MU­SIIK­KI/KIR­JAT

Sa­noit­ta­ja-sä­vel­tä­jä Raul Rei­ma­nin syn­ty­mäs­tä tu­lee 75 vuot­ta 11. syys­kuu­ta 2025. Merk­ki­päi­vän kun­ni­ak­si oh­jel­ma­toi­mis­to Gra­mo­fo­ni jär­jes­tää Juha-Mat­ti Tam­me­lan ja Ant­ti Luuk­ka­sen kir­joit­ta­man elä­mä­ker­ran Raul Rei­man – is­kel­mä­sa­noit­ta­jan elä­mä (Tam­mi) il­mes­ty­mi­sen aat­to­na muis­to­kon­ser­tin Hel­sin­gin Kult­tuu­ri­ta­lol­la kes­ki­viik­ko­na 10. syys­kuu­ta kel­lo 19.

Muis­to­kon­ser­tis­sa esiin­tyy 19 so­lis­tia, jois­ta liki kaik­ki ovat le­vyt­tä­neet Rei­ma­nin lau­lu­ja jo tai­tei­li­jan eli­nai­ka­na. La­val­la näh­dään myös ar­tis­te­ja, jot­ka te­ke­vät pa­luun jopa yli 40 vuo­den mu­sii­kil­li­sen hil­jai­se­lon jäl­keen kun­ni­oit­taak­seen Raul Rei­ma­nin muis­toa. Kon­ser­tis­sa kuul­laan Rei­ma­nin suu­rim­mat hi­tit ja ar­tis­tien omas­ta tuo­tan­nos­taan esil­le nos­ta­mia it­sel­leen tär­kei­tä Raul Rei­ma­nin lau­lu­ja. Kon­ser­tin tuot­to lah­joi­te­taan las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­den tu­ke­mi­seen.

Legendaarinen Raul Reiman – koko kansan iskelmätaituri

Rei­man sa­noit­ti vuo­si­na 1974–1987 liki 1300 oman ai­kan­sa pop- ja is­kel­mä­lau­lua, jois­ta lu­kui­sis­ta on tul­lut iki­vih­rei­tä. Li­säk­si hän sä­vel­si noin 200 te­os­ta, joi­den jou­kos­sa on usei­ta hit­te­jä.

Raul oli myös Prin­ses­sa Kul­ta­kut­ri -rock-yh­ty­een keu­la­ku­va, so­lis­ti ja ki­ta­ris­ti. Sääks­mä­en Tart­ti­las­sa ja Toi­ja­las­sa lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt säh­kö­a­sen­ta­ja oli it­se­op­pi­nut muu­sik­ko, sä­vel­tä­jä ja sa­noit­ta­ja, jon­ka lau­lun­te­ki­jän ura al­koi to­den te­ol­la hä­nen muu­tet­tu­aan per­heen­sä kans­sa Kirk­ko­num­men Ma­sa­laan ja jä­tet­ty­ään säh­kö­työt. Elä­män­sä vii­mei­set puo­li­tois­ta vuot­ta hän asui Loh­jan Leh­mi­jär­vel­lä, jos­sa hä­nen maal­li­nen tai­pa­leen­sa päät­tyi vain 36-vuo­ti­aa­na pit­kään kes­tä­neen ma­sen­nuk­sen ja työ­uu­pu­muk­sen myö­tä it­se­mur­haan.

Rei­man teki lau­lu­ja lä­hes kai­kil­le 1970–1980-lu­ku­jen suo­ma­lai­sil­le pop- ja is­kel­mä­ar­tis­teil­le. Hä­nen pää­a­si­al­li­set yh­teis­työ­kump­pa­nin­sa oli­vat Jori Si­vo­nen ja Veik­ko Sa­mu­li – sä­vel­tä­jä-sa­noit­ta­ja­yh­teis­työ­tä oli yli 70 sä­vel­tä­jän kans­sa. Rei­man voit­ti Syk­syn sä­ve­len kah­des­ti: vuon­na 1979 Lea La­ve­nin esit­tä­mäl­lä kap­pa­leel­la Ei oo, ei tuu ja vuon­na 1983 Jon­nan esit­tä­mäl­lä Mint­tu sekä Vil­le. Rei­ma­nin ja Si­vo­sen yh­teis­työ­nä syn­ty­nyt Kake Ran­de­li­nin Avaa ha­kas sai en­sim­mäi­sen kos­kaan ja­e­tun Em­ma-pal­kin­non vuo­den is­kel­mä­nä 1983.

Rei­man muis­te­taan eri­tyi­ses­ti hä­nen kään­nös­hi­teis­tään ja kiin­nos­tuk­ses­taan tuon­puo­lei­seen ja kuo­le­maa kä­sit­te­le­vis­tä hi­teis­tään, ku­ten Re­xin Puh­taat pur­jeet, Lea La­ve­nin Aa­mul­la rak­kaa­ni näin ja Tais­kan Hi­ros­hi­ma.

Ai­he­a­lue kat­toi kui­ten­kin koko elä­män kir­jon iloi­neen ja su­rui­neen, ja syr­jään ve­täy­ty­nyt ja jul­ki­suut­ta kart­ta­nut Rei­man pu­hui sa­noi­tuk­sil­laan. Hit­ti­lis­ta on val­ta­va, mm. Pau­la Koi­vu­nie­men Tum­mat sil­mät, rus­kea tuk­ka, Sata ke­sää tu­hat yö­tä ja Luo­tan sy­dä­men ää­neen, Kake Ran­de­li­nin Tar­ja ja Kiel­le­tyt tun­teet, Nisa So­ra­yan Huo­ne 105 ja An­na ra­kas raju het­ki, Ju­ha­ma­tin Vol­ga, Pie­ni ja läm­pöi­nen, Satu Pen­ti­käi­sen Jos se voi­si ol­la tot­ta, Mat­ti Es­kon Läm­min hel­lä peh­moi­nen, Fre­de­ri­kin Ti­ta­nic ja Kol­me­kymp­pi­nen, Mona Ca­ri­tan Ras­pu­tin ja An­na kul­ta an­na, Vir­ve Ros­tin Soi­ta kel­lo­ain ja Ko­pu­ta puu­ta, Ei­nin Kesä ja yö, Mei­ju Su­vak­sen Tah­don si­nut ja suu­rim­pa­na Kari Ta­pi­on Olen suo­ma­lai­nen.

Raul Reiman – iskelmäsanoittajan elämä

Raul Rei­ma­nin elä­mäs­tä on tie­det­ty mel­ko vä­hän. Sik­si hä­nen elä­män­ker­tan­sa te­ke­mi­nen tun­tui te­ki­jöis­tä tär­ke­äl­tä. Lu­kui­sat haas­ta­tel­ta­vat sa­noi­vat te­ki­jöil­le sa­maa: on hie­noa, et­tä Rau­lin ta­ri­na ker­ro­taan. Kir­jan kir­joit­ta­mi­nen oli­kin työ­tii­mil­le va­lai­se­va ja tun­tei­kas mat­ka lah­jak­kaan ja her­kän teks­tin­te­ki­jän maa­il­maan.

”Kään­nös­hi­tit oli­vat suo­sik­ki­mu­siik­ki­a­ni jo lap­se­na, ja nii­den ta­ka­na oli lä­hes poik­keuk­set­ta Raul Rei­man. Tut­kit­tu­a­ni hä­nen teks­te­jään yli­o­pis­tol­la yli 20 vuot­ta sit­ten ja tu­tus­tut­tu­a­ni sil­loin hä­nen lä­hi­pii­riin­sä palo elä­mä­ker­ran kir­joit­ta­mi­seen jäi elä­mään. Vii­mein sii­tä tuli tot­ta!” Juha-Mat­ti Tam­me­la muis­te­lee.

”Raul Rei­ma­nin ni­mes­sä on jo­tain ru­nol­lis­ta sol­ju­vuut­ta, jo­hon kiin­ni­tin huo­mi­o­ni jo pik­ku­poi­ka­na. Tun­te­mat­to­mak­si – jopa sa­la­pe­räi­sek­si – jää­nyt teks­tit­tä­jä on kieh­to­nut mi­nua ai­na. Elä­mä­ker­ran kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen vuo­sien saa­tos­sa muo­dos­tu­nut kuva hä­nes­tä vain vah­vis­tui: Raul oli alal­laan poik­keuk­sel­li­nen te­ki­jä”, Ant­ti Luuk­ka­nen ku­vai­lee.

Raul Rei­man – is­kel­mä­sa­noit­ta­jan elä­mä jul­kais­taan 11.9.2025.