SIUNTIO
SIUNTIO
Sillä kohtaa Siuntion kulttuurimaisemassa, missä Vikträskin järvi muuttuu mereen laskevaksi Pikkalajoeksi, asuu paikallisia asioita tarkkaan seuraava Pekka Kare, joka täyttää keskiviikkona 14.4.2021 90 vuotta.
Kun tulee Pekan ja hänen puolisonsa Eijan pihapiiriin, ymmärtää, miksi kalastaminen ja ravustaminen ovat heille ja heidän perheelleen niin tärkeitä asioita.
Pekka on vaalinut kotiseutunsa historiallisia arvoja yhdistysaktiivina ja paikallispoliitikkona. Hän näyttää vieraalleen mielellään Sjundbyn linnan, missä kuningas Eerik XIV:n tytär Sigrid asui.
Ja hän vie vieraansa katsomaan Fanjunkarsin torppaa, joka rakennettiin noin 15 vuotta sitten alkuperäisen mallin mukaan uudelleen. Torpassa syntyi yksi suomalaisen kulttuurin ikonisista virstanpylväistä, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
Torpalla ei ollut Porkkalan vuokra-aluetta hallinnoineille venäläisille mitään arvoa, joten rakennus katosi miehitysvuosina. Pekka oli yksi niistä, jotka ymmärsivät Siuntiossa Fanjunkarsin torpan symboliarvon. Sen vuoksi hän piti kunnallispoliitikkona tärkeänä, että torppa rakennetaan uudelleen.
Pekka on vaikuttanut Siuntion kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Keskustan listoilla hän oli kerran eduskuntavaaliehdokkaanakin.
Pekka ajattelee paljon nuorten tulevaisuutta. Yhdeksän lastenlasta tuovat hänelle suurta iloa. Samaan aikaan hän on huolissaan siitä, mitä vaikutuksia koronarajoituksilla on tämän päivän nuorten harrastuksiin ja kehitykseen.
– Lapset ja lastenlapset ovat suuri rikkaus. Varsinkin näitä pienimpiä on mukava seurata, Pekka sanoo.
Pekka on ollut Siuntion Lions Clubin presidenttinä ja Siuntion musiikkiyhdistyksen puheenjohtajana. Pekan musiikki- ja runoharrastukset ovat kodin perintöä.
– Käynnistimme Lux Musicae -musiikkijuhlat Siuntiossa paikallisen musiikkiharrastuksen tukemiseksi ja kehittämiseksi, Pekka kertoo.
Siuntion Sisun puheenjohtajana hän perusti Sisukkaat-lehden ja oli käynnistämässä paikallisen lasten liikuntayön. Se on mainio tempaus, joka on toteutettu useita vuosia.
– Vanhemmat toivat lapsensa ohjatun liikunnan pariin liikuntatalolle ja saivat itselleen vapaata aikaa. Satakunta lasta riehui sitten vuorokauden aikana niin paljon kuin jaksoivat. Tietysti seura järjesti ohjaajat ja eväät paikalle, Pekka myhäilee.
Pekka valmistelee parhaillaan muistelmiaan, ja sen vuoksi hän on viime aikoina palannut muistoissaan usein lapsuuden Karjalaan. Hän syntyi Perojoella Viipurin maalaiskunnassa ja aloitti siellä koulunkäyntinsä. Ensimmäiseltä evakkoretkeltä palattiin Viipuriin, missä Pekka meni mukaan partiotoimintaan ja tienasi taskurahaa Rautatiekirjakaupan juoksupoikana.
Vaikka koulunkäynti oli sotavuosina risaista, Pekasta tuli kuitenkin ylioppilas Valkeakosken yhteiskoulusta. Hän tienasi opintorahoja Säterillä harjoittelijana ja purkajana ja lähti armeijan jälkeen opiskelemaan lakia.
Hänestä tuli varatuomari ja siinä ohessa hän työskenteli Maa ja Kallio Oy:n palveluksessa. Hotelli Marskin perustusten kaivaminen oli yksi mieleen jääneistä työkohteista.
Pekka toimi muutaman vuoden yrityksen varatoimitusjohtajana, kunnes hän keskittyi asianajan työhön. Juoksijalegenda Paavo Nurmi oli yksi Pekan asiakkaista. Niinpä hänestä tuli Paavo Nurmen perustaman säätiön ensimmäinen asiamies. Nykyisin hän on säätiön varapuheenjohtaja.
Kun Jukka Uunila siirtyi Veikkauksen toimitusjohtajaksi, Pekka valittiin hänen jälkeensä Veikkauksen painotalon Kvartto Oy:n toimitusjohtajaksi. Heistä tuli mainio työpari, joka hioi yhteisymmärrystä lukuisilla yhteisillä hiihtoretkillään.
– Kaverit lähettävät edelleen hienoja hiihtokuvia Lapin maisemista. Olen minäkin hiihtänyt tänä talvena kolme kertaa, Pekka kertoo.
Suomen tunnetuin kuntohiihtäjä oli aikanaan tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jonka Pekkakin tunsi. Ennen korona-aikaa hän kävi mielellään kuuntelemassa UKK-seuran esitelmiä ja tapaamassa vanhoja tuttuja.
Kekkosen perintöä on vaalittu myös Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön toiminnassa. Pekka laati aikanaan säätiön säännöt, ja hän kuuluu tämän ”Kekkosen säätiön” hallitukseen edelleen.
Pekka on harrastanut monia urheilulajeja, mutta painonnosto on ollut hänelle kaikkein rakkain. Hän oli painonnostajien joukkueenjohtajana Meksikon olympiakisoissa ja Suomen olympiajoukkueen ylijohtajana Münchenin olympiakisoissa.
Hän toimi aikanaan myös Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana, joten hän nautti suuresti kolme vuotta sitten toteutuneesta Kirkkonummen Sanomien lukijamatkasta, jonka aikana hän kävi muun muassa Ateenan vanhalla olympiastadionilla.
Urheilun luottamustehtävät veivät Pekkaa aktiivivuosina usein maailmalle, sillä hän kuului Kansainvälisen Painonnostoliiton hallitukseen ja oli perustamassa Euroopan Painonnostoliittoa.
Suomen Painonnostoliiton puheenjohtajana hän hankki painonnoston MM-kilpailut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Suomeen. Lahdessa vuonna 1998 järjestettyjen kisojen huippuhetki oli Karoliina Lundahlin maailmanmestaruus.
Tasavuosia täyttävää Pekkaa juhlitaan elokuussa, jos korona sen suinkin sallii.
Pekka Kare täyttää 14. huhtikuuta 90 vuotta.
Satu Holmlund
Pekka on harrastanut monia urheilulajeja, mutta painonnosto on ollut hänelle se kaikkein rakkain.
Satu Holmlund
Kirkkonummen Sanomien lukijamatkalla kolme vuotta sitten Pekka kävi muun muassa Ateenan vanhalla olympiastadionilla. Kuva: Satu Holmlund.
Satu Holmlund
Kalastaminen ja ravustaminen ovat Pekalle ja hänen perheelleen tärkeitä harrastuksia.
Satu Holmlund
Urheilu ja kulttuuri ovat Pekalle sydämenasioita.
Satu Holmlund
Pekka on vaikuttanut Siuntion kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Kuva otettu 20 vuotta sitten käytyjen vaalien aikoihin.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
SIUNTIO
SIUNTIO
Sillä kohtaa Siuntion kulttuurimaisemassa, missä Vikträskin järvi muuttuu mereen laskevaksi Pikkalajoeksi, asuu paikallisia asioita tarkkaan seuraava Pekka Kare, joka täyttää keskiviikkona 14.4.2021 90 vuotta.
Kun tulee Pekan ja hänen puolisonsa Eijan pihapiiriin, ymmärtää, miksi kalastaminen ja ravustaminen ovat heille ja heidän perheelleen niin tärkeitä asioita.
Pekka on vaalinut kotiseutunsa historiallisia arvoja yhdistysaktiivina ja paikallispoliitikkona. Hän näyttää vieraalleen mielellään Sjundbyn linnan, missä kuningas Eerik XIV:n tytär Sigrid asui.
Ja hän vie vieraansa katsomaan Fanjunkarsin torppaa, joka rakennettiin noin 15 vuotta sitten alkuperäisen mallin mukaan uudelleen. Torpassa syntyi yksi suomalaisen kulttuurin ikonisista virstanpylväistä, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
Torpalla ei ollut Porkkalan vuokra-aluetta hallinnoineille venäläisille mitään arvoa, joten rakennus katosi miehitysvuosina. Pekka oli yksi niistä, jotka ymmärsivät Siuntiossa Fanjunkarsin torpan symboliarvon. Sen vuoksi hän piti kunnallispoliitikkona tärkeänä, että torppa rakennetaan uudelleen.
Pekka on vaikuttanut Siuntion kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Keskustan listoilla hän oli kerran eduskuntavaaliehdokkaanakin.
Pekka ajattelee paljon nuorten tulevaisuutta. Yhdeksän lastenlasta tuovat hänelle suurta iloa. Samaan aikaan hän on huolissaan siitä, mitä vaikutuksia koronarajoituksilla on tämän päivän nuorten harrastuksiin ja kehitykseen.
– Lapset ja lastenlapset ovat suuri rikkaus. Varsinkin näitä pienimpiä on mukava seurata, Pekka sanoo.
Pekka on ollut Siuntion Lions Clubin presidenttinä ja Siuntion musiikkiyhdistyksen puheenjohtajana. Pekan musiikki- ja runoharrastukset ovat kodin perintöä.
– Käynnistimme Lux Musicae -musiikkijuhlat Siuntiossa paikallisen musiikkiharrastuksen tukemiseksi ja kehittämiseksi, Pekka kertoo.
Siuntion Sisun puheenjohtajana hän perusti Sisukkaat-lehden ja oli käynnistämässä paikallisen lasten liikuntayön. Se on mainio tempaus, joka on toteutettu useita vuosia.
– Vanhemmat toivat lapsensa ohjatun liikunnan pariin liikuntatalolle ja saivat itselleen vapaata aikaa. Satakunta lasta riehui sitten vuorokauden aikana niin paljon kuin jaksoivat. Tietysti seura järjesti ohjaajat ja eväät paikalle, Pekka myhäilee.
Pekka valmistelee parhaillaan muistelmiaan, ja sen vuoksi hän on viime aikoina palannut muistoissaan usein lapsuuden Karjalaan. Hän syntyi Perojoella Viipurin maalaiskunnassa ja aloitti siellä koulunkäyntinsä. Ensimmäiseltä evakkoretkeltä palattiin Viipuriin, missä Pekka meni mukaan partiotoimintaan ja tienasi taskurahaa Rautatiekirjakaupan juoksupoikana.
Vaikka koulunkäynti oli sotavuosina risaista, Pekasta tuli kuitenkin ylioppilas Valkeakosken yhteiskoulusta. Hän tienasi opintorahoja Säterillä harjoittelijana ja purkajana ja lähti armeijan jälkeen opiskelemaan lakia.
Hänestä tuli varatuomari ja siinä ohessa hän työskenteli Maa ja Kallio Oy:n palveluksessa. Hotelli Marskin perustusten kaivaminen oli yksi mieleen jääneistä työkohteista.
Pekka toimi muutaman vuoden yrityksen varatoimitusjohtajana, kunnes hän keskittyi asianajan työhön. Juoksijalegenda Paavo Nurmi oli yksi Pekan asiakkaista. Niinpä hänestä tuli Paavo Nurmen perustaman säätiön ensimmäinen asiamies. Nykyisin hän on säätiön varapuheenjohtaja.
Kun Jukka Uunila siirtyi Veikkauksen toimitusjohtajaksi, Pekka valittiin hänen jälkeensä Veikkauksen painotalon Kvartto Oy:n toimitusjohtajaksi. Heistä tuli mainio työpari, joka hioi yhteisymmärrystä lukuisilla yhteisillä hiihtoretkillään.
– Kaverit lähettävät edelleen hienoja hiihtokuvia Lapin maisemista. Olen minäkin hiihtänyt tänä talvena kolme kertaa, Pekka kertoo.
Suomen tunnetuin kuntohiihtäjä oli aikanaan tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jonka Pekkakin tunsi. Ennen korona-aikaa hän kävi mielellään kuuntelemassa UKK-seuran esitelmiä ja tapaamassa vanhoja tuttuja.
Kekkosen perintöä on vaalittu myös Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön toiminnassa. Pekka laati aikanaan säätiön säännöt, ja hän kuuluu tämän ”Kekkosen säätiön” hallitukseen edelleen.
Pekka on harrastanut monia urheilulajeja, mutta painonnosto on ollut hänelle kaikkein rakkain. Hän oli painonnostajien joukkueenjohtajana Meksikon olympiakisoissa ja Suomen olympiajoukkueen ylijohtajana Münchenin olympiakisoissa.
Hän toimi aikanaan myös Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana, joten hän nautti suuresti kolme vuotta sitten toteutuneesta Kirkkonummen Sanomien lukijamatkasta, jonka aikana hän kävi muun muassa Ateenan vanhalla olympiastadionilla.
Urheilun luottamustehtävät veivät Pekkaa aktiivivuosina usein maailmalle, sillä hän kuului Kansainvälisen Painonnostoliiton hallitukseen ja oli perustamassa Euroopan Painonnostoliittoa.
Suomen Painonnostoliiton puheenjohtajana hän hankki painonnoston MM-kilpailut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Suomeen. Lahdessa vuonna 1998 järjestettyjen kisojen huippuhetki oli Karoliina Lundahlin maailmanmestaruus.
Tasavuosia täyttävää Pekkaa juhlitaan elokuussa, jos korona sen suinkin sallii.
Pekka Kare täyttää 14. huhtikuuta 90 vuotta.
Satu Holmlund
Pekka on harrastanut monia urheilulajeja, mutta painonnosto on ollut hänelle se kaikkein rakkain.
Satu Holmlund
Kirkkonummen Sanomien lukijamatkalla kolme vuotta sitten Pekka kävi muun muassa Ateenan vanhalla olympiastadionilla. Kuva: Satu Holmlund.
Satu Holmlund
Kalastaminen ja ravustaminen ovat Pekalle ja hänen perheelleen tärkeitä harrastuksia.
Satu Holmlund
Urheilu ja kulttuuri ovat Pekalle sydämenasioita.
Satu Holmlund
Pekka on vaikuttanut Siuntion kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Kuva otettu 20 vuotta sitten käytyjen vaalien aikoihin.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi