KIRKKONUMMI
Nato vahvistanut läsnäoloaan itämerellä - Yhdysvaltain merijalkaväki osallistuu valvontatoimintaanKIRKKONUMMI/UPINNIEMI
Yhdysvaltain merijalkaväen osasto on osallistunut Naton johtamaan Baltic Sentry -valvontatoimintaan Suomessa kuukauden ajan. Noin 40 henkilön vahvuinen Yhdysvaltain merijalkaväen osasto toimii yhteistyössä Rannikkoprikaatin kanssa. Osastolla on käytössään miehittämätöntä lennokkikalustoa ja uusia suorituskykyjä käytetään meritilannekuvan täydentämiseen.
Naton tehostettu toiminta Itämerellä, eli Enhanced Vigilance Activity (EVA), on keskeinen osa liittokunnan yhteistä puolustusta ja sen tavoitteena on Itämeren kriittisen infrastruktuurin turvaaminen ensisijaisesti valvontaa lisäämällä. Merivoimat esitteli Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyötä Rannikkoprikaatissa Upinniemessä maanantaina 31.3.
Tehostettua valvontaa ja tiedonvaihtoa
Merivoimien näkökulmasta Naton toiminnan tiivistäminen Itämerellä tarkoittaa lisääntyvää merellistä läsnäoloa, tehostettua valvontaa ja tiedonvaihtoa sekä lisääntyvää harjoitustoimintaa liittolaisten kanssa. Merivoimien yhteistyö yhdysvaltalaisen joukon kanssa on merkittävää, koska kyseessä on ensimmäinen tällainen toiminta Suomen ja Yhdysvaltain välisen 1.9.2024 voimaan tulleen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) aikana, kertoo Merivoimien operaatiopäällikkö kommodori Marko Laaksonen.
Valvontaa tekevät NATO-laivasto-osastojen lisäksi kansalliset merivoimat Itämeren piirissä, niin myös Suomen merivoimat. Mukana aktiviteetissa meillä on pinta-aluksia ja myös sukellusveneitä, sekä lentokoneita, lähinnä merivalvontalentokoneita. Yhteistyötä tehdään myös naapurivaltioiden Ruotsin ja Viron kanssa, täsmentää Laaksonen.
- Se, mitä nyt on tehty, on tietysti oltu läsnä alueella ja valvottu kriittistä infraa, ei pelkästään tässä Suomenlahdella vaan koko Itämeren alueella.
- Läsnäolo ja lipunnäyttö esimerkiksi Venäjän varjolaivaston aluksille on ollut tärkeä tekijä, jatkaa Laaksonen. - He ymmärtävät, että me olemme täällä ja me olemme aktiivisesti myös halunneet näkyä ulospäin ja kertoa, että täällä ollaan.
Riskien arviointia tekoälyllä
Valvonnassa tehdään myös riskien arviointia taustalla, mm. erilaisten tekoälyratkaisujen avulla. Toiminnalla arvioidaan sitä, mitkä kohteet ovat riskejä erilaiselle toiminnalle kriittistä infraa vastaan.
Riskien arvionti perustuu siihen, että tiedämme, mitä itämerellä liikkuu ja sen lisäksi myös alusten taustoja, esimerkiksi kuka aluksen omistaa, mistä se lähtee tai mistä se on lähtenyt, miten se on aikaisemmin käyttäytynyt. Erityisiin riskikohteisiin ollaan kiinnitetty vielä enemmän huomioita.
Reaktioaika puuttua infraa kohtaan vahingolliseen toimintaan on yhteistyön myötä saatu laskettua 17 tunnista noin tuntiin, kertoo Laaksonen.
Ohjusvene Hanko osaksi Naton pysyvää alusosastoa
Merivoimat jatkaa yhteistä Baltic Sentry -valvontatoimintaa Itämerellä Naton kanssa tiiviisti. Hamina-luokan ohjusvene Hanko liittyi osaksi Naton pysyvää laivasto-osasto SNMG1:tä. (Standing Nato Maritime Group 1) maanantaina 31.3.
Ohjusvene toimii Naton johdossa ja suorittaa Itämerellä sille käskettyjä tehtäviä. Alus tukeutuu jakson aikana kotimaan ja liittolaisten satamiin. Tehtävä päättyy huhtikuun aikana.
Nato on alkuvuoden aikana lisännyt kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvää valvontaa Itämerellä toistuneiden kaapelirikkojen johdosta. Naton tehostettu toiminta Itämerellä on keskeinen osa liittokunnan yhteistä puolustusta ja Naton alusosastot toimivat tiiviisti yhteistyössä kaikkien Itämeren alueen Nato-maiden laivastojen kanssa.
Toiminnasta saatava kokemus palvelee Merivoimien kykyä osallistua Naton pysyviin laivasto-osastoihin myöhemmin tänä vuonna. Merivoimat valmistelee osallistumista kahteen Naton laivasto-osastoon tänä vuonna miinantorjunta-aluksella ja ohjusveneellä.
JUSSI SALO