhesiteensä keitä he ovat toisillensa. Ryhmäläiset kirjoittivat itse vielä omat pohjatarinansa, jotta kaikki linkittyivät monella tasolla yhteisöönsä. Mukana on yli 30 henkeä, osa heistä orkesterissa.
– Läsnä on monen ikäisten kerrokset ja nuoret toimivat suunnan näyttäjinä aikuisille.
Karoliina Pyöriälle tarina Ronjasta oli lapsuuden lempisatu. Viime talvena hän oli pyytänyt koulussaan tätä näytelmää esitettäväksi, mutta muut eivät siitä innostuneet. Yllättäen Leenalta tulikin sitten pyyntö hakea Ronjan koe-esiintymiseen. Vaikka tämä oli ollut iso unelma, harmina oli, että hänellä oli toteutumassa toinenkin: lähtö kesäksi Espanjaan au pairiksi, mutta Ronja voitti.
– Onneksi! Karoliina huokaa, sillä Espanja-vaihtoehto tuskin olisi voinut edes toteutua koronan vuoksi.
– Tämä on super-ihanaa. Paras työ mitä olen koskaan tehnyt! Karoliina ylistää. Samaan kuoroon yhtyy myös Ronjan roolissa vuorotteleva Stella Lappalainen, joka kertoo ajautuneensa teatterille vähän puolivahingossa. Hänestä tuplaroolitus on iso turvatekijä, jos jotakin sattuu.
– Kaikki toimii. Paras työryhmä, hyvät ohjaajat, ihan täydellistä! hänkin hehkuttaa.
Birkin roolia vetävä Joona Saturi tuli mukaan myös Leenan kautta, johon hän oli Stellan kanssa tutustunut Vaskivuoren lukiolaisena. Joona on aina lukenut paljon ja tarina Ronjasta oli tuttu.
– Pidin kirjasta. Sen luonnonläheisyys puhutteli, kertoo Joona, jolle teatterityöskentelyn kautta on avautunut tärkeänä aspektina myös rosvojoukkojen tosi läheiset ja tiiviit perhesiteet.
– Tosi siistiä on ollut myös työryhmän suuri ikähaarukka – alle kouluikäisistä eläkeläisiin sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Pitkät harjoitussessiot eivät ole tuntuneet raskailta, sillä työ on vienyt mennessään. Ilona on myös monen uuden asian oppiminen, esimerkiksi laulamisesta.
– Täällä on hyvä meininki!
-Olen oppinut täällä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, summaa myös Ronjan isän, Matiaksen roolia vetävä Topi Lindgren, joka loisti viime kesän parisuhdekomediassa Einon roolissa, nousten sohvaperunasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Molemmat rosvopäälliköt, myös Borkan roolia vetävä Janne Jylhä-Ollila kiittävät kilvan Leenan pedagogista otetta ja kaikkia muitakin vastuuhenkilöitä loistavasta ammattitaidosta niin musiikissa, lavasteissa kuin koreografioissakin. Ilahduttavana he pitävät myös hyvää jännitettä välillään ja esityspaikkaa.
– Se on täydellinen, helppo päästä tunnelmaan!
Jylhä-Ollilan mukaan teatterityössä ylipäätään mieluista on se, että siinä saa tuottaa paljon erilaisia tunnetiloja, koko tunteiden kirjon, mitä ei normaalisti pidetä niin suotavana.
Erityisen tärkeänä oman tekemisen vahvistajana hän pitää yleisöltä saatua energiaa.
– Ensin kaivan sitä vastanäyttelijöistä, sitten saan sitä yleisöltä, mahtava kokemus!
Koreografina työskentelevä Ulpu Puhakkaa kiehtoo Ronjan ajaton tarina ja huikea, kansanperinteestä ammentava musiikki. Tanssien liikekieleen hän on halunnut tuoda rouheutta ja karskiutta.
– Tavoitteena ei ole niinkään yhtäaikainen liike, vaan se, että jokainen liikkuu oman roolihahmonsa mukaisesti, kunhan vain iskut ovat kohdillaan.
Lapsena Ulpu ei olut uskaltanut lukea Ronja-kirjaa kannen pelottavan kuvan takia, mutta nyt sekin asia on tullut korjatuksi!
Rosvopäällikkö Matiaksen Ronja-tyttären syntymäyönä salama halkaisee heidän kotilinnoituksensa. Toiseen osaan asettuu Borkan johtama vihollisleiri ja väliin jää uhkaava ja ylittämätön Helvetinkuilu.
Sitten tapahtuu väistämätön; Ronja näkee samanikäisen Birkin vihollisleiristä ja heidän välilleen viriää erottamaton ystävyys. Nuorten vapaudenkaipuu ja tahto kulkea omaa tietään joutuvat kovalle koetukselle vanhempien kiivaan vastarinnan takia. Oman mausteensa nuorten elämään tuovat vielä männiäiset ja kakkiaiset ym. metsän hieman pelottava pikkuväki.
Teatteri Hyökyvuoren kesäesitykset siirtyivät v. 2014 Soukassa sijaitsevalle Pakkasmäen ulkoilmanäyttämölle, os. Espoonlahdentie 10. Istumapenkit on täällä rakennettu väljästi, joten katsojat, joita nyt saa tulla korkeintaan 200, ovat luonnostaan hyvän turvavälin päässä toisistaan.
Parkkipaikkoja löytyy viereisestä Störängensin koulun tai läheisen uimahallin pihalta. Ja jos haluaa vähän enemmän jännitystä, kannattaa tulla katsomaan hämäränäytöksiä kuun lopulla, lyhtyjen valossa ja leiritulien loisteessa.
Stella Lappalainen / Karoliina Pyöriä, Joona Saturi, Topi Lindgren, Mari Nieminen, Martti Teikari, Janne Jylhä-Ollila, Terhi Kyyrö, Helmi Nieminen, Suvi Krogerus, Ari Tourunen, Satu Tuomikorpi, Maaria Hakonen, Niko Teperi, Luka Töyrä, Leevi Rapeli, Airi Partanen, Per-Erik Nordberg, Tiina Sillander, Eero Pietikäinen, Siiri Seppelin, Erika Rehmonen, Hilma Koskinen, Elsi Rapeli, Katariina Kuisma, Kaisa Koskinen, Saima Oksanen, Mea Teperi, Emmi Tourunen, Sauli Norja, Iiris Renvall, Dexter Gardiner.
Ensi-ilta la 8. elokuuta klo 18. Muut näytökset: su 9.8. klo 18, pe 14.8. klo 18, la 15.8. klo 18, su 16.8. klo 18, pe 21.8. klo 18, la 22.8. klo 15, su 23.8. klo 15, la 29.8. klo 15, su 30.8. klo 15. Hämäränäytöksiä on kolme: pe 28.8., la 29.8. ja su 30.8., alkaen klo 19.
Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen
LIISA KOSONEN
PAKKASMÄEN metsän siimeksessä sijaitseva näyttämö on luonteva paikka näytelmälle. Tässä vauhdikas tanssikoreografia Ulpu Puhakan ohjauksessa.
Satu Holmlund
MATIAKSENLINNASSA asuu kaksi kilpailevaa rosvojoukkoa. Vas. Ronjan äitiä Loviisaa esittävä Mari Nieminen, joka toimii myös laulucoachina vierellään Borkan puoliso Undis (Terhi Kyyrö).
Satu Holmlund
OHJAAJA Leena Gardiner seuraa tarkalla otteella kohtausten läpimenoa.
Satu Holmlund
PÄÄSTÄKSEEN toistensa luo Ronja (Karoliina Pyöriä) ja Birk (Joona Saturi) karkaavat metsän suojiin.
Satu Holmlund
PÄÄROOLISSA on kaksoismiehitys: Karoliina Pyöriä ja Stella Lappalainen. Joona Saturi esittää Birkiä, Borkan poikaa. Kolmikosta produktio on ollut kaikkinensa ”tosi siisti” ja mahtava kokemus.
Satu Holmlund
MATIAS (Topi Lindgren) ja Borka (Janne Jylhä-Ollila) ovat kilpailevia rosvopäälliköitä.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
TEATTERI
Kun lähestyin Teatteri Hyökyvuoren tuottaman Ronja Ryövärintyttären esityspaikkaa Pakkasmäellä, ryövärijoukkojen iloinen melskaaminen kuului jo kauan ennen kuin sain heidät silmiini. Mukaansatempaavan tunnelman synnyttivät vauhdikkaat tanssikoreografiat, joita parhaillaan harjoiteltiin Ulpu Puhakan tarkassa seurannassa.
Koronan takia Suomen yleensä hyvinkin vilkas kesäteatterikausi lähestulkoon sammui, mutta ohjaaja Leena Gardiner ei lannistunut tämän vakavan uhan alla.
– Kaikesta muusta olin valmis luopumaan, mutta en Ronjasta! Aloitimme harjoitukset pienellä ryhmällä, vain pääosan esittäjien kanssa. Kesäkuussa, kun rajoituksia väljennettiin, saatoimme ottaa jo isommat ryhmäkuviot ja saimme mm. vanhempien kaaret kohdalleen, ohjaaja valottaa työn vaiheita.
Teatteri-ilmaisun opettaja Leena Gardiner on löytänyt tiensä Teatteri Hyökyvuorelle musiikin ja Sirkku Laurilan kautta. Ne, jotka kävivät viime vuonna Pakkasmäellä, muistavat Leenan Kirstin hellyttävästä pääroolista parisuhdekomediassa ”Kaiken takana on nainen”.
Rajoitusten keskelläkin Leena Gardinerilla on ollut vahva usko siihen, että näytelmäproduktio onnistuu.
– On tuntunut siltä, että olemme olleet onnellisten tähtien alla, hän hymyilee iloiten siitä, että sai niin kovan kaartin tekijöitä mukaan. Lavastuksesta vastaa Maria Mastola, koreografiasta Ulpu Puhakka ja äänitekniikasta Benjami Fager-Pintilä.
– Linnamaiset lavasteet rakennetaan paikoilleen vasta lähempänä ensi-iltaa. Ilkivallan takia niitä ei kannata vielä ottaa käyttöön, Leena toteaa. Ilonaiheita oli myös se, että hän sai ”laulucoachiksi” Mari Niemisen, johon hän oli tutustunut maineikkaassa Philomela-kuorossa. Mari esittää myös Ronjan äitiä Loviisaa.
– Tarvitsimme ammattilaisen johdattamaan ryhmää, sillä tässä esityksessä on vaativaa, keskiaikaishenkistä laulamista. Monissa biiseissä mennään viidessä eri äänialassa.
Musiikin on säveltänyt Björn Isfält ja Leenan mukaan oli kova työ metsästää oikeudet hänen perikunnaltaan. Kaikkiin kappaleisiin on nyt tehty suomenkieliset sanat yhdessä Satu Tuomikorven kanssa.
Leena pitää tärkeänä myös tarkkaa ohjausta koreografioissa, jotta näyttelijät saavat riittävän vankan pohjan rakentaa päälle vahvaa tunneilmaisua.
Leena Gardiner pitää Pakkasmäen näyttämöä mahtavana ja monipuolisena esityspaikkana, koska sitä ympäröivät luontonäkymät saadaan osaksi katsojan kokemusta ja roolihahmoja voi tulla esille yllättävistäkin paikoista.
Ronjasta kertova näytelmä on hänestä tosi tärkeä ”lyhty” tässä ajassa, sillä koronan myötä ihmiset ovat löytäneet tiensä takaisin luontoon, kun tapahtumavyöryt ovat joutuneet tauolle.
– Jotenkin tuntuu siltä, että tässä kaikki kertaantuu. Ihmiset liikkuvat nyt luonnossa ja saavat siitä lämpöä ja voimaa, Leena kiteyttää. Hänestä produktio on ollut kaikkinensa hyvin positiivinen kokemus ja helppoakin siinä mielessä, että työryhmä lähti mukaan innolla ja täysillä siihen heittäytyen.
Astrid Lindgrenin teoksesta Annina Enckellin sovittama Ronja Ryövärintytär on Pakkasmäellä suunnattu kaikenikäisille, koko perheen esitykseksi, joskin jännittävyyden takia ikäsuositus on 7-vuotiaasta ylöspäin.
Tarinan keskiössä on nuorten orastava ensirakkaus. Ronja ja Birk ovat tässä 16-vuotiaita eli nähtävillä on Romeo- ja Julia –tyyppinen tarina, metsissä.
Ronjan roolissa on kaksoismiehitys; siinä vuorottelevat Stella Lappalainen ja Karoliina Pyöriä.
– He tekevät saumatonta yhteistyötä. Uskon, että se on edesauttanut kummankin prosessia näyttelijänä, että he ovat saaneet katsella toistensa työtä. Heidän ja Birkiä esittävän Joona Saturin kanssa ollut alun tiivis harjoitusperiodi vahvisti heidän keskinäistä vuorovaikutustaan ja aitoutta toistensa kanssa, iloitsee Leena Gardiner, joka on halunnut nostaa esille myös vanhempien huolet ja pelot oman lapsen menettämisestä. Yhteisön voima ja jokaisen kaipuu saada olla osana omaa yhteisöään kuuluu tärkeänä osana näytelmän tematiikkaan.
– Rakkaus oman leiriväen kesken on vahvaa, mutta kyllä siitä riittää jaettavaa toiseenkin leiriin, sen he oppivat lopulta.
Leena teki paljon sovitustyötä saadakseen koko ryhmälle omat taustansa ja perhesiteensä keitä he ovat toisillensa. Ryhmäläiset kirjoittivat itse vielä omat pohjatarinansa, jotta kaikki linkittyivät monella tasolla yhteisöönsä. Mukana on yli 30 henkeä, osa heistä orkesterissa.
– Läsnä on monen ikäisten kerrokset ja nuoret toimivat suunnan näyttäjinä aikuisille.
Karoliina Pyöriälle tarina Ronjasta oli lapsuuden lempisatu. Viime talvena hän oli pyytänyt koulussaan tätä näytelmää esitettäväksi, mutta muut eivät siitä innostuneet. Yllättäen Leenalta tulikin sitten pyyntö hakea Ronjan koe-esiintymiseen. Vaikka tämä oli ollut iso unelma, harmina oli, että hänellä oli toteutumassa toinenkin: lähtö kesäksi Espanjaan au pairiksi, mutta Ronja voitti.
– Onneksi! Karoliina huokaa, sillä Espanja-vaihtoehto tuskin olisi voinut edes toteutua koronan vuoksi.
– Tämä on super-ihanaa. Paras työ mitä olen koskaan tehnyt! Karoliina ylistää. Samaan kuoroon yhtyy myös Ronjan roolissa vuorotteleva Stella Lappalainen, joka kertoo ajautuneensa teatterille vähän puolivahingossa. Hänestä tuplaroolitus on iso turvatekijä, jos jotakin sattuu.
– Kaikki toimii. Paras työryhmä, hyvät ohjaajat, ihan täydellistä! hänkin hehkuttaa.
Birkin roolia vetävä Joona Saturi tuli mukaan myös Leenan kautta, johon hän oli Stellan kanssa tutustunut Vaskivuoren lukiolaisena. Joona on aina lukenut paljon ja tarina Ronjasta oli tuttu.
– Pidin kirjasta. Sen luonnonläheisyys puhutteli, kertoo Joona, jolle teatterityöskentelyn kautta on avautunut tärkeänä aspektina myös rosvojoukkojen tosi läheiset ja tiiviit perhesiteet.
– Tosi siistiä on ollut myös työryhmän suuri ikähaarukka – alle kouluikäisistä eläkeläisiin sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Pitkät harjoitussessiot eivät ole tuntuneet raskailta, sillä työ on vienyt mennessään. Ilona on myös monen uuden asian oppiminen, esimerkiksi laulamisesta.
– Täällä on hyvä meininki!
-Olen oppinut täällä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, summaa myös Ronjan isän, Matiaksen roolia vetävä Topi Lindgren, joka loisti viime kesän parisuhdekomediassa Einon roolissa, nousten sohvaperunasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Molemmat rosvopäälliköt, myös Borkan roolia vetävä Janne Jylhä-Ollila kiittävät kilvan Leenan pedagogista otetta ja kaikkia muitakin vastuuhenkilöitä loistavasta ammattitaidosta niin musiikissa, lavasteissa kuin koreografioissakin. Ilahduttavana he pitävät myös hyvää jännitettä välillään ja esityspaikkaa.
– Se on täydellinen, helppo päästä tunnelmaan!
Jylhä-Ollilan mukaan teatterityössä ylipäätään mieluista on se, että siinä saa tuottaa paljon erilaisia tunnetiloja, koko tunteiden kirjon, mitä ei normaalisti pidetä niin suotavana.
Erityisen tärkeänä oman tekemisen vahvistajana hän pitää yleisöltä saatua energiaa.
– Ensin kaivan sitä vastanäyttelijöistä, sitten saan sitä yleisöltä, mahtava kokemus!
Koreografina työskentelevä Ulpu Puhakkaa kiehtoo Ronjan ajaton tarina ja huikea, kansanperinteestä ammentava musiikki. Tanssien liikekieleen hän on halunnut tuoda rouheutta ja karskiutta.
– Tavoitteena ei ole niinkään yhtäaikainen liike, vaan se, että jokainen liikkuu oman roolihahmonsa mukaisesti, kunhan vain iskut ovat kohdillaan.
Lapsena Ulpu ei olut uskaltanut lukea Ronja-kirjaa kannen pelottavan kuvan takia, mutta nyt sekin asia on tullut korjatuksi!
Rosvopäällikkö Matiaksen Ronja-tyttären syntymäyönä salama halkaisee heidän kotilinnoituksensa. Toiseen osaan asettuu Borkan johtama vihollisleiri ja väliin jää uhkaava ja ylittämätön Helvetinkuilu.
Sitten tapahtuu väistämätön; Ronja näkee samanikäisen Birkin vihollisleiristä ja heidän välilleen viriää erottamaton ystävyys. Nuorten vapaudenkaipuu ja tahto kulkea omaa tietään joutuvat kovalle koetukselle vanhempien kiivaan vastarinnan takia. Oman mausteensa nuorten elämään tuovat vielä männiäiset ja kakkiaiset ym. metsän hieman pelottava pikkuväki.
Teatteri Hyökyvuoren kesäesitykset siirtyivät v. 2014 Soukassa sijaitsevalle Pakkasmäen ulkoilmanäyttämölle, os. Espoonlahdentie 10. Istumapenkit on täällä rakennettu väljästi, joten katsojat, joita nyt saa tulla korkeintaan 200, ovat luonnostaan hyvän turvavälin päässä toisistaan.
Parkkipaikkoja löytyy viereisestä Störängensin koulun tai läheisen uimahallin pihalta. Ja jos haluaa vähän enemmän jännitystä, kannattaa tulla katsomaan hämäränäytöksiä kuun lopulla, lyhtyjen valossa ja leiritulien loisteessa.
Stella Lappalainen / Karoliina Pyöriä, Joona Saturi, Topi Lindgren, Mari Nieminen, Martti Teikari, Janne Jylhä-Ollila, Terhi Kyyrö, Helmi Nieminen, Suvi Krogerus, Ari Tourunen, Satu Tuomikorpi, Maaria Hakonen, Niko Teperi, Luka Töyrä, Leevi Rapeli, Airi Partanen, Per-Erik Nordberg, Tiina Sillander, Eero Pietikäinen, Siiri Seppelin, Erika Rehmonen, Hilma Koskinen, Elsi Rapeli, Katariina Kuisma, Kaisa Koskinen, Saima Oksanen, Mea Teperi, Emmi Tourunen, Sauli Norja, Iiris Renvall, Dexter Gardiner.
Ensi-ilta la 8. elokuuta klo 18. Muut näytökset: su 9.8. klo 18, pe 14.8. klo 18, la 15.8. klo 18, su 16.8. klo 18, pe 21.8. klo 18, la 22.8. klo 15, su 23.8. klo 15, la 29.8. klo 15, su 30.8. klo 15. Hämäränäytöksiä on kolme: pe 28.8., la 29.8. ja su 30.8., alkaen klo 19.
Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen
LIISA KOSONEN
PAKKASMÄEN metsän siimeksessä sijaitseva näyttämö on luonteva paikka näytelmälle. Tässä vauhdikas tanssikoreografia Ulpu Puhakan ohjauksessa.
Satu Holmlund
MATIAKSENLINNASSA asuu kaksi kilpailevaa rosvojoukkoa. Vas. Ronjan äitiä Loviisaa esittävä Mari Nieminen, joka toimii myös laulucoachina vierellään Borkan puoliso Undis (Terhi Kyyrö).
Satu Holmlund
OHJAAJA Leena Gardiner seuraa tarkalla otteella kohtausten läpimenoa.
Satu Holmlund
PÄÄSTÄKSEEN toistensa luo Ronja (Karoliina Pyöriä) ja Birk (Joona Saturi) karkaavat metsän suojiin.
Satu Holmlund
PÄÄROOLISSA on kaksoismiehitys: Karoliina Pyöriä ja Stella Lappalainen. Joona Saturi esittää Birkiä, Borkan poikaa. Kolmikosta produktio on ollut kaikkinensa ”tosi siisti” ja mahtava kokemus.
Satu Holmlund
MATIAS (Topi Lindgren) ja Borka (Janne Jylhä-Ollila) ovat kilpailevia rosvopäälliköitä.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi