RUUHKAMAKSUT

Pääkau­pun­ki­seudun 10 kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkau­pun­ki­seu­dulla. Ne lisäisivät suhteellisesti eniten matalapalkka-alalla työsken­te­levien työmatkakuluja. Ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia myös pieni­kat­tei­selle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen.

Tuoreen selvityksen mukaan ruuhkamaksut kuormit­tai­sivat erityisesti matalapalkka-aloilla työsken­te­levien taloutta ja jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkei­no­e­lämän kasvua. Kehyskunnat ja elinkei­no­e­lämän järjestöt edellyttävät päästö­vä­hen­nyksiin toimivampia ratkaisuja.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukko­lii­ken­nettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhka­mak­su­jär­jes­telmän suurimpia kärsijöitä.

Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiili­neut­raalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021.

Elinkeinoelämä edellyttää toimivia ja alueellisesti tasa-arvoisia ratkaisuja hiili­neut­raa­liuden saavuttamiseen

”Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu KUUMA-seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästö­vä­hen­nys­kei­nojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­teriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liiken­ne­jär­jes­telmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen”, sanoo KUUMA-seudun yhteis­työ­johtaja Antti Kuusela.

”KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet hiili­neut­raa­liuden tavoit­te­le­miseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa- arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä. Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmit­tä­mi­sestä. Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkau­pun­ki­seu­dulle ja joihin tullaan harvaan asutuista KUUMA-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkau­pun­ki­seudun elinvoimaa kuormi­tet­taisiin ruuhka­mak­suilla”, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto toteaa.

”Koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle. Seudullinen ruuhka­mak­su­rat­kaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja yrityksiä epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeu­den­mu­kaisuus ei toteutuisi ”, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

”Lisävero elinkeinon harjoit­ta­mi­selle olisi kohtuuton maallemme, joka tarvitsee nyt yrittämistä enemmän kuin koskaan. Kovasti kilpailuilla ja pieni­kat­tei­silla aloilla ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysi­mää­räi­sesti sisällyttää palve­lu­hin­toihin. Samoin lisäverolla rangaistaisiin työssäkäyviä työntekijöitä”, sanoo Helsingin seudun yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

”Pääkau­pun­ki­seutu on merkittävä työssä­käyn­tialue KUUMA-kuntien asukkaille. Ruuhkamaksu kohdentuisi epätasa-arvoisesti suoraan keski­tu­loi­selle kohderyhmälle, jolle oman auton käyttö voi olla kustan­nus­te­hokkain liikkumismuoto. Ruuhkamaksujen sijaan olisi mietittävä julkisen liikenteen matkaketjujen edistämistä”, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimi­tus­johtaja Marja Heinimäki toteaa.

Yhtenä osana KUUMAn selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukko­lii­kenteen kehittämistä sekä henki­lö­lii­kenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.

Kirkkonummi vastustaa määrä­tie­toi­sesti tietulleja ja ruuhkamaksuja

Kirkkonummen kunnan­hal­li­tuksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi kertoo Kirkkonummen vastustavan edelleenkin määrä­tie­toi­sesti tietulleja ja ruuhkamaksuja. Haapaniemi kertoo, että kehyskuntien Kuuma-johtokunta käynnisti viime kesänä selvitystyön, jossa asiantuntijat ovat selvittäneet ruuhkamaksujen vaikutuksia kehyskuntien ihmisten liikkumiselle sekä työllisyydelle ja yritys­toi­min­nalle.

Ruuhkamaksut ovat erittäin epätasa-arvoinen lisävero autoa tarvitseville ihmisille ja se tekee ihmisten elämästä entistä vaikeampaa, eikä se kannusta työntekoon. Ruuhkamaksut kohdistuisivat kaikkein kipeimmin pieni- ja keskituloisiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Pääkau­pun­ki­seu­dulla henki­lö­au­to­lii­kenteen päästöt ovat noin 10 % kaikista hiili­di­ok­si­di­pääs­töistä, kun esimerkiksi hiili­voi­ma­loista päästöt ovat moninkertaiset. Haapaniemi kuvaa autoilijoiden rankaisemista viher­va­sem­mis­to­laisen Sanna Marinin hallituksen ajatte­lu­ta­vaksi. Haapaniemi muistuttaa, että ruuhkamaksut rankaisisivat myös espoolaisia ja vantaalaisia autoa tarvitsevia ihmisiä.

- Tiemaksuilla asetetaan vaan kapuloita rattaisiin Helsingin seudulla ja näin pyritään hanka­loit­tamaan ihmisten liikkumista, yritys­toi­mintaa ja alueen kehittämistä. Tästä kärsii koko suomalainen yhteiskunta, sanoo Haapaniemi.

Kirkkonummella on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä joukkoliikenne, josta kunta maksaa sievoisen summan HSL:lle.

Haapaniemi kysyykin, miksi HSL ei tee joukko­lii­ken­teestä houkuttelevaa vaihtoehtoa niin, että ihmiset vapaa­eh­toi­sesti valitsisivat joukko­lii­kenteen. Enemmän pitäisi löytyä keinoja, joilla ei rankaista, vaan kannustetaan.

-Samalla voi kysyä, miksi valtio ei tue joukko­lii­ken­nettä enempää, jos siitä halutaan saada kilpai­lu­ky­kyinen vaihtoehto, kysyy Haapaniemi.

Haapaniemi pitää ruuhkamaksuja lisäverona auton käyttäjille, jotka maksavat jo nyt erilaisia veroja ja käyttömaksuja 8 miljardia euroa vuosittain, joista vain miljardi palaa takaisin liikenteen kehittämiseen. Tässä on suuri epäkohta jo nyt, hän jatkaa.

On olemassa muitakin tehokkaita tapoja vähentää päästöjä, mm. energian käytössä ja kulutuksessa sekä rakentamisessa. Lisäksi ihmisiä pitäisi tukea ja kannustaa autokannan uusimiseen, vähäpääs­töisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöön, bioenergiaan sekä lämmi­ty­se­ner­gi­a­re­mont­teihin, painottaa Haapaniemi.