KUUMA-seutu oli suurimpia väestönkehityksen voittajia vuonna 2020. KUUMA-seutu sai kaikista kaupunkiseuduista (70) toiseksi eniten maan sisältä muuttovoittoa ja kolmanneksi eniten väestönlisäystä koronavuonna 2020.
KUUMA-seudun väestönlisäys oli viime vuonna suurempaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Muuttovoitot kaksinkertaistuivat edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. KUUMA-seudun väestönlisäystä ja kasvaneita muuttovoittoja selittää 25-44-vuotiaiden nuorten aikuisten tulomuuttojen kasvu pääkaupunkiseudulta. KUUMA-seudun muuttovoitot kolminkertaistuivat Helsingistä ja yli kaksinkertaistuivat Vantaalta ja Espoosta vuonna 2020 edeltäviin vuosiin verrattuna.
KUUMA-seutu sai muuttovoittoa maan sisältä noin 2 200 ja ulkomailta noin 800 henkilöä vuonna 2020. KUUMA-seudun muuttovoitot kasvoivat etenkin 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista, muusta aikuisväestöstä ja lapsista. Muuttajien profiili on monin tavoin optimaalinen KUUMA-seudun tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta.
Kirkkonummen väestön lisäys oli vuonna 2020 neljänneksi suurinta KUUMA-seudulla eli kymmenen Helsingin seudun kehyskunnan alueella. Lisäystä oli yli 500 henkilöä, kun se edellisten viiden vuoden keskiarvona on ollut puolet vähemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi pitää suuntaa oikeana.
– Kirkkonummen menestys niin taloudessa kuin palveluiden järjestämisessä edellyttää tutkimusten mukaan oikeanlaista muuttovoittoa. Se on meille elinehto. Siksi nämä positiiviset luvut luovat hyvää pohjaa kunnan kehittämiselle, iloitsee Haapaniemi.
– Luonnonläheinen asuminen yhdistettynä hyviin peruspalveluihin on Kirkkonummen suurin valtti tulevaisuudessa. Meillä on oltava elämän eri vaiheisiin sopivia monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Sen takia nykyisen paljon pieniä kerrostaloasuntoja tarjoavan kaavoituksen sijaan meidän on lisättävä merkittävästi pientaloalueiden ja erityisesti nykyaikaisten omakotitaloalueiden kaavoittamista.
– Kerrostalotarjonnassa on lisättävä isompien asuntojen määrää, pieniä on tarjolla jo liikaakin. Terassitalotyyppiset ratkaisut sopivat hienosti meillä merenrantoihin ja samalla saamme myös kaikille kuntalaisille avoimia rantojen osia virkistyskäyttöön, painottaa Haapaniemi.
Väestökehitykseen vaikuttaa kolme asumisen trendiä; (suur)kaupungistuminen, esikaupungistuminen ja vastakaupungistuminen. MDI:n tekemän selvityksen mukaan tiivistyvien suurkaupunkien vastavoimana esiintyy esikaupunkialueille, kaupunkien kehysalueille ja läheisille maaseuduille tyypillinen pientalovaltainen asuminen alueilla, joissa on hyvät kulkuyhteydet, väljyyttä sekä lapsiperheiden ja muidenkin ihmisten kannalta turvallista ja viihtyisää asua.
– Ihmisten halu väljempään asumiseen on ymmärrettävää muutenkin kuin koronan vaikutusten takia. Edes ympäristövaikutusten arvioinnit eivät tue kaiken asumisen keskittämistä vain kaupunkeihin tai asemanseuduille korkeisiin kerrostaloihin. Ihmiset arvostavat sujuvaa arkea, yhteisöllisyyttä ja lähiluontoa. Se on kehyskuntien osalta hyvä asia, kertoo Haapaniemi.
KUUMA-seudun voimakas kasvu perustuu muuttovoittoihin erityisesti pääkaupunkiseudulta: seutu sai eniten muuttovoittoa Vantaalta (+1 748), Espoosta (+1 106) ja Helsingistä (+902). KUUMA-seudun tulo- ja lähtömuuttovirrat ovat vahvassa keskinäisriippuvuudessa suhteessa pääkaupunkiseutuun.
KUUMA-seudun muuttovirrat muun maan kanssa ovat marginaaliset pääkaupunkiseutuun verrattuna. KUUMA-seutu kärsi määrällisesti merkittävää muuttotappiota vain Tampereen (-265), Lahden (-190), Turun (-144) ja Hämeenlinnan (-123) seuduille.
KUUMA-seudun väestönkehitys vahvistui yhdeksässä seudun kunnassa vuoden 2020 aikana. Yli 1 prosentin vuosittaiseen kovaan väestönkasvuun ylsi puolet seudun kunnista. Seudun muuttovoitot maan sisältä vahvistuivat kaikissa seudun kunnissa vuonna 2020 verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon. KUUMA-kunnat saivat lisäksi ennätyksellisen suuria muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä vuonna 2020. Vieraskielisen väestön nopea kasvu korostu kaikissa KUUMA-kunnissa.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän analyysin tavoitteena oli pureutua KUUMA-seudun muuttoliikkeen suuntautumiseen (tulo- ja lähtöalueet) ja muuttajien ikärakenteeseen poikkeusvuonna 2020 verrattuna edeltäviin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen tilannekuva KUUMA-seudun väestönkehityksen osatekijöistä ja positiosta suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin.
MUUTTOLIIKKEEN taustalla on samanaikaisesti kolme erilaista trendiä; kaupungistuminen, esikaupungistuminen sekä vastakaupungistuminen. Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI/Timo Aro.
Jussi Salo
-KIRKKONUMMEN menestys niin taloudessa kuin palveluiden järjestämisessä edellyttää tutkimusten mukaan oikeanlaista muuttovoittoa. Se on meille elinehto. Siksi nämä positiiviset luvut luovat hyvää pohjaa kunnan kehittämiselle, iloitsee Haapaniemi.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KUUMA-seutu oli suurimpia väestönkehityksen voittajia vuonna 2020. KUUMA-seutu sai kaikista kaupunkiseuduista (70) toiseksi eniten maan sisältä muuttovoittoa ja kolmanneksi eniten väestönlisäystä koronavuonna 2020.
KUUMA-seudun väestönlisäys oli viime vuonna suurempaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Muuttovoitot kaksinkertaistuivat edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. KUUMA-seudun väestönlisäystä ja kasvaneita muuttovoittoja selittää 25-44-vuotiaiden nuorten aikuisten tulomuuttojen kasvu pääkaupunkiseudulta. KUUMA-seudun muuttovoitot kolminkertaistuivat Helsingistä ja yli kaksinkertaistuivat Vantaalta ja Espoosta vuonna 2020 edeltäviin vuosiin verrattuna.
KUUMA-seutu sai muuttovoittoa maan sisältä noin 2 200 ja ulkomailta noin 800 henkilöä vuonna 2020. KUUMA-seudun muuttovoitot kasvoivat etenkin 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista, muusta aikuisväestöstä ja lapsista. Muuttajien profiili on monin tavoin optimaalinen KUUMA-seudun tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta.
Kirkkonummen väestön lisäys oli vuonna 2020 neljänneksi suurinta KUUMA-seudulla eli kymmenen Helsingin seudun kehyskunnan alueella. Lisäystä oli yli 500 henkilöä, kun se edellisten viiden vuoden keskiarvona on ollut puolet vähemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi pitää suuntaa oikeana.
– Kirkkonummen menestys niin taloudessa kuin palveluiden järjestämisessä edellyttää tutkimusten mukaan oikeanlaista muuttovoittoa. Se on meille elinehto. Siksi nämä positiiviset luvut luovat hyvää pohjaa kunnan kehittämiselle, iloitsee Haapaniemi.
– Luonnonläheinen asuminen yhdistettynä hyviin peruspalveluihin on Kirkkonummen suurin valtti tulevaisuudessa. Meillä on oltava elämän eri vaiheisiin sopivia monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Sen takia nykyisen paljon pieniä kerrostaloasuntoja tarjoavan kaavoituksen sijaan meidän on lisättävä merkittävästi pientaloalueiden ja erityisesti nykyaikaisten omakotitaloalueiden kaavoittamista.
– Kerrostalotarjonnassa on lisättävä isompien asuntojen määrää, pieniä on tarjolla jo liikaakin. Terassitalotyyppiset ratkaisut sopivat hienosti meillä merenrantoihin ja samalla saamme myös kaikille kuntalaisille avoimia rantojen osia virkistyskäyttöön, painottaa Haapaniemi.
Väestökehitykseen vaikuttaa kolme asumisen trendiä; (suur)kaupungistuminen, esikaupungistuminen ja vastakaupungistuminen. MDI:n tekemän selvityksen mukaan tiivistyvien suurkaupunkien vastavoimana esiintyy esikaupunkialueille, kaupunkien kehysalueille ja läheisille maaseuduille tyypillinen pientalovaltainen asuminen alueilla, joissa on hyvät kulkuyhteydet, väljyyttä sekä lapsiperheiden ja muidenkin ihmisten kannalta turvallista ja viihtyisää asua.
– Ihmisten halu väljempään asumiseen on ymmärrettävää muutenkin kuin koronan vaikutusten takia. Edes ympäristövaikutusten arvioinnit eivät tue kaiken asumisen keskittämistä vain kaupunkeihin tai asemanseuduille korkeisiin kerrostaloihin. Ihmiset arvostavat sujuvaa arkea, yhteisöllisyyttä ja lähiluontoa. Se on kehyskuntien osalta hyvä asia, kertoo Haapaniemi.
KUUMA-seudun voimakas kasvu perustuu muuttovoittoihin erityisesti pääkaupunkiseudulta: seutu sai eniten muuttovoittoa Vantaalta (+1 748), Espoosta (+1 106) ja Helsingistä (+902). KUUMA-seudun tulo- ja lähtömuuttovirrat ovat vahvassa keskinäisriippuvuudessa suhteessa pääkaupunkiseutuun.
KUUMA-seudun muuttovirrat muun maan kanssa ovat marginaaliset pääkaupunkiseutuun verrattuna. KUUMA-seutu kärsi määrällisesti merkittävää muuttotappiota vain Tampereen (-265), Lahden (-190), Turun (-144) ja Hämeenlinnan (-123) seuduille.
KUUMA-seudun väestönkehitys vahvistui yhdeksässä seudun kunnassa vuoden 2020 aikana. Yli 1 prosentin vuosittaiseen kovaan väestönkasvuun ylsi puolet seudun kunnista. Seudun muuttovoitot maan sisältä vahvistuivat kaikissa seudun kunnissa vuonna 2020 verrattuna vuosien 2015-2019 keskiarvoon. KUUMA-kunnat saivat lisäksi ennätyksellisen suuria muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä vuonna 2020. Vieraskielisen väestön nopea kasvu korostu kaikissa KUUMA-kunnissa.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän analyysin tavoitteena oli pureutua KUUMA-seudun muuttoliikkeen suuntautumiseen (tulo- ja lähtöalueet) ja muuttajien ikärakenteeseen poikkeusvuonna 2020 verrattuna edeltäviin vuosiin. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen tilannekuva KUUMA-seudun väestönkehityksen osatekijöistä ja positiosta suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin.
MUUTTOLIIKKEEN taustalla on samanaikaisesti kolme erilaista trendiä; kaupungistuminen, esikaupungistuminen sekä vastakaupungistuminen. Kuva: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI/Timo Aro.
Jussi Salo
-KIRKKONUMMEN menestys niin taloudessa kuin palveluiden järjestämisessä edellyttää tutkimusten mukaan oikeanlaista muuttovoittoa. Se on meille elinehto. Siksi nämä positiiviset luvut luovat hyvää pohjaa kunnan kehittämiselle, iloitsee Haapaniemi.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
INKOO
INKOO
KIRKKONUMMI
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi