SIUNTIO
Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa jää eläkkeelle: ”Kunnan tulevaisuus näyttää valoisalta”SIUNTIO
- Kaiken kaikkiaan näen Siuntion tulevaisuuden valoisana, mutta kehitys vaatii innokkaita päättäjiä ja henkilöstöä, joka työskentelee koko sydämellään. Näin sanoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa, joka on jäämässä eläkkeelle.
Kun Juha-Pekka Isotupa astui kunnanjohtajan saappaisiin 2009, kunnan tulevaisuus ei ollut aivan yhtä valoisa. Talous oli kriisissä, moni viranhaltija oli jättänyt tehtävänsä eikä työilmapiiri ollut hyvä. Kunnalta puuttui toimiva taloushallinto-ohjelma ja tilinpäätös saatiin käsittelyyn viime tingassa kesäkuun viimeisinä päivinä. Päättäjien ja kuntaorganisaation välillä ei ollut luottamus korkealla eikä myöskään päättäjien kesken.
- Kuntastrategiaa oli laadittu vuodesta 2002, mutta valtuusto ei ollut hyväksynyt sitä, Isotupa kertoo esimerkkinä vallinneesta tilanteesta.
Tuoreella kunnanjohtajalla siis riitti asioita setvittäväksi. Oli otettava työilmapiirikysely kauniiseen käteen ja kehitettävä oloja.
- Minusta on hyvä, kun ammattini on ruotsiksi ingenjör (lausutaan samoin kuin ingen gör, mikä tarkoittaa kukaan ei tee). Sitä olen pyrkinyt toteuttamaan, jakamaan vastuun niille, joille se kuuluu, jotta oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa, Isotupa sanoo.
Eikä häntä tosiaan ole mikromanageroinnista tunneta.
- Palkkasimme jo aikaisessa vaiheessa henkilöstöpäällikön. Sellaisia ei tämän kokoisissa kunnissa ollut, heitä alkoi tulla vasta viime vuosikymmenen loppupuolella.
Sosiaali- ja terveyspalvelut polkaistiin pystyyn pikavauhtia
Isotuvan alkutaipaleella kunnanjohtajana Siuntion sosiaali- ja terveyspalveluita tuotti Lohjan kaupunki hallituksen palvelurakenneuudistuksen johdosta. Uudistuksen oli tarkoitus johtaa uusiin kuntaliitoksiin. Siuntiossa ei löytynyt yksimielisyyttä siitä, pitäisikö liittyä Lohjaan vai Kirkkonummeen vai pysyä itsenäisenä. Pitkän ja vaiherikkaan prosessin jälkeen Siuntio päätti jatkaa omana kuntanaan.
Kuntaliitosprosessin jälkeen Lohja irtisanoi sosiaali- ja terveyspalvelusopimuksen, ja Siuntio joutui nopealla aikataululla polkaisemaan palvelut pystyyn. Kaikki eivät uskoneet, että palvelut saataisiin toimimaan vuoden alusta. Koska terveyskeskuslääkärit eivät siirtyneet takaisin Siuntion palvelukseen, kunta joutui ostamaan terveyspalveluita yksityisiltä yrityksiltä. Palvelut onnistuttiin kuitenkin järjestämään taloudellisesti ja laadukkaasti.
- Meillä pääsi lääkärille ja hammaslääkärille samana päivänä. Panostimme siihen, jotta ihmiset eivät joutuisi kalliimpaan erikoissairaanhoitoon. Kun ulkoistimme terveyspalvelut, vaadimme erikoislääkärin ja geriatrin konsultaatiomahdollisuutta, jotta jo yleislääkäri voi arvioida erikoissairaanhoidon tarvetta paremmin, Isotupa kertoo.
Hän toteaa, että Siuntion sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset olivat matalammat kuin naapureilla. Siuntiolla oli isommat perusterveydenhuollon kustannukset, mutta erikoissairaanhoidon kustannukset ja siten myös kokonaiskustannukset olivat pienemmät.
- Uskon, että onnistuimme erittäin hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden kotiuttamisessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kotiuttaminen toi Isotuvalle palautetta myös henkilöstöpolitiikasta.
- Kunnan palvelukseen palanneet sanoivat, että tämä on ihan erilainen kunta, kuin mistä he lähtivät.
Senioriasumisen paikkaa haettiin pitkään
Sosiaali- ja terveyspalvelut värittivät insinööritaustaisen Isotuvan kunnanjohtajan uraa ehkä tavallista enemmän. Siuntioon suunniteltiin seniori-ikäisille suunnattua yhteisöllistä asumista Virkkulankylän kanssa ensin Siuntion kylpylän viereen, sitten Haagantien varteen ja seuraavaksi Palonummelle.
Kun Palonummen asemakaava valmistui, terveyskeskuksen sisäilmaongelmat paljastuivat. Kunta päätti, että uusi sosiaali- ja terveyskeskus tulisi rakentaa Svenska skolanin vanhan rakennuksen paikalle ja että senioriasumisen alue olisi hyvä sijoittaa nykyiseen terveyskeskuskortteliin. Näin palveluja voisi hakea helposti.
Tässä vaiheessa päättäjät eivät enää halunneet jatkaa yhteistyötä Virkkulankylän kanssa. Suunnittelu oli aloitettava alusta ja ARA-rahoitusta haettava uudestaan. Sote-keskusta varten piti vielä hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä satasivuinen lupa. Lupa ja valtionrahoitus heltisivät lähestyvästä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta huolimatta.
Hanke eteni urakkatarjouksiin asti, mutta lopullista toteutuslupaa ei Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta saatu ja hankinta jouduttiin keskeyttämään. Hanketta oli valmisteltu yhteistyössä hyvinvointialuetta valmistelleen organisaation kanssa, mutta uusi hyvinvointialue ei hyväksynytkään vuokratasoa ja hanke jäi odottamaan hyvinvointialueen palvelustrategiaa.
- Jälkiviisaana voi sanoa, että jos olisimme valinneet Virkkulan kylän, meillä olisi sote-kampus ja laajat palvelut Siuntiossa.
Nyt Länsi-Uusiman hyvinvointialue on lakkauttanut Siuntiosta dementiayksikkö Atsalean, hoivakoti Villa Charlotan ja terveyskeskuksen vuodeosaston. Hyvinvointialue on päättänyt, että Siuntioon tulee lähiterveysasema, mutta on epäselvää, mitä palveluita se tulee tarjoamaan.
- Itse koen, että olemme tehneet kaiken, minkä voimme. Mutta minua harmittaa kuntalaisten puolesta. Sote-palveluiden taso tulee paljolti riippumaan siitä, kuinka nopeasti kuntakeskus kehittyy. Taajaman koolla on merkitystä hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Neuvottelut sote-rakennuksen rakentamisesta on aloitettu uudestaan, mutta siitä tuskin tulee sellaista, mitä alun perin suunniteltiin.
Talous kuntoon
Isotuvan aikana myös talous on saatu kuntoon, vaikka Suomi on ollut taantumassa vuodesta 2008. Vaikka viime vuoden tilinpäätös oli alijäämäinen, ylijäämää on kertynyt vuodesta 2016.
Tilojen ja infran tehostamisella ja uusimisella kunta on saanut korjausvelan minimiin. Myös vesihuoltolaitosta on pikkuhiljaa uudistettu, myös ympäristöä ajatellen. Nykyisin Siuntion jätevedet käsitellään Espoossa.
- Kun vertaillaan kuntia ja niiden lainamääriä asukasta, ei useinkaan huomioida korjausvelkaa. Kun ostetaan asunto, ostajan pitää selvittää mitä remontteja on tehty ja mitä on tulossa. Hetkellisesti saa minkä tahansa organisaation näyttämään aika hyvältä.
Siuntion sydän kokoaa toimintoja
Sote-keskusta ei vielä ole rakennettu, mutta kunnantalon viereen kohosi silti Sivistyskampus Siuntion sydän, Siuntion kunnan suurin investointi kautta aikojen.
- Oli todella haastavaa saada se päätös, vaati aika paljon selvittelyä ja pelkojen laimentamista.
Siuntion sydän kokoaa yhteen monia kunnan toimintoja, mikä vähensi kunnan käytössä olevia tiloja tilastrategian mukaisesti.
- Tehokkaampi tilojen käyttö näkyy taloudessa tulevaisuudessa, Isotupa huomauttaa.
Uimahalli ja urheilua
Siuntion sydämen lisäksi on rakennettu muutakin: kunnantalo on remontoitu, liikuntahalli on uusittu, urheilukentän nurmi uusittu, kuntaan on hankittu tekonurmi ja monitoimikaukalo, ja uimahalli on avattu.
- Sydämeni on aina sykkinyt liikunnalle. Siksi olen kiitollinen, että liikuntapaikkoja ja -tiloja on rakennettu yhteistyössä Siuntion aktiivisten asukkaiden kanssa. Kunnan taloudellinen tilanne ei olisi mahdollistanut näin hyviä mahdollisuuksia, Isotupa sanoo ja viittaa muun muassa yksityisin varoin rakennettuun Arena Siuntioon.
Siuntion kylpylän rakennukseen avattiin Hotelli Siuntio ja kunnan uimahalli vuonna 2023. Scandic sulki hotellinsa korona-ajan alussa ja rakennus jäi tyhjilleen lukuun ottamatta uutta siipeä, jossa kunnan hallinto- ja perusturvaosastot olivat evakossa kunnantalon vesivahingon takia.
- Uimahallin ja Hotelli Siuntion avaamisessa jouduimme toimimaan kätilönä koko hankkeelle. Oli riskinä, että koko 15 000 m2 olisi jyrätty. Oma uimahalli on harvinaisuus 6 000 asukkaan kunnassa, ja uuden uimahallin rakentaminen olisi maksanut vähintään 20 miljoonaa euroa.
- Siuntio tunnetaan kylpylästä ja käsipallosta, mutta olemme hartiavoimin tehneet Siuntiota tunnetuksi myös golfin avulla.
Junaliikenne ei lakannut
Sote- ja rakennusasioiden lisäksi liikenneyhteyksien kehittäminen on pitänyt kunnanjohtajan kiireisenä. Kun silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vuonna 2015 päätti lopettaa Siuntion juna-aseman ja sitä myötä junaliikenteen Siuntiosta, Siuntio päätti liittyä Helsingin Seudun Liikenteeseen säilyttääkseen junayhteyden Helsinkiin. Se ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys HSL:n puolesta.
- Ihmiset eivät tiedä, kuinka paljon töitä jouduimme sen eteen tekemään. Suomessa Siuntio–Kirkkonummi taitaa olla ainoa yksiraiteinen osuus, jolla kauko- ja lähijunat kulkevat samoilla raiteilla.
Nyt kaikki toivovat enemmän junavuoroja. Tiheämpien vuorojen esteenä on kuitenkin matkustajamäärien lisäksi radan kapasiteetti. Pitkän suunnittelun tuloksena on käynnistymässä vajaan 20 miljoonan euron hanke Siuntion aseman uudistamiseksi.
- Laiturit on suunniteltu niin pitkiksi, että kaukojunat voisivat pysähtyä täällä. Asemalle rakennetaan myös yöpymisraide. Lisäksi on aloitettu Siuntion kaksoisraiteen suunnittelu ja YVA-menettely, jotka laaditaan vuosien 2025–2026 aikana, Isotupa kertoo.
Siuntion kaksoisraiteen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi tämän jälkeen. Viiden kilometrin mittainen kaksoisraide keskustan läpi mahdollistaa lähijunien ohittamisen.
- Kaksoisraide parantaisi huomattavasti liikennöintimahdollisuuksia rantaradalla. Siinä ollaan hyvällä polulla. Sitten rata alkaa olla kunnossa, mutta tarvitaan asukkaita.
Liikenne Siuntion suurin ympäristöhaaste
Kantatien 51 parantamiseksi on yleissuunnittelu meneillään. Asian edistäminen vaatii jatkuvaa edunvalvonta, Isotupa sanoo.
Tärkeinä siuntiolaisina hankkeina Isotupa näkee myös Siuntionjoki-hankkeen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävän Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen (HINKU). Siuntio oli ensimmäisiä HINKU-kuntia.
- Siuntion suurin ympäristöhaaste on liikenne. Sekin kytkeytyy tuohon rataan. Jos saadaan lisää vuoroja ja ihmisiä kulkemaan niillä, HINKU-tavoite on helpompi saavuttaa.
Hyvillä mielin eläkkeelle
Kun Isotupa tarkastelee kunnanjohtajan aikaansa, häntä ihmetyttää mitä kaikkea onkaan saatu aikaiseksi.
- En voi kuin ihmetellä, että normaalin päivittäisen työn lisäksi henkilöstö ja päättäjät ovat saaneet vietyä kuntaa hienosti eteenpäin, vaikka olemme kärsineet matalasuhdanteesta, koronasta, Ukrainan sodasta ja historiallisista uudistuksista. Puhumattakaan siitä, että kunnan talous on samalla nostettu ylijäämäiseksi. Voin todella hyvillä mielen antaa viestikapulan seuraajalleni ja toivottaa menestystä Siuntiolle.
Juha-Pekka Isotupa jää nyt viettämään pitämättömiä lomia ja jää virallisesti eläkkeelle marraskuun lopussa. Mitä on suunnitelmissa?
- Kunnanjohtajana on joutunut olemaan 24/7, joten minulle on kertynyt paljon tekemättömiä asioita esimerkiksi kesämökillä. Tosin niitä joutuu varmaan sovittelemaan golfin kanssa!
TEKSTI JA KUVAT: SIUNTION KUNTA/HELLEVI RAITA