KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Sotiin keskittyvä, mutta ei sotaisa. Näin voisi luonnehtia Suomen Majakkaseuran uutta elokuvaa Majakoiden ja luotsien Porkkala sodassa ja rauhassa, joka saa ensi-iltansa 23. lokakuuta.
Runsas vuosi sitten Majakkaseura julkaisi maistiaisia tulevasta. Tuolloin lyhyessä dokumentissa tutustuttiin kolmen henkilön kokemuksiin Rönnskärillä ja Kallbådan luodolla. Nyt tarina laajenee neljän suvun vaiheisiin. Lisäksi mukana on edelleen Kallbådan isäntä Veikka Gustafsson.
Gustafssonilla on kahtalainen rooli elokuvassa. Hän kertoo omasta olostaan Kallbådalla, mutta toisaalta hän toimii välittäjänä. Hyvän muistinsa ansiosta hän välittää katsojille viestin kahdenkymmenen vuoden – tai oikeastaan 80 vuoden takaa.
Gustafsson tapasi 2000-luvun alussa sotaveteraani Unto Keskisen, joka vietti vuoden Kallbådalla sukellusveneiden kuuntelutehtävissä 1943-44.
Vielä 2000-luvun alussa Kallbådan historiaa ei ymmärretty selvittää perusteellisesti. Niinpä Keskisen todistus jäi Gustfssonin muistin varaan, edes haastattelunauhaa ei ollut.
Elokuvaa tehtäessä Gustafsson törmäsi kuitenkin materiaaliin, joka vastasi hänen muistikuviaan. Tapaamisen innoittamana Keskinen nimittäin kirjoitti ylös muistojaan, harmitellen sitä että suuri osa oli jo kadonnut muistista.
Keskinen oli hyvä kynän käyttäjä. Sen ansiosta elokuvassa kuullaan ”ääni haudan takaa”, veteraanin kaunis rakkaudentunnustus yksinäiselle majakkasaarelle.
Vastaavan todistuksen 1960-luvun Kallbådasta antaa majakkateknikkona jo autioituneella majakkasaarella pitkiä aikoja viettänyt majakkateknikko Kimmo Koivunen. Olot saarella olivat hyvin karut, mutta hän kertoo viihtyneensä erinomaisesti.
Ehkäpä pysyvintä elokuvassa on luotsivanhin Gunnar Nordströmin, 91, muistelu Rönnskäristä. Elämä keskittyi pieneen kaksikerroksiseen puutaloon, luotsitupaan, jonka ”pomo” hän oli 15 vuotta ennen luotsiaseman siirtoa nykyiseen ”bunkkeriin” Porkkalanniemelle.
Nordströmin suru tuhoutumisen partaalla olevan luotsitalon äärellä on käsin kosketeltavaa.
– Kuka olisi silloin uskonut, että taloa kohdellaan myöhemmin niin huonosti, hän sanoo elokuvassa.
Rönnskärin luotsitalo on tuhoutumassa sen takia, ettei sitä pääse kunnostamaan armeijan alueelle, eikä sillä itsellään ole ollut asiaan kiinnostusta.
Seuraavat 2-3 vuotta ovat ehdottomasti viimeiset mahdolliset pelastaa viimeinen muisto Rönnskärin 1700-luvulla alkaneesta luotsihistoriasta, eli vuonna 1919 rakennettu luotsitupa. Majakkaseura on yrittänyt jarruttaa tuhoa suojaamalla ikkunat.
Vaikka sodan muistelu on elokuvassa keskeisessä roolissa, on sen vahvin punainen lanka kuitenkin Åhmanin luotsisuvun vaiheiden läpikäynti. He elivät vuorotellen Rönnskärillä ja Käringholmenilla.
Sukunsa vaiheita esittelee elokuvassa juuri talvisodan alettua syntynyt, Espoossa asuva Bengt Enoksson, suvun viimeisen luotsin tyttärenpoika.
Sota heitteli hänen perheensä Rönnskäristä Espooseen ja Hankoon. Enoksson muistelee myös Neuvostoliiton vuokra- eli miehitysaikaa, jolloin Porkkalan vesille ei ollut menemistä.
54 minuuttia pitkä elokuva päättyy nykyaikaan ja saarten upeiden maisemien esittelyyn.
Ensi-esitykset pidetään Kirkkonummen kunnantalolla lauantaina 23. lokakuuta klo 11 ja 12. Sen lisäksi elokuvan voi nähdä Porkkalan ruotsinkielisen nuorisoseuran talolla Rigårdnäsissä klo 14.45 ja klo 16. Tämän jälkeen elokuva nähdään Kotkasta Kemiin saakka.
Elokuvan tuottanut Suomen Majakkaseura toivoo yleisön osallistuvan elokuvan rahoitukseen ostamalla esityksestä Majakkaseuran tuotteita. Tarjolla on sekä seuran yleisiä tuotteita että Porkkala-tuotteita eli kirja ja erilaisia tekstiilejä.
Porkkala-kirjaa on saatavissa vielä 1-2 kuukauden ajan, arvioi kiertuevastaava Pekka Väisänen seurasta.
– Viimeiset kappaleet lahjoitamme kirjastoille ympäri Suomen, jotta Porkkalan kiinnostava ja kiehtova historia pysyy suomalaisten ulottuvilla vielä pitkään, hän sanoo.
Rönnskärin luotsitalo on tuhoutumassa.
Satu Holmlund
Unto Keskinen vietti vuoden Kallbådalla sukellusveneiden kuuntelutehtävissä 1943-44.
Satu Holmlund
Sotamies Keskinen kavereineen ilmeisesti vuonna 1943 otetussa kuvassa.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
Sotiin keskittyvä, mutta ei sotaisa. Näin voisi luonnehtia Suomen Majakkaseuran uutta elokuvaa Majakoiden ja luotsien Porkkala sodassa ja rauhassa, joka saa ensi-iltansa 23. lokakuuta.
Runsas vuosi sitten Majakkaseura julkaisi maistiaisia tulevasta. Tuolloin lyhyessä dokumentissa tutustuttiin kolmen henkilön kokemuksiin Rönnskärillä ja Kallbådan luodolla. Nyt tarina laajenee neljän suvun vaiheisiin. Lisäksi mukana on edelleen Kallbådan isäntä Veikka Gustafsson.
Gustafssonilla on kahtalainen rooli elokuvassa. Hän kertoo omasta olostaan Kallbådalla, mutta toisaalta hän toimii välittäjänä. Hyvän muistinsa ansiosta hän välittää katsojille viestin kahdenkymmenen vuoden – tai oikeastaan 80 vuoden takaa.
Gustafsson tapasi 2000-luvun alussa sotaveteraani Unto Keskisen, joka vietti vuoden Kallbådalla sukellusveneiden kuuntelutehtävissä 1943-44.
Vielä 2000-luvun alussa Kallbådan historiaa ei ymmärretty selvittää perusteellisesti. Niinpä Keskisen todistus jäi Gustfssonin muistin varaan, edes haastattelunauhaa ei ollut.
Elokuvaa tehtäessä Gustafsson törmäsi kuitenkin materiaaliin, joka vastasi hänen muistikuviaan. Tapaamisen innoittamana Keskinen nimittäin kirjoitti ylös muistojaan, harmitellen sitä että suuri osa oli jo kadonnut muistista.
Keskinen oli hyvä kynän käyttäjä. Sen ansiosta elokuvassa kuullaan ”ääni haudan takaa”, veteraanin kaunis rakkaudentunnustus yksinäiselle majakkasaarelle.
Vastaavan todistuksen 1960-luvun Kallbådasta antaa majakkateknikkona jo autioituneella majakkasaarella pitkiä aikoja viettänyt majakkateknikko Kimmo Koivunen. Olot saarella olivat hyvin karut, mutta hän kertoo viihtyneensä erinomaisesti.
Ehkäpä pysyvintä elokuvassa on luotsivanhin Gunnar Nordströmin, 91, muistelu Rönnskäristä. Elämä keskittyi pieneen kaksikerroksiseen puutaloon, luotsitupaan, jonka ”pomo” hän oli 15 vuotta ennen luotsiaseman siirtoa nykyiseen ”bunkkeriin” Porkkalanniemelle.
Nordströmin suru tuhoutumisen partaalla olevan luotsitalon äärellä on käsin kosketeltavaa.
– Kuka olisi silloin uskonut, että taloa kohdellaan myöhemmin niin huonosti, hän sanoo elokuvassa.
Rönnskärin luotsitalo on tuhoutumassa sen takia, ettei sitä pääse kunnostamaan armeijan alueelle, eikä sillä itsellään ole ollut asiaan kiinnostusta.
Seuraavat 2-3 vuotta ovat ehdottomasti viimeiset mahdolliset pelastaa viimeinen muisto Rönnskärin 1700-luvulla alkaneesta luotsihistoriasta, eli vuonna 1919 rakennettu luotsitupa. Majakkaseura on yrittänyt jarruttaa tuhoa suojaamalla ikkunat.
Vaikka sodan muistelu on elokuvassa keskeisessä roolissa, on sen vahvin punainen lanka kuitenkin Åhmanin luotsisuvun vaiheiden läpikäynti. He elivät vuorotellen Rönnskärillä ja Käringholmenilla.
Sukunsa vaiheita esittelee elokuvassa juuri talvisodan alettua syntynyt, Espoossa asuva Bengt Enoksson, suvun viimeisen luotsin tyttärenpoika.
Sota heitteli hänen perheensä Rönnskäristä Espooseen ja Hankoon. Enoksson muistelee myös Neuvostoliiton vuokra- eli miehitysaikaa, jolloin Porkkalan vesille ei ollut menemistä.
54 minuuttia pitkä elokuva päättyy nykyaikaan ja saarten upeiden maisemien esittelyyn.
Ensi-esitykset pidetään Kirkkonummen kunnantalolla lauantaina 23. lokakuuta klo 11 ja 12. Sen lisäksi elokuvan voi nähdä Porkkalan ruotsinkielisen nuorisoseuran talolla Rigårdnäsissä klo 14.45 ja klo 16. Tämän jälkeen elokuva nähdään Kotkasta Kemiin saakka.
Elokuvan tuottanut Suomen Majakkaseura toivoo yleisön osallistuvan elokuvan rahoitukseen ostamalla esityksestä Majakkaseuran tuotteita. Tarjolla on sekä seuran yleisiä tuotteita että Porkkala-tuotteita eli kirja ja erilaisia tekstiilejä.
Porkkala-kirjaa on saatavissa vielä 1-2 kuukauden ajan, arvioi kiertuevastaava Pekka Väisänen seurasta.
– Viimeiset kappaleet lahjoitamme kirjastoille ympäri Suomen, jotta Porkkalan kiinnostava ja kiehtova historia pysyy suomalaisten ulottuvilla vielä pitkään, hän sanoo.
Rönnskärin luotsitalo on tuhoutumassa.
Satu Holmlund
Unto Keskinen vietti vuoden Kallbådalla sukellusveneiden kuuntelutehtävissä 1943-44.
Satu Holmlund
Sotamies Keskinen kavereineen ilmeisesti vuonna 1943 otetussa kuvassa.
Satu Holmlund
KIRKKONUMMI
KIRKKONUMMI
SIUNTIO
Puh: 09 221 9200
toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi