INKOO
Itse luotan tutkittuun tietoon. Siihen pitää yhteiskunnallisessa toiminnassa myöskin luottaa. Viime viikolla valmistui Väyläviraston selvitys liittyen Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen kehittämiseen. Selvityksessä panostettiin eritoten arvioimaan ns. uuden nopean raideyhteyden hyötyjä.
Toisin kuitenkin kävi. Kyseinen Väyläviraston selvitys osoitti selkeästi, että kustannustehokkain sekä nopein ja ilmastoystävällisin tapa kehittää Helsingin ja Turun välistä junaliikennettä on panostaa nykyisen rantaradan kehittämiseen.
Meille Länsi-Uusimaalaisille tämä ei varmaan tule yllätyksenä. Alueemme kunnat ovat jo useaan otteeseen lausuneet eri yhteyksissä, että rantaradan kehittäminen on kannattavin vaihtoehto, mitä tulee Helsingin ja Turun väliseen junaliikenteeseen.
Länsi-Uudellamaalla kunnat ovat esittäneet, että rantarataa parannettaisiin ohituspaikkoja lisäämällä radan varrella, mikä kasvattaisi rantaradalla tarvittavaa lisäkapasiteettia junille. Tämä mahdollistaisi myös uusien asemien kuten Inkoon aseman avaamisen.
Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen tullaan toteuttamaan tämän hallituskauden aikana. Näin ollen tulevaisuudessa olisi teknisesti mahdollista matkustaa suoralla junayhteydellä Helsingistä Hankoon. Tällaisen lähijunavuoroyhteyden selvittäminen olisi myös paikallaan.
Länsi-Uudellamaalla toimii kuntien yhteinen rantaratatyöryhmä, joka tulee lähettämään kannanoton asianosaisille viranomaisille sekä päättäjille lähiviikkojen aikana. Samalla tulemme avamaan yhteiset rantarata-verkkosivut, jotka tulevat tukemaan vaikuttamistyössä rantaradan puolesta.
Infrastruktuurihankkeet herättävät aina keskustelua. Suomessa ollaan strategisesti entistä enemmän suuntaamassa kohti raideliikennepanostuksia. On kuitenkin muistettava, että tehokkain ja nopein tapa parantaa infrastruktuuria, on panostaa nykyisen infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä pätee myös rantarataan.
Uusi ratalinjaus Helsingin ja Turun välillä on varmaan jollakin aikavälillä tulevaisuushanke. Vaikka Koronavirusepidemia on hetkellisesti vähentänyt matkustajamääriä joukkoliikenteessä, uskon matkustajamäärän kyllä palautuvan normaaliksi muutaman vuoden sisällä. Helsingin ja Turun välinen junaliikenne on sen verran keskeinen, että lisäkapasiteetin lisääminen radalla tulee olemaan ehdotonta vielä 2020-luvulla.
Inkoolla ei ole tällä hetkellä aktiivista junaliikennettä. Kunta on keskustellut junaliikenteen palauttamisesta Inkoon asemalle niin HSL:n kuin myös VR:n kanssa. Tällä erää vaikuttaa kuitenkin siltä, että asiaa ei saada edistettyä tavallisin keinoin, vaan se vaatisi liikenne- ja viestintäministeriöltä tukea.
Kun Suomessa tullaan jatkossa panostamaan junaliikenteeseen entistä enemmän, on meidän Inkoossa myös mietittävä, miten me tähän suhtaudumme. On strategisesti väärin, ellemme käy tästä keskustelua. On hyvä myös muistaa, että nuorempi sukupolvi on enemmän autottomampaa kuin vanhempi sukupolvi. Mikäli Inkoo haluaa tulevaisuudessa myös sisäänmuuttoa, on joukkoliikennettä kehitettävä monilla eri tasoilla.
On jännittävää katsoa, miten liikenne- ja viestintäministeriö sekä eduskunnan päättäjät suhtautuvat tähän selvitykseen. Luottavatko he Väyläviraston selvitykseen vai seuraavatko he ns. nopean ratayhteyden lobbauskoneiston linjauksia? Meidän Länsi-Uudenmaan edustajien on nyt pystyttävä kääntämään viranomaisten katsetta enemmän rantarataan. Nyt siihen on oiva sauma.
HENRIK WICKSTRÖM
RKP:n varapuheenjohtaja
Kunnanhallituksen pj. Inkoo
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
INKOO
Itse luotan tutkittuun tietoon. Siihen pitää yhteiskunnallisessa toiminnassa myöskin luottaa. Viime viikolla valmistui Väyläviraston selvitys liittyen Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen kehittämiseen. Selvityksessä panostettiin eritoten arvioimaan ns. uuden nopean raideyhteyden hyötyjä.
Toisin kuitenkin kävi. Kyseinen Väyläviraston selvitys osoitti selkeästi, että kustannustehokkain sekä nopein ja ilmastoystävällisin tapa kehittää Helsingin ja Turun välistä junaliikennettä on panostaa nykyisen rantaradan kehittämiseen.
Meille Länsi-Uusimaalaisille tämä ei varmaan tule yllätyksenä. Alueemme kunnat ovat jo useaan otteeseen lausuneet eri yhteyksissä, että rantaradan kehittäminen on kannattavin vaihtoehto, mitä tulee Helsingin ja Turun väliseen junaliikenteeseen.
Länsi-Uudellamaalla kunnat ovat esittäneet, että rantarataa parannettaisiin ohituspaikkoja lisäämällä radan varrella, mikä kasvattaisi rantaradalla tarvittavaa lisäkapasiteettia junille. Tämä mahdollistaisi myös uusien asemien kuten Inkoon aseman avaamisen.
Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen tullaan toteuttamaan tämän hallituskauden aikana. Näin ollen tulevaisuudessa olisi teknisesti mahdollista matkustaa suoralla junayhteydellä Helsingistä Hankoon. Tällaisen lähijunavuoroyhteyden selvittäminen olisi myös paikallaan.
Länsi-Uudellamaalla toimii kuntien yhteinen rantaratatyöryhmä, joka tulee lähettämään kannanoton asianosaisille viranomaisille sekä päättäjille lähiviikkojen aikana. Samalla tulemme avamaan yhteiset rantarata-verkkosivut, jotka tulevat tukemaan vaikuttamistyössä rantaradan puolesta.
Infrastruktuurihankkeet herättävät aina keskustelua. Suomessa ollaan strategisesti entistä enemmän suuntaamassa kohti raideliikennepanostuksia. On kuitenkin muistettava, että tehokkain ja nopein tapa parantaa infrastruktuuria, on panostaa nykyisen infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä pätee myös rantarataan.
Uusi ratalinjaus Helsingin ja Turun välillä on varmaan jollakin aikavälillä tulevaisuushanke. Vaikka Koronavirusepidemia on hetkellisesti vähentänyt matkustajamääriä joukkoliikenteessä, uskon matkustajamäärän kyllä palautuvan normaaliksi muutaman vuoden sisällä. Helsingin ja Turun välinen junaliikenne on sen verran keskeinen, että lisäkapasiteetin lisääminen radalla tulee olemaan ehdotonta vielä 2020-luvulla.
Inkoolla ei ole tällä hetkellä aktiivista junaliikennettä. Kunta on keskustellut junaliikenteen palauttamisesta Inkoon asemalle niin HSL:n kuin myös VR:n kanssa. Tällä erää vaikuttaa kuitenkin siltä, että asiaa ei saada edistettyä tavallisin keinoin, vaan se vaatisi liikenne- ja viestintäministeriöltä tukea.
Kun Suomessa tullaan jatkossa panostamaan junaliikenteeseen entistä enemmän, on meidän Inkoossa myös mietittävä, miten me tähän suhtaudumme. On strategisesti väärin, ellemme käy tästä keskustelua. On hyvä myös muistaa, että nuorempi sukupolvi on enemmän autottomampaa kuin vanhempi sukupolvi. Mikäli Inkoo haluaa tulevaisuudessa myös sisäänmuuttoa, on joukkoliikennettä kehitettävä monilla eri tasoilla.
On jännittävää katsoa, miten liikenne- ja viestintäministeriö sekä eduskunnan päättäjät suhtautuvat tähän selvitykseen. Luottavatko he Väyläviraston selvitykseen vai seuraavatko he ns. nopean ratayhteyden lobbauskoneiston linjauksia? Meidän Länsi-Uudenmaan edustajien on nyt pystyttävä kääntämään viranomaisten katsetta enemmän rantarataan. Nyt siihen on oiva sauma.
HENRIK WICKSTRÖM
RKP:n varapuheenjohtaja
Kunnanhallituksen pj. Inkoo
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi