INKOON kunnanjohtaja Robert Nyman vastasi kymmeneen yleiseen kysymykseen koskien Joddbölen terästehdashanketta.
Jussi Salo
INKOO
Kunnanjohtaja Robert Nyman: Joddbölen kehittäminen mahdollistaisi positiivisen kasvun Inkoolle ja lähiseudulleINKOO
Inkoon Joddbölen alueen kehittäminen on herättänyt runsaasti keskustelua Inkoossa. Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman vastaa nyt lukijoillemme kymmeneen yleiseen kysymykseen liittyen Joddbölen hankkeeseen.
Onko Joddbölen alueelle muitakin vaihtoehtoja kuin Blastr?
- Joddbölen maa-alueen omistaa kolme yksityistä maanomistajaa. Nämä maanomistajat haluavat edistää alueellaan nyt vireillä olevaa hanketta. Maanomistajilla on Blastrin kanssa sopimus, joka antaa yhtiölle oikeuden edistää hankettaan alueella. Kunta on puolestaan tehnyt maanomistajien kanssa kaavoitussopimuksen. Kaavoitussopimuksessa osapuolet ovat sopineet asemakaavamuutoksen edistämisestä siten, että se mahdollistaa suunnitellun hankkeen sekä myös muuta teollista toimintaa. Terästehdas tulee käyttämään noin 50 % alueen rakennusoikeudesta. Toisin sanoen asemakaavamuutos tulee mahdollistamaan myös paljon muuta toimintaa alueella, sanoo Nyman.
Paljonko koko hanke maksaa kunnalle?
- Kunta solmii maankäyttösopimuksen maanomistajien ja Blastrin kanssa. Tavoitteena on, että kaikki hankkeesta aiheutuvat välittömät kustannukset voidaan kattaa sillä korvauksella, jonka kunta saa maanomistajilta ja yhtiöltä, Nyman kertoo.
Nyman toteaa, että hanke voi myös mahdollistaa suuremman yhteiskunnallisen muutoksen kunnan niin halutessa.
- Jos kunta päättää yrittää maksimoida kuntaan suuntautuvan muuton tai muiden uusien yritysten sijoittumisen kuntaan, nämä tulevat tukemaan kunnan taloutta lisääntyneiden verotulojen kautta, sanoo Nyman.
Mitä kunta voi tehdä paikallisten ilmastopäästöjen vähentämiseksi?
- Kunta voi vaikuttaa päästöihin ohjaamalla kaavoitusta ja määrittelemällä asemakaavan määräyksissä erilaisia vaatimuksia. Näin on jo tehty kaavaehdotuksessa ja määräyksiä tullaan vielä selkeyttämään ja myös tiukentamaan. Kunta tulee myös esimerkiksi vaatimaan kestäviä matkaketjuja Joddböleen ja sieltä pois. Kunnan ja ELY-keskuksen ylläpitämää joukkoliikennettä voidaan täydentää yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävillä lisäkuljetuksilla, sanoo Nyman.
Miten kunta turvaa asemansa mahdollisissa riskeissä (esim. yrityshanke jää keskeneräiseksi)?
- Maankäyttösopimuksen kautta kunta voi suojautua useimmilta riskeiltä. Kunta on myös ennakoinut sellaisen skenaarion, että tehdasta ei rakennettaisi valmiiksi. Lähtökohtana siinäkin on, että kunta ei joutuisi vastaamaan tällaisista kustannuksista, sanoo Nyman.
Nyman toteaa, että mikäli hanke jäisi keskeneräiseksi ja aiheuttaisi uhkaa ympäristölle, toimenpiteiden toteuttamisen ja rahoituksen vastuujärjestys olisi: Ensisijaisesti yhtiö ja mikäli yhtiö ei ole maksukykyinen, yhtiön konkurssipesä. Tämän jälkeen vastuu siirtyy maanomistajille (lähinnä Fortumille). Lähtökohtana on, että maanomistajat ovat vakavaraisia yhtiöitä ja että ne pystyvät kantamaan tämän vastuun.
Kuinka paljon kunta saa hankkeesta tuloja?
- Kunta tulee saamaan merkittäviä välittömiä tuloja kiinteistöveroista, joita peritään alueelle rakentuvilta yhtiöiltä. Kiinteistöverovaikutusten osalta suunniteltu terästehdas eroaa perinteisistä terästehtaista mm. siten, että toiminnot sijoitetaan rakennuksiin, ei sääsuojallisiin ulkotiloihin, kuten esimerkiksi 60- ja 70-luvulla rakennetun Raahen terästehtaan toiminnot monilta osin on sijoitettu. Lisäksi terästehdas on voinut Raahen tapauksessa rakentua ilman asemakaavaa, millä on vaikutusta maapohjan arvoon, Nyman kertoo.
Nyman muistuttaa, että yhteiskuntamuutos voi olla suuri. Kunta saa mahdollisuuden kasvaa, ja tämä tarkoittaa, että Inkooseen asettuva osuus tehtaan henkilöstöstä maksaa kunnalle kunnallisveroa. Hankkeella tulee myös olemaan merkittäviä oheisvaikutuksia ja se tulee luomaan suuria mahdollisuuksia kunnan ja koko seudun eri elinkeinonharjoittajille. Seudun elinkeinoelämä tulee muuttumaan dynaamisemmaksi ja tarjoamaan mahdollisuuksia lisäkasvulle.
Miten Inkoo muuttuu, jos hanke toteutuu?
- Tehtaan perustaminen antaa kunnalle mahdollisuuden houkutella uusia veronmaksajia, myös lapsiperheitä ja tällä tavalla se vaikuttaa positiivisesti väestölliseen kehitykseen. Uudet asukkaat mahdollistavat myös nykyisten palveluiden ylläpitämisen sekä uusien palvelumuotojen luomisen kuntaan, sanoo Nyman.
Mitkä ovat hankkeen kannalta suurimmat mahdollisuudet ja riskit?
- Suurimmat mahdollisuudet ovat ehdottomasti se, että kunta saa työpaikkoja, mikä luo edellytyksiä kuntaan kohdistuvalle muutolle. Uudet asukkaat mahdollistavat hyvän palvelutason ylläpitämisen ja talous paranisi erilaisten verotulojen ansiosta
Suurimpana riskinä Nyman näkee, ettei Inkoo onnistu hyödyntämään mahdollisuuksia riittävän hyvin, ja suuri osa työntekijöistä ja heidän perheistään päättää asettua asumaan muihin kuntiin. Haasteita voi tulla kotoutumisessa ja eriarvoisuuden tunteen kasvussa.
- Ympäristöasiat herättävät toki kysymysmerkkejä. Lämpökuorma mereen voi kiihdyttää Fagervikin lahden rehevöitymistä. Toimenpiteisiin vesistöjen tilan parantamiseksi yhteistyössä toimijoiden ja muiden tahojen kanssa mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi tullaan panostamaan. Rakentamisen aikaisen melun kokonaistasosta tulee alueen nykyiset toiminnot huomioiden ajoittain sellainen, että siitä aiheutuu liikaa haittaa asukkaille. Melun hallinta vaatii valvontaa ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken, Nyman toteaa.
Milloin tehdään lopullinen päätös siitä, toteutuuko tehdas vai ei?
- Blastr Green Steel on ilmoittanut, että heidän tavoitteenaan on tehdä lopullinen investointipäätös noin 18 kuukauden kuluttua siitä, kun kunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen. Tämä aikaa tarvitaan mm. hankkeen ympäristöluvan saamiseksi, sanoo Nyman.
Tuhoutuuko Inkoon saaristo, jos hanke toteutuu?
- Lupaa sellaiselle toiminnalle, jonka voi pilata Inkoon saariston, ei voimassa olevan lainsäädännön perusteella voida myöntää. Asemakaava ei vielä yksin mahdollista terästehtaan toimintaa, vaan sille tarvitaan useita eri lupia, kuten ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa ja vesilain mukaisia lupia. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan siten usean eri viranomaistahon toimesta ennen kuin toiminta voi käynnistyä.
Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön viihtyisyyden vähentymistä tai ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, sanoo Nyman.
Näetkö hankkeen Inkoolle hyvänä vai huonona asiana?
- Hanke on ilman muuta suuri mahdollisuus Inkoolle ja koko Länsi-Uudenmaan seudulle. Päätös ei meidän päättäjillemme ole varmaan helppo, mutta toivon, että kun valmistelu on edennyt valmiiksi, saamme päätöksen asiasta. Moni kunta kamppailee taloushuolien ja väestörakenteen kanssa. Tämä hanke mahdollistaisi positiivisen kasvun Inkoolle ja meidän seudullemme, päättää Nyman.