KIRKKONUMMEN kunnanjohtaja Virpi Sailaksen mukaan vuosi 2024 oli Kirkkonummella tavoitteellinen ja monella tapaa uutta luova.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelta vahva tilinpäätös - ylijäämää kertyi 11,5 miljoonaaKIRKKONUMMI
Kirkkonummen kunta on julkaissut vuoden 2024 tilinpäätöksen, joka osoittaa kunnan talouden olevan vakaalla pohjalla. Kunta teki 11,5 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen, mikä on 5,7 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.
Kunnanjohtaja Virpi Sailaksen mukaan vuosi 2024 oli tavoitteellinen ja monella tavalla uutta luova: ”Uudistimme kuntastrategian, joka hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa. Lisäksi hyväksyttiin palveluverkkosuunnitelma ja uusi kaavoitusohjelma”, toteaa Sailas.
Rakentaminen eteni muun muassa Gesterbyn koulukeskuksessa Wiggessä ja myös uuden yhteiskampuksen työmaa käynnistyi. Vuoden lopussa käynnistettiin myös kestävän kasvun ohjelma, jonka avulla luodaan polku kunnan kestävään talouden johtamiseen ja tehdään linjauksia talousarviovalmisteluihin. Kirkkonummi jatkaa vakaalla pohjalla kohti kasvua – yhdessä asukkaiden kanssa.
Vuoden aikana kunta valmistautui merkittävään muutokseen, kun valtion TE-toimistojen tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta. Kirkkonummi, Vihti ja Siuntio muodostavat yhteisen työllisyysalueen, jossa Kirkkonummi toimii vastuukuntana. Tämän myötä kunta uudisti organisaatiotaan tukeakseen elinvoimaa ja valmistautuakseen tehtävien vastaanottamiseen.
Vuonna 2024 Kirkkonummen väkiluku kasvoi 506 henkilöllä, eli 1,2 prosenttia. Vuoden lopussa kunnassa asui 41 660 asukasta. Väestön kasvu oli siis tasaista ja hallittua.
KIRKKONUMMEN TILINPÄÄTÖS 2024
Kunnallisveroa kertyi 85,4 milj. euroa eli 0,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän.
Kiinteistöverot kasvoivat 12,7 % (1,7 milj. €) ja olivat yhteensä 15,1 milj. euroa. Kasvua vauhditti kiinteistöverouudistus.
Yhteisöveroa kertyi 5,7 milj. euroa, mikä oli hieman odotettua vähemmän.
Valtionosuuksia kunta sai 36,6 milj. euroa.
Ulkoisia toimintatuottoja kertyi noin 28,9 miljoonaa euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 3,9 milj. eurolla.
Maanmyyntituottoja saatiin 1,0 milj. euroa ja maankäyttösopimuskorvauksia 3,9 milj. euroa.
Ulkoiset käyttömenot alittivat talousarvion 3,8 milj. eurolla.