Sii­ka­jär­vel­lä ei vie­lä kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten ol­lut leh­to­ko­ti­loi­ta, nyt kylä ku­hi­see nii­tä. Ke­vääs­tä al­ka­en joka päi­vä pi­tää käy­dä ke­rää­mäs­sä sa­to­ja­kin ko­ti­loi­ta, jos ha­lu­aa var­jel­la pi­han ja sen kas­vit ko­ti­loi­den ar­mei­jal­ta.

Jot­kut ovat luo­vut­ta­neet mah­dot­to­man edes­sä, kun val­ko­hän­tä­kau­riit syö­vät nu­put ja ku­kat ja ko­ti­lot syö­vät kas­veis­ta lo­put.

Mitä ta­pah­tui? Moni ajat­te­lee, et­tä ko­ti­lot tu­li­vat siir­to­maan mu­ka­na, kun ky­lään ra­ken­net­tiin inf­raa. Sa­mal­la koh­tiin, joi­hin maa­ta tuo­tiin, al­koi kas­vaa vie­ras­la­je­ja. Sii­ka­jär­vel­lä on va­hin­ko jo ta­pah­tu­nut, mut­ta voi­si­ko kau­pun­ki huo­leh­tia sii­tä, et­tei sama ta­pah­du muu­al­la. Siir­to­maan pi­tää ol­la puh­das­ta. Us­ko­kaa, et­tet­te ha­lua pi­hoil­len­ne sa­maa rie­saa.

Voi­si­ko joku asi­an­tun­ti­ja an­taa meil­le kes­kel­lä ko­ti­loi­den in­vaa­si­o­ta tus­kai­le­vil­le loh­tua, et­tä tämä lop­puu jos­kus? Et­tä jos­sain vai­hees­sa luon­to ”is­kee” ta­kai­sin ja ko­ti­lot vä­he­ne­vät? Mitä muu­ta voim­me kuin teh­dä ha­maan tap­piin ”ko­ti­lo­kier­rok­sia” pi­hoil­lam­me joka päi­vä?

KES­KEL­LÄ KO­TI­LO­PAI­NA­JAIS­TA ELÄ­VÄ