INKOO
Joddbölen kehitys on Inkoolle ja Länsi-Uudellemaalle mahdollisuusINKOO
Joddbölen teollisuusalueen kehittäminen Inkoossa herättää keskustelua. Kansanedustaja ja Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström järjesti viime perjantaina keskustelutilaisuuden Inkoossa yhdessä Bodenin kunnanjohtajan Claes Nordmarkin kanssa. Nordmark johtaa Ruotsin Bodenin kuntaa, jossa Stegra-yritys parhaillaan rakentaa vähäpäästöistä terästehdasta.
Wickström ymmärtää, että mahdollinen terästehdas Inkoossa herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Hän haluaa kuitenkin rauhoittaa keskustelua ja korostaa, että ympäristöön liittyviä kysymyksiä selvitetään parhaillaan.
– On ymmärrettävää, että mahdolliset muutokset herättävät keskustelua ja turvattomuuden tunnetta. Kunnan näkökulmasta on ollut minulle tärkeää, että löydämme parhaat mahdolliset ratkaisut paikallisten asukkaiden huoliin. Nyt tarkastellaan kaavan ympäristövaatimuksia, jotta ne turvaavat mahdollisimman hyvin Inkoon lähiympäristön ja saariston. Uskon myös, että voimme säilyttää kuntamme saaristoluonteen. 1970–80-luvuilla Inkooseen rakennettiin Pohjoismaiden suurin hiilivoimala. Inkoo selvisi siitä muutoksesta, vaikka olimme silloin todella pieni kunta, Wickström sanoo.
Wickström ei halua, että Länsi-Uusimaa muuttuu NIMBY-alueeksi. Hän korostaa myös, että Joddbölen asemakaavan hyväksyminen ei automaattisesti tarkoita, että terästehdas toteutuu.
– Tarkastelen tätä kysymystä Inkoon itsenäisyyden näkökulmasta. Inkoo on pieni kunta, jossa väestö ikääntyy. Myös taloudellinen tilanne on kunnalle haastava tulevina vuosina. Uusien työpaikkojen myötä voimme turvata lähipalvelut, kuten koulut ja terveyskeskuksen, ja parhaassa tapauksessa jopa kehittää niitä. Länsi-Uudenmaan kannalta on tärkeää saada lisää työpaikkoja, jotta voimme turvata erikoissairaanhoidon ja edistää liikenneväylien, kuten kantatie 51:n, valtatie 25:n ja rantaradan, kehittämistä, Wickström sanoo.
Wickström haluaa edistää avointa vuoropuhelua, jossa eri näkemyksiä kunnioitetaan. Hän painottaa, että kyse ei ole terästehdaspäätöksestä vaan kunnallisesta päätöksenteosta, jossa 27 valtuutettua tekevät satoja eri päätöksiä. Hän sanoo, että jos vastustaa tehdasta kuntavaaliehdokkaana, pitää avoimesti kertoa, mistä säästää ja mitä muuta Joddbölen alueelle toivotaan ja mitä muita toimijoita alueelle on mahdollisesti tuloillaan. Wickström sanoo, että kaavan kaataminen ei edesauta sitä, että Joddbölen jotain toimintaa saadaan. Päinvastoin.
– Nyt tehdään huolellista työtä sen eteen, että Inkoon talous voidaan turvata eri riskitilanteissa, esimerkiksi jos terästehdashanke jäisi kesken. Lisäksi kunnassa tarkastellaan, miten ympäristövaatimuksia voidaan entisestään tiukentaa kaavassa. Myös hankkeen mahdollisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten ulkomaalaisten työntekijöiden hallinnointia, selvitetään. Kaikki tämä tapahtuu tiiviissä vuoropuhelussa Inkoon asukkaiden kanssa, Wickström sanoo.
Wickström sanoo, että Joddbölen ei tule mitään, mikä ei läpäisisi Suomen viranomaisten tarkastusta.
– Ei alueelle tule mitään sellaista, joka olisi vastoin Suomen lainsäädäntöä ja ympäristöviranomaisten suosituksia. Kunta on ottanut tuekseen nyt ulkopuolisen asiantuntijan auttamaan kuntaa siinä, että löydämme ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten voimme kaavan avulla minimoida paikallisia ympäristövaikutuksia. Suurin osa toiminnasta tapahtuu myös sisätiloissa, mikä vähentää ympäristövaikutuksia, sanoo Wickström.
Inkoolaisten keskuudessa huolta herättää myös mahdollinen muuttovirta. Osa pelkää maahanmuuttoa ja myös sitä, että ruotsinkielisyys häviää kunnasta. Näitä huolia Wickström haluaa lieventää käyttämällä Bodenin oppeja apuna.
– Esimerkiksi Bodenissa priorisoidaan perheellisiä vierastyöntekijöitä. Vierastyöntekijöille tehdään joka aamu pikapäihdetesti ja vierastyöntekijöiden väliaikaisia asuntoloita valvotaan vartijoiden voimin. Stegra haluaa houkutella yhtä paljon miehiä kuin naisia töihin. Kunnalla on Bodenissa käytössä muuttopalvelu ja jokaisella vierastyöntekijällä on oma yhteyshenkilönsä, joka auttaa arjen asioissa. Inkoossa voisimme myös pohtia kotouttamisen mahdollistamista myös ruotsiksi. Tässä on hyvä nähdä, että vaihtoehtoja löytyy, sanoo Wickström.
– Inkoo on upea, kehittyvä kunta. Olemme onnistuneet kasvattamaan joukkoliikenteen matkustajamääriä ja myös houkuttelemaan hieman uusia asukkaita. Tätä perushyvää tekemistä emme saa unohtaa. On tärkeää, että kunta pysyy yhtenäisenä. Tätä haluan itse edistää ja haluan itse toimia Inkoota ja inkoolaisia yhdistävänä päättäjänä, sanoo Wickström.
