Länsi-Uudenmaan Säästöpankin 150. toimintavuosi oli poikkeuk­sel­linen globaalin koronakriisin vuoksi. Tärkeimmäksi asiaksi toiminnan kannalta muodostui asiakas­pal­velun ylläpitäminen sekä turvallisen työympäristön ja asiakas­pal­velun varmistaminen. Tässä onnistuimme hyvin ja palvelutasomme sekä asiakas­tyy­ty­väi­syy­temme pysyi hyvällä tasolla, toukokuussa pankin toimi­tus­joh­tajana aloittanut Samu Rouhe kertoo.

Pankin liiketoiminta ja sen kasvu kehittyivät lähes tavoitteiden mukaisesti. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 32 500. Pankin asiakas­kun­nasta pääosa on henki­lö­a­si­ak­kaita ja pienyrityksiä. Laajan palve­lu­ko­ko­nai­suuden omaavien asiakkaiden määrä lisääntyi, kun puolestaan suppeat palvelut omaavien asiakkaiden määrä laski, kertoo liike­toi­min­ta­johtaja Helena Ståhlberg.

Pankin liikevoitto toteutui hieman edellisvuotta suurempana, sen ollessa 3,8 M€ (3,6 M€). Edellisvuotta parempi tulostaso perustui korkokatteen ja palkki­o­tuot­tojen kasvuun. Arvopa­pe­ri­kaupan nettotuotot sen sijaan pienenivät merkittävästi edellis­vuo­desta sijoi­tus­mark­ki­noiden epävakaudesta johtuen.

Edelleen vallitsevan negatiivisen korkotason johdosta toteutettiin säästö­tal­le­tus­tilien hyvityskoron lasku. Myös sijoi­tus­tal­le­tusten hyvitys­kor­kotaso aleni talletusten uusimisen yhteydessä.

Vakavarainen ja vahva paikallinen toimija

Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa keskityimme koko toiminta-alueellamme, Lohjalla, Kirkkonummella, Vihdissä ja Karkkilassa, liike­toi­min­ta­suun­ni­tel­mamme mukaisesti kannattavaan kasvuun ja vakava­rai­suuden ylläpitämiseen, Rouhe kertoo. Pankin vakava­rai­suus­suhde jatkoi vahvistumiseen ja oli vuoden lopussa 22,46 %, jossa on nousua vuoden­ta­kaiseen 1,06 prosent­tiyk­sikköä.

Pankin liiketoiminta kasvoi lähes tavoitteiden mukaisesti

Korkokate ja palkkiotuotot

Pankin korkokatteeksi muodostui 9,0 M€ (8,7 M€). Korkokate kasvoi 3,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Netto­palk­ki­o­tuotot olivat 7,3 M€ (6,4 M€). Palkki­o­tuottoja kasvattivat erityisesti liiketoiminnan kasvu, henki­lö­a­si­ak­kaiden etuasi­a­kas­mallin päivitys sekä palve­lu­hin­nastoon tehdyt palkki­o­muu­tokset.

Luotonanto

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 695 M€ (678 M€). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 544 M€ (529 M€) sekä pankin välittämät Sp-Kiinni­tys­luot­to­pankin luotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinni­tys­luot­tojen määrä vuoden lopussa oli 151 M€ (149 M€).

Talletukset

Pankin varain­han­kin­nasta valtaosa muodostui asiakkaiden talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 568 M€ (567 M€). Talletukset lisääntyivät vuoden aikana 1,4 M€ eli 0,3 prosenttia.

Talletusten siirtyminen sijoit­ta­mis­ti­leiltä käyttely- ja säästä­mis­ti­leille jatkui vuoden aikana alhaisesta markki­na­kor­ko­ta­sosta ja pankin lokakuussa toteuttamasta talletustilien korko­hy­vi­tys­muu­tok­sesta johtuen.

Yrity­sa­si­a­kas­liike-toiminta

Yrity­sa­si­a­kas­lii­ke­toi­min­nassa kasvu oli erityisen suurta. Yrity­sa­si­ak­kuuksien määrä ja yritys­luot­to­kanta kasvoivat koko toimi­a­lu­eel­lamme. Koronakriisin vaikutus yritysten käyttö­pää­o­ma­luot­tojen tarpeeseen näkyi Finnveran takaamien luottojen sekä euro- että kappalemäärien merkittävänä kasvuna. Kumppa­nuus­tuot­teiden, kuten Fundun joukko­ra­hoi­tuksen ja Lähira­hoi­tuksen lasku­ra­hoi­tuksen ansiosta pystyimme tarjoamaan yrity­sa­si­ak­kail­lemme entistä monipuo­li­semmat palvelu- ja rahoi­tus­rat­kaisut. Yritysten vakuu­tu­sa­si­oissa paikallisina yhteis­työ­kump­pa­neina toimivat LähiTapiola Etelä ja Uusimaa, kertoo yrity­sa­si­ak­kuus­pääl­likkö Tuomas Nieminen.

Digitaaliset palvelut

Digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyi merkittävästi viime vuoden aikana. Aktiivisista asiakkaistamme 97 % käyttää verkko- tai mobii­li­pal­ve­lui­tamme pankki­a­si­oi­densa hoitamiseen ja maksukortti on käytössä 91 prosentilla aktii­vi­a­si­ak­kaista. Verkko­neu­vot­teluna käytyjen tapaamisten määrä monin­ker­taistui viime vuoden aikana. Asiakas­kun­nas­samme on havaittavissa selkeä siirtymä digitaalisten palveluiden käyttäjiksi ja siten kysyntä perin­tei­sem­mästä kontto­ri­a­si­oin­nista siirtyy etänä ja ajanva­rauk­sella käytäviin asian­tun­ti­ja­ta­paa­misiin ja -neuvotteluihin. Vuoden aikana käyttöön saatu sähköinen allekirjoitus myös monipuolistaa ajasta ja paikasta riippumatonta asiointia, kun asiakas voi allekirjoittaa monet sopimukset sähköisesti.